Skip to content

Ennakointi

Järjestöopas
Järjestöopas

Ennakointi on käytännössä tulevaisuustiedon (heikkojen signaalien, trendien ja megatrendien) keräämistä, niiden analysointia ja syntetisointia, tulevaisuuden visiointia ja varasuunnitelmien laatimista. Kun ennakoivasta toimintatavasta alkaa muodostua käytäntö, voi järjestö myös kehittää omia järjestön ominaispiirteitä kunnioittavia tulevaisuustyön tapoja, esimerkiksi hiljaisten signaalien keräämiseen jäsenistön, asiakkaiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden avulla.

Tulevaisuudentutkimuksessa on käytetty ja käytetään edelleen huomattavilta osin menetelmiä, joita on kehitetty perinteisillä tieteenaloilla. Esimerkkeinä voidaan mainita kyselytutkimukset, joiden aineistojen käsittelyssä voidaan soveltaa tilastollisia monimuuttujamenetelmiä ja aikasarja-analyysi eli trendiekstrapolaatiot, lineaariset ja epälineaariset aikasarjamallit. Varsinaisesti tulevaisuudentutkimuksen perinteen kehittymisen myötä syntyneitä selviä metodeja on vähemmän. Eräänä tällaisena voidaan pitää delfitekniikkaa, jota sovelletaan mm. viime vuosina toteutetuissa tulevaisuusbarometreissa. Samoin skenaariot ovat tulevaisuudentutkimukselle ominaisia, niiden tausta löytyy elokuva- ja teatterimaailmasta, ei perinteisiltä tieteenaloilta.

Käytännössä helpointa on lähteä liikkeelle esimerkiksi Elina Hiltusen 10 kohdan ohjeilla.

  1. Tee ennakoinnista jatkuva toiminto. Tulevaisuus tapahtuu koko ajan ympärillämme, miksi siis odottaa vain strategiakierrokseen, jotta pääsisi etsimään ja analysoimaan tulevaisuustietoa?
  2. Valjasta ennakointiin ja tulevaisuustiedon keräämiseen koko organisaatio. Tulevaisuustieto ja heikot signaalit ovat olemassa tässä ja nyt, mutta usein niiden havaitsemiseen tarvitaan yhteistä keskustelua. Hyvä keskustelua avaava kysymys on: oletko havainnut jotain erilaista aiempaan verrattuna? Hiljaisten signaalien tunnistaminen helpottuu, silloin kun omista huomioista keskustellaan yhdessä.
  3. Kerätkää tulevaisuustietoa johonkin yhteiseen paikkaan, josta kuka tahansa voi käydä sitä katsomassa ja inspiroitumassa siitä.
  4. Tehkää ennakoinnista / tulevaisuustiedon keräämisestä ”pakollista”. Esimerkiksi tavoitteena kerätä kaksi heikkoa signaalia kuukaudessa.
  5. Kerättyä tulevaisuustietoa kannattaa analysoida kerättyjä heikkoja signaaleja ja trendejä ja tehdä niistä analyysejä ja johtopäätöksiä aika ajoin siihen tarkoitukseen kootun tiimin kanssa.
  6. Johtopäätökset ja analyysit kannattaa jakaa koko organisaatiolle että se myös hyödyttää koko organisaatiota.
  7. Viekää analysoitu tulevaisuustieto myös strategiaprosessiin. Tiedon avulla voidaan kehittää esimerkiksi erilaisia skenaarioita (vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia), joissa voidaan testata strategian toimivuutta.
  8. Tulevaisuus on ennakoinnin lisäksi myös tekemistä. Varmista, että organisaatiossasi on tilaa luovuudelle ja innovaatiolle. Tulevaisuustietoa (heikkoja signaaleja, trendejä, skenaarioita) voi käyttää myös innovoinnin välineenä.
  9. Kannusta työntekijäitä havainnoimaan tietoa eri tavoin: kuvat, osallistuminen erilaisiin tilaisuuksiin, havainnointi, kokeileminen.
  10. Pitäkää hauskaa tulevaisuuden kanssa. Liika vakavuus sulkee monia uusia vaihtoehtoja horisontista.

Ennakoinnista innostuneille ennakoinnin avuksi löytyy runsaasti erilaisia työkaluja. Esimerkiksi kattava koonnos ennakointiin liittyvistä tahoista ja tärkeimmistä työkaluista löytyy sivustolta http://luotsi.lappi.fi/tyokalupakki.

Järjestöjen tulevaisuustyö

Järjestöjen tulevaisuustyö on luonnollinen jatkumo silloin kun ennakoiva toimintakulttuuri on omaksuttu järjestössä. Järjestöjen tulevaisuustyötä voidaan tehdä monella tavoin. Yhteiskunnassa on käynnissä koko ajan eritasoisia muutoksia rakenteissa ja kansalaistoiminnassa. Järjestöjen elinvoiman näkökulmasta kannattaa ennakoida muutoksien merkitystä omalle toimialalle, mutta myös luoda tietoisesti toivotunlaista tulevaisuutta.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöiden ennakointi- ja tulevaisuustyölle on tarvetta.  Tarve tuli selkeästi esille SOSTEn ennakointiselvityksessä (Bergman 2017). Selvitys osoittaa, että järjestöiltä löytyy tietoa ennakoinnista ja ennakointiosaamista sekä tahtoa kehittää toimintaansa ennakoinnin suhteen.

Lue lisää SOSTEn julkaisusta Järjestöt ennakoimassa, 2017.

Järjestön tulevaisuustyö voi olla esimerkiksi luonteeltaan skenaariotyöskentelyä.

Skenaariot ovat vaihtoehtoisten tulevaisuudenkäsitysten tyypiteltyjä kuvauksia, jotka on luotu käsitekartoista tai malleista. Nämä käsitekartat ja mallit heijastavat erilaisia näkökulmia menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden kehityskulkuihin. Parhaimmillaan skenaarioiden tulisi olla sisällöllisesti johdonmukaisia, uskottavia ja tunnistettavia kertomuksia, jotka tutkivat tulevaisuuteen johtavia polkua. Siten aina merkityksellinen kysymys johon skenaariot voivat vastata ei ole tapahtuuko jokin asia tulevaisuudessa, vaan se, mitä me voisimme tehdä, jos se tapahtuu.

Skenaariorakentamisen peruskaava

  • systeemin hahmottaminen, mikä on todellisuus, mitkä voi vaikuttaa?
  • muuttujien valinta, keskeisimmin vaikuttavat tekijät, mitkä suorassa riippuvuussuhteessa
  • tulevaisuustaulukko, asiat taulukoidaan, yksittäisten muuttujien vaihtoehtoisia toteutumistapoja, joista syntyy tulevaisuuspolku.
  • tulevaisuuspolkujen rakentaminen, skenaario ja polku palvelee strategian rakentamisessa
  • hyödyntäminen strategiatyössä

Päämääränä on ”strategisen tilanteen” hahmottaminen (esimerkki, jossa em. vaiheet näkyvät).

Hyvän tulevaisuudenskenaarion ominaisuudet

Skenaariossa ilmenee, millaisia mahdollisia seuraamuksia erilaisilla päätöksillä ja valinnoilla on tapahtumien kehitykselle, jotta siinä kuvattu lopputilanne olisi loogisesti näiden tapahtumien seuraamus. Skenaarion tulee siis olla mahdollinen niin asioiden ja tapahtumaketjujen kehityskulkujen osalta kuin myös psykologisessa mielessä. Ymmärrettävyys ja selkeys ovatkin hyvän skenaarion tuntomerkkejä. Samalla skenaarion on oltava sosiaalisesti uskottava ja loogisesti johdonmukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että skenaarion sisältämät oletukset ihmisten toiminnoista ja valinnoista ovat selitettävissä myös arvojen, asenteiden, kulttuuristen käsitysten ja perinteiden pohjalta eivätkä siis sisällä selittämättömiä ristiriitaisuuksia sosiaalisen todellisuuden kanssa. Skenaarion pitäisi myös sisältää kuvaukset oleellisista toimijoista, toiminnoista, valinnoista, taustoista, yhteyksistä, ajanhetkistä ja materiaaleista.

Näiden kriteerien lisäksi skenaarion on oltava kiinnostava. Samalla sen on kerrottava tulevaisuudesta jotain uutta ja oleellista, siis jotain sellaista, josta on konkreettista hyötyä päätöksenteon ja valintojen hetkellä nykyhetkellä ja matkalla tulevaisuuteen. Hyvän skenaarion tunnistaa siitä, että sillä on selvästi vaikutusta tehtävään päätökseen.

Kun skenaarioprosessi onnistuu, se näkyy esimerkiksi työmotivaation lisääntymisenä organisaatiossa. Yhdessä skenaarioita pohtineiden toimijoiden on helpompi sitoutua myös tavoitteiden ja vision rakentamiseen ja yhteisten päämäärien tavoitteluun. Uusia ja tuoreita ideoita ja aloitteita (myös niiltä, jotka eivät muulloin ilmaise itseään). Silloin tärkeäksi nousee myös osallistujien ja muiden relevanttien toimijaosapuolten koko olemassa olevan osaamiskapasiteetin kartoitus ja sitä kautta tehokkaampi hyödyntäminen ja kehittämistarpeiden selventäminen. Parhaimmillaan skenaarioprojekti on siten oppimisprosessi koko osallistujaryhmälle — tulevaisuustietoisuus ja -tietämys laajentuvat samalla, kun kyky nähdä asioita eteenpäin, pitkäjänteisyys, asioiden syyn ja seurauksen taju sekä tulevaisuusorientaatio päätöksenteossa ja tavoitteenasettelussa kasvavat. Näkyviin nousee myös uusia toiminta-areenoita ja mahdollisesti löytyy aikaisemmin tuntemattomia resursseja. Suunnittelun taso, vuorovaikutus, resurssien kohdentaminen ja uudet toiminnan muodot tehostuvat ja siten yleinen luottamus yhteistyöhön kasvaa.

Tulevaisuuksientutkimuksen piirissä kehitettyjä tutkimusmenetelmiä, jotka tuottavat suoraan skenaarioita, ovat esimerkiksi tulevaisuustaulukkomenetelmä ja kansalaistoimintaa tukevat tulevaisuustyöpajat tai -verstaat. Toisaalta monia tulevaisuuksientutkimuksen piirissä kehitettyjä muita tutkimusmenetelmiä käytetään hyväksi siten, että kerätystä tiedosta voidaan niiden avulla hahmottaa erilaisia vaihtoehtoja eli tulevaisuuskuvia, joista sitten laaditaan varsinaisia skenaarioita. Näistä menetelmistä esimerkkinä on delfoi.

Miten osaamme järjestöinä hyödyntää yhteiskunnan murroksen?

On tärkeää ymmärtää yhteiskunnallisen kehityksen dynamiikkaa ja, sen nopeita ja voimaperäisiä muutoksia. Markku Wileniuksen (2014, 17) mukaan tärkein pääoma on ihminen-älyineen, tunteineen, tahtoineen ja intentioineen. Esimerkiksi yritysmaailmassa menestyvät ne, jotka pystyvät luomaan myönteistä yhteisöllisyyden energiaa.

Maailman kahdeksanneksi vahvin talous tänä päivänä ovat kansalaisjärjestöt. Nämä ylikansalliset ja paikalliset verkostot ovat seuraavan kuudennen aallon keskeisiä toimijoita. Niiden kautta kanavoituu sellaista, usein idealista toimintaa, joka ei enää löydä vastakaikua poliittista liikkeistä. (2014,105) Järjestöjenkin tulisi pohtia, kuinka järjestöt voisivat kanavoida idealistista toimintaa ja millaiselle idealistiselle toiminalle on tarvetta tulevaisuudessa? Yhteisöllisyyden energian vahvistajina kansalaisjärjestöillä on pitkä kokemus. Kuinka järjestöt osaavat ottaa vahvuutensa täysimääräiseen käyttöön ratkaisee järjestöjen tulevaisuutta osaltaan. On myös ymmärrettävä se, mikä on historiallisesti muuttuvaa ja mikä pysyvää.

Neljä näkökulmaa ennakointiin hyvinvointitaloudessa

  1. Tutkittava omia aikomuksia ja selvitettävä mitä pohjimmiltaan haluaa
  2. Luotava skenaario siitä, mihin maailma on todennäköisesti menossa ja miten toimintaympäristö muuttuu?
  3. Kirkas näkemys omista suhteellisista eduista
  4. Luotava kuva niistä strategisista mahdollisuuksista, joita tarkastelusta avautuu.

Wileniuksen mukaan kuudennen aallon yhteiskunnallinen voima on sosiaalisen tietoisuuden nousu, jonka tieto- ja viestintäteknologian levittäytyminen vahvistaa. Parhaiten menestyvät toimijat ymmärtävät että esimerkiksi järjestön arvon määrittää niiden yhteiskunnallinen hyödyllisyys ja kuluttajien tarpeen aito huomiointi.

Kuudes aalto on ns älykkyyden aikakausi

Siinä vahvistuu kuusi toimintaperiaatetta.

  1. yhteistyö, jota kuvaa osallisuus ja uudenlaiset kumppanuudet
  2. avoimuus eli toiminnan läpinäkyvyys
  3. jakaminen miten ihmisten osaamista osataan hyödyntää yli raja-aitojen
  4. integriteetti eli rehellisyyttä, tinkimättömyyttä ja korkeaa moraalia. esimerkiksi suomalaisten kaksi tärkeintä arvoa ovet rehellisyys ja välittäminen
  5. keskinäinen riippuvuus, keinotekoiset rajat maiden, kulttuurien ja eri toimialojen välillä ovat mennyttä maailmaa.
  6. demokratia? demokratian tilassa on otettu takapakkia. yhä selvemmäksi on tullut että lähinnä nuorten ihmisten toivottomuus tekee mahdolliseksi terroristijärjestöjen toiminnan. Taustalla on kyse siitä, kokevatko nuoret elävänsä ihmisarvoista elämää.

Kuudennessa aallossa kohtaavat fyysiset tuotteet, digitaalinen viestintä ja inhimillinen pääoma. Ennakointi ja tulevaisuusorientaatiolle on tarvetta myös järjestöissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

15.3.2019 15:19

SOSTE upprätthåller en webbaserad organisationsguide

Vår strävan är att ge strukturerad information, instruktioner och tips för anställda inom social – och hälsovårdsorganisationer. Guiden är uppbyggd i form av artiklar inom olika teman. Förutom artiklarna innehåller guiden också aktuellt från SOSTE. Guiden är på finska och innehållet uppdateras regelbundet. I den här guiden får du på svenska en överblick av guiden […]

Artikkeli

Strategian johtaminen

Strategisessa työskentelyssä tutkitaan, miten asiat ovat, mitä ympärillä tapahtuu ja miten järjestö asemoituu toimintaympäristöön. Strategisen analyysin tavoitteena on tehdä valintoja siitä, minkä asioiden ratkaisemiseen järjestössä keskitytään. Analyysin pohjalta syntyvä strategia on suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä päästään haluttuun tavoitteeseen.  Strategian tulisi olla tulevaisuuteen tähtäävä, mutta ei kuitenkaan liian yleisluontoinen, niin että strategian ja käytännön tekemisen välille […]

Artikkeli

Työyhteisön johtaminen

Työyhteisöjen johtaminen sisältää monia eri tehtäväkokonaisuuksia: henkilöstövoimavarojen hallinnointia ja suunnittelua, henkilöstön rekrytointi, työsuhdeasioita, työn organisointia ja arviointia, henkilöstön ja osaamisen kehittämistä sekä työympäristöstä, työhyvinvoinnista ja työsuojelusta huolehtimista. Työn tekemistä säätelevät lisäksi useat lait kuten työaikalaki, työsopimuslaki, työehtosopimuslaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, vuosilomalaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Järjestötyöyhteisöt ovat usein melko pieniä, joten tästä kokonaisuudesta vastaa monessa […]