Vaikuttavuuden arviointi on tässä artikkelissa kattokäsite sanalle tuloksellisuus. Tyypillisesti vaikuttavuuden arvioinnin tarvetta sosiaali- ja terveysjärjestökentällä perustellaan sillä, että järjestöjen on tehtävä näkyväksi, millaista hyötyä tai mitä muutoksia avustusvaroilla toteutetulla toiminnalla on saatu aikaan. Vaikuttavuuden arvioinnille on kuitenkin huomattavasti enemmän syitä. Seuraavassa on listattu 10 syytä, miksi vaikuttavuuden arviointi on hyödyllistä ja siihen kannattaa panostaa.
1. Vastuullisuuden osoittaminen
Järjestöjen on tehtävä näkyväksi vaikuttava työ, johon on käytetty valtion tai kuntien myöntämää avustusta, jäsenmaksuja tai saatu yksityistä rahoitustukea. Tätä vastuullisuusnäkökulmaa ei voi sivuuttaa huolimatta siitä, kuinka merkityksellistä työtä tehdään.
2. Taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen
Karkeasti sanoen mitä vähemmän on jaettavaa julkista avustusta, sitä tärkeämpää on osoittaa, mitä toiminnalla aiotaan saada tai on saatu aikaan sillä rahalla, jota haetaan. Pelkät tunnusluvut jäsentilastoista, osallistuja- ja kohtaamismääristä tai osallistumisaktiivisuudesta eivät ole riittäviä. Olennaista on, saako toiminta aikaan tavoiteltavaa hyötyä tai muutosta, tai mikäli toiminnan vaikutuksen todentaminen on haasteellista, pystyykö se osoittamaan perustellusti oletetun hyödyn tai muutoksen.
3. Arvon ja merkityksellisyyden osoittaminen
Puheet järjestötoiminnan erityisyydestä tarvitsevat rinnalleen näyttöjä. Aikaansaannokset puhuvat puolestaan ja ovat vaikuttamistoiminnan ainesten ydintä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen aatelähtöinen arvokas ja merkityksellinen toiminta saa ansaitsemansa arvon, kun sillä on tukenaan tietoa vaikuttavuudesta. Näytöt puhuttelevat.
4. Yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen
Rahoituslähteiden monipuolisuus luo parempaa turvaa järjestön toiminnalle. Järjestöille yhteistyö yritysten kanssa on yksi ratkaisu lisätä resursseja ja vahvistaa myös sidosryhmiä. Yrityksille yhteistyö järjestöjen kanssa parhaimmillaan vahvistaa yrityksen mainetta ja hyödyttää liiketoimintaa. Kumppanuuksien rakentaminen edellyttää kuitenkin kiinnostuksen herättämistä ja vakuuttava tapa siihen on osoittaa toiminnan vaikutuksia.
5. Toiminnan kehittäminen
Jos toiminnan vaikutukset eivät olleet sitä, mitä tavoiteltiin, tulee pysähtyä ja miettiä, mitä pitäisi tehdä toisin. Ilman arviointia voidaan pahimmillaan jatkaa toimintaa, millä ei ole tavoiteltavaa hyötyä. Vaikuttavuuden arviointi on parhaimmillaan kehittämisen työkalu ja avain yhä hyödyllisempään toimintaan.
6. Tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen
Vaikuttavuuden arvioinnista saadaan tietoa, joka ilman arviointia jäisi todennäköisesti vain mutu-tuntuman varaan. Oman vaikuttavuustiedon lisäksi on hyödyllistä etsiä ja seurata tietoa siitä, millaiset käytännöt paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti ovat olleet vaikuttavia ja hyödyntää tätä tietoa oman toiminnan kehittämisessä. Omista vaikuttavaksi todetuista käytännöistä kannattaa viestiä myös muille.
7. (Itsensä) Johtamisen ja päätöksenteon työkalu
Tieto toiminnan vaikutuksista auttaa johtoa tekemään perusteltuja päätöksiä. Lisäksi esimerkiksi vaikutusketjut auttavat esihenkilöitä mm. perehdytyksessä ja eri toimintojen seurannassa. Parhaimmillaan vaikutusketjut ovat kuitenkin koko työyhteisön työkalu ja työntekijöiden itsensä johtamisen välineitä. Niillä hahmotetaan, mitä järjestö tavoittelee ja millaisia vaikutuksia se saa aikaan.
8. Kiinnostuksen herättäminen
Kukapa ei haluaisi olla mukana vaikuttavaa työtä tekevässä kiinnostavassa järjestössä? Parhaimmillaan kiinnostusta herättää visuaalisesti puhuttelevat ytimekkäät kuvaukset toiminnasta aina tavoitteista sen tuloksiin ja vaikutuksiin, kenties vielä tarinan kera. Kiinnostus pitää herättää paitsi jäsensuhteiden vahvistamiseksi, uusien jäsenten ja luottamushenkilöiden saamiseksi, sidosryhmäyhteistyön ylläpitämiseksi myös uusien tulevien järjestöalan ammattilaisten innostamiseksi alalle.
9. Ennakoivuus ja kehittyminen
Sen sijaan että huomio kiinnitetään liiaksi taaksepäin katsovaan, mitä saatiin aikaiseksi -tyyppiseen arviointiin, yhä tärkeämpää on katsoa myös eteenpäin. Edellyttävätkö toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, muutoksia toiminnan suuntaamiseen tai kehittämiseen? Tuleeko tavoitetta asettaa uudelleen ja tavoitella uudenlaisia tuloksia ja vaikutuksia.
10. Yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa mukana oleminen
Järjestöillä on oma paikkansa olla mukana yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa ja muutosten aikaansaamisessa, halutaanpa sitten tarttua esimerkiksi köyhyyden, työttömyyden, yksinäisyyden tai asunnottomuuden ilmiöihin tai luoda edellytyksiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Aina ei ole mahdollista osoittaa, mikä osuus yhteiskunnallisesta muutoksesta on juuri meidän aikaansaamaa. Olennaisempaa onkin olla osana sitä ja tunnistaa, mitä yksittäisiä vaikutuksia omallakin toiminnalla on ollut osana isompia yhteiskunnallista muutosta ja ongelmanratkaisua.
Julkaistu 25.8.2022