Skip to content

SOSTEn strategia 2021

Järjestöille
SOSTE

SOSTE strategi på svenska (PDF)

SOSTE strategia (PDF)

Toimintaympäristön muutokset, joihin toiminnallamme vastaamme:

  • Digitalisaatio ja teknologinen kehitys
  • Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan muutokset
  • Monikulttuurisuuden lisääntyminen
  • Kriittisen tietoisuuden vähentyminen
  • Järjestöjen autonomian kaventuminen
  • SOTE- ja maakuntauudistus
  • Eriarvoistuminen

Arvot, joihin toimintamme perustuu

  • Avoimuus
  • Oikeudenmukaisuus
  • Väkevyys
  • Edelläkävijyys

Visio: Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille

Hyvinvoivat ihmiset

Hyvinvointi koostuu riittävästä terveydestä, aineellisesta toimeentulosta sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista kuten osallisuudesta ja mahdollisuudesta olla mielekkäästi osa lähiyhteisöä.

Hyvinvointiin investoiminen on inhimillisten voimavarojen ja osallisuuden vahvistamista. Panostukset voivat olla esimerkiksi rahaa, työtä, materiaalisia resursseja tai muutoksia elämäntavoissa. Yhteiskunnassa ihmisten hyvän elämän edellytyksiä tuetaan parhaiten luomalla mahdollisuuksia työn tekemiseen, riittävään toimeentuloon ja osallisuuteen, säilyttämällä universaali palvelujärjestelmä, kehittämällä hyvinvointipalveluja ja sosiaaliturvaa ihmisten lähtökohdista sekä vahvistamalla vapaata ja autonomista kansalaistoimintaa.

Tavoitteet
  • Sosiaalisista ja terveydellisistä haasteista riippumatta kaikilla on riittävä toimeentulo ja sitä
    kautta mahdollisuudet inhimillisesti arvokkaaseen elämään.
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa kaikkia yhteiskuntapolitiikan lohkoja ja se
    perustuu osallisuudelle.
  • Palvelujärjestelmä tukee ja edistää kaikkien ihmisten hyvinvointia.
  • Erilaisissa elämätilanteissa olevien ihmisten on mahdollista osallistua yhteiskuntaan.

Elinvoimaiset järjestöt

Järjestöt tekevät työtä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua yhteiseen tekemiseen elämäntilanteesta, sosiaalisesta asemasta tai terveydentilasta riippumatta. Järjestötoiminta voi olla väylä käsitellä omaa elämäntilannetta tai paikka antaa vertaistukea toiselle samassa tilanteessa olevalle. Järjestötoiminta on edunvalvontaa, vaikuttamista, vapaaehtoistoimintaa, osallistumista, osatyökykyä ja kaiken tämän mahdolliseksi tekemistä.

Suomessa järjestöt ovat vahvoja toimijoita ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä työssä. Järjestöväki pitää ihmisistä huolta jo silloin, kun sosiaalisen hyvinvoinnin tai terveyden alkeita ei ehkä osata vielä ajatellakaan. Toisaalta järjestöissä ihmisistä
huolehditaan myös silloin, kun jotain kaikesta huolimatta tapahtuu: tuetaan mielenterveyskuntoutujia, etsitään päihderiippuvuudesta kärsiville keinoja ottaa elämästä kiinni, rakennetaan erityisryhmille malleja päästä kiinni työelämään, tuetaan vakavasti sairaita, autetaan
kaikkein vähäosaisimpia ja päivystetään kriisien sattuessa.

Autonominen kansalaisyhteiskunta on rakentanut luottamusta, turvallisuutta, verkostoja ja yhteisöjä, joita ilman suomalainen yhteiskunta ei voi menestyä jatkossakaan. Järjestöjä tarvitaan vahvistamaan kaikkien ihmisten hyvinvointia ja kykyä osallistua yhteiskuntaan yhä monimutkaistuvissa rakenteissa.

Tavoitteet
  • Sosiaali- ja terveysjärjestöt osaavat ennakoida toimintaympäristöään ja palvelujärjestelmiä, toimia vaikuttavammin ihmisten hyväksi ja osoittaa sen.
  • Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on monipuolista ja Veikkausvoittovarojen avustusjärjestelmä tukee ketterää kansalaisjärjestötoimintaa ja kehittämistä.
  • Järjestöillä on toimintaedellytykset uusissa maakunnallisissa rakenteissa ja mahdollisuus tuottaa palveluita valitsemassaan muodossa.

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalous on yhteiskunnan alue, jossa investoidaan hyvinvointiin. Hyvinvointitaloudessa pidetään kaikkien mukana ja kaikkien hyvinvointiin panostetaan heidän yksilölliset tarpeensa riittävästi huomioiden. Hyvinvointitalouden voima syntyy yhteisestä halusta luoda maailmaa, jossa
meillä kaikilla on hyvä elää ja olla.

SOSTEn visiossa vuonna 2030 Suomessa hyvinvointitalous ulottuu laajalle. Hyvinvointitalouden perustana on pohjoismainen hyvinvointimalli, jonka keskiössä on julkiseen vastuuseen perustuva universaali sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä. Sosiaalista hyvinvointia sekä osallisuutta edistävä järjestötoiminta on vaikuttavaa ja autonomista.

Hyvä elämä on jokaiselle ainutlaatuinen. Jokaisella on halu vaikuttaa, tehdä työtä kykyjensä mukaan ja kokea itsensä tarpeelliseksi. Hyvinvointitalouden päämäärä on yhdessä tehty hyvä elämä kaikille.

SOSTEn toiminnan suuntaviivat 2019-2021

1. Teemme edunvalvontaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi.

[Verkostot, tiedontuotanto, edustaminen, lausunnot, päättäjävaikuttaminen, asiantuntijaviestintä, tilaisuuksien järjestäminen jne.]

1.1 Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi valtakunnallisissa ja uusissa maakunnallisissa rakenteissa.
1.2 Järjestötoiminnan vapauden ja autonomian vahvistamiseksi ja byrokratiaesteiden poistamiseksi.
1.3 Veikkausvoittovaroista myönnettävien avustusten järjestelmän kehittämiseksi.

2. Tuemme sosiaali- ja terveysjärjestöjä johtamaan ja kehittämään toimintaansa muuttuvassa toimintaympäristössä.

[Verkostot, tiedontuotanto, työkalujen kehittäminen, koulutusten järjestäminen, sparraaminen, oppaiden tuottaminen, neuvonta jne.]

2.1 Monipuolistamaan rahoitustaan, kehittymään hankinnoissa ja edistämään hyvää hallintoa.
2.2 Lisäämään ja osoittamaan toiminnan vaikuttavuutta sekä ottamaan käyttöön ja levittämään vaikuttavia toimintamalleja.
2.3 Suunnittelemaan strategisesti hyvinvointi-investointeja ja kehittämään johtamistaan.

3. Vaikutamme ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

[Verkostot, tiedontuotanto, edustaminen, lausunnot, päättäjävaikuttaminen, asiantuntijaviestintä, tilaisuuksien järjestäminen jne.]

3.1 Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämiseksi sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi eri yhteiskuntapolitiikan lohkoilla.
3.2 Sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiseksi nykyistä selkeämmäksi, ihmislähtöisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi.
3.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, rahoitukseen, saatavuuteen, sääntelyyn, sisällölliseen kehittämiseen ja käytäntöihin valtakunnan tasolla ja välillisesti maakuntatasolla.
3.4 Sosiaalisten ja terveydellisten olosuhteiden erojen, ylisukupolvisen huono-osaisuuden sekä tulo- ja terveyserojen syiden ja vaikutusten esille tuomiseksi.

4. Edistämme hyvinvointitalous-ajattelua.

[Verkostot, tiedontuotanto, edustaminen, lausunnot, päättäjävaikuttaminen, asiantuntijaviestintä, tilaisuuksien järjestäminen jne.]

4.1 Vakiinnuttamalla SOSTEn asema yhteiskuntapoliittisena keskustelijana ja asiantuntijana siten, että hyvinvointitalouden näkökulma talouspoliittisessa keskustelussa vahvistuu.
4.2 Tekemällä hyvinvointitalous-käsitteestä vakuuttava ja vahva vaikuttamisväline järjestöille.
4.3 Kirkastamalla hyvinvointitalouden visiota.
4.4 Edistämällä hyvinvointitalousajattelua kansainvälisesti.

5. Henkilöstö ja talous

5.1 SOSTE on haluttu ja kilpailukykyinen työnantaja ja henkilöstö on jaksavaa, osaavaa ja innovoivaa.
5.2 SOSTE toimii nykyisen suuruisilla talousresursseilla oman toiminnan tuottolähteitä monipuolistaen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.