Järjestöjen hyvä hallinto

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Järjestöopas Yhdistyksessä toimitaan yhdessä toisten samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Päätösvalta yhdistyksen toiminnasta kuuluu jäsenille. Erilaiset kokoukset ovat välineitä tehdä päätöksiä yhteisistä linjauksista, valinnoista, tavoitteista, taloudesta ja jäseniä kiinnostavan toiminnan organisoimisessa. Yhdistyksen sääntömääräiset vuosikokoukset ovat päätöksentekopaikkoja, joissa jäsenet pääsevät kertomaan oman mielipiteensä ja kuulemaan muiden mielipiteitä yhdessä päätettävistä asioista. Vuosikokousten lisäksi yhdistyksissä on myös muita kokouksia, esimerkiksi […]

Järjestöopas Yhdistystoiminnassa tarvitaan monenlaista osaamista, joka syntyy sen toiminnassa mukana olevien ihmisten ‒ työntekijöiden, luottamustoimijoiden ja vapaaehtoisten ‒ osaamisesta. Ilman ihmisiä ei synny yhdistystoiminnan osaamista ja ilman osaavia ihmisiä ei ole laadukasta ja vaikuttavaa toimintaa. Yhdistystoimijoiden osaaminen tulee olla riittävällä tasolla. Perusasioiden hallinta lisää turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta ja vapauttaa energiaa varsinaiseen toimintaan. Muutostilanteissa riittävä osaaminen […]

Järjestöopas Vuonna 2015 valmistunut Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus sisältää järjestöjen yhdessä laatimat pelinsäännöt sille, miten toimitaan yhdistyksen hallituksessa, jäsenkokouksissa ja jäsenviestinnässä. Hyvä hallintotapa -suositus täydentää yhdistyslain vähimmäisvaatimuksia. Tavoitteena on auttaa yhdistyksen jäseniä, hallituksen jäseniä ja toimistohenkilöitä löytämään sellaiset yleisesti hyväksytyt toimintatavat, jotka edistävät avoimuutta, luottamusta, sitoutumista ja onnistumista yhdistyksen toiminnassa. Suosituksen tavoite ja soveltaminen Yhdistyslain vähimmäisvaatimuksia […]

Järjestöopas Tietosuojavaltuutetun toimisto julkaisi 2019 verkkosivukokonaisuuden henkilötietojen käsittelystä yhdistystoiminnassa. Tietopaketissa huomioidaan 25.5.2018 voimaan astunut EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja sitä täydentävä, vuoden 2019 alusta voimaan astunut, tietosuojalaki. Yhdessä tietosuoja-asetuksen kanssa tietosuojalaki muodostaa henkilötietojen käsittelyn yleislain, joka täydentää muuta alakohtaista yleislainsäädäntöä (mm. julkisuuslaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä) sekä erityislainsäädäntöä (esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sääntely).  Uuden sääntelyn myötä […]

Järjestöopas Sopimus on ennen kaikkea sopimuskumppaneiden yhteistyön väline. Sopimusten merkitys kuitenkin korostuu usein silloin, kun asiat eivät suju suunnitelmien mukaan tai kun sopijapuolet ovat erimielisiä siitä, mitä on sovittu.  Paras tapa välttyä myöhemmiltä tulkintaerimielisyyksiltä esimerkiksi lisälaskutuksen perusteista ja menettelyistä, onkin sopia asioista mahdollisimman yksiselitteisesti etukäteen kirjallisella sopimuksella. Huolellisella sopimusten laatimisella voidaan ennaltaehkäistä riitoja sekä hallita sopimuksiin […]

Järjestöille Verkko- ja mobiilipalveluja koskeva saavutettavuuslaki, viralliselta nimeltään laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, tuli voimaan 1.4.2019. Lakia pitää soveltaa portaittain 23.9.2019 alkaen. Laki sisältää saavutettavuusdirektiivistä tulevat vaatimukset ja kansallista sääntelyä digitaalisten palvelujen tarjoamiseen. Laki edistää näiden palvelujen yhdenvertaisia käyttömahdollisuuksia ja parantaa esimerkiksi vammaisten ja iäkkäiden ihmisten mahdollisuutta käyttää verkko- ja mobiilipalveluja. Yhdenmukaisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja turvallisuutta Laki sisältää […]

Järjestöopas Eduskunta hyväksyi 7.3.2019 rahankeräyslain. Uusi rahankeräyslaki on valmisteltu hyvässä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on uuden lain mukaan joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä. Rahankeräyslaissa säädettäisiin eräistä lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä rahankeräyksistä sekä vaalikeräyksistä, joihin ei tarvitsisi hakea lupaa tai joista ei tarvitsisi tehdä ilmoitusta. Rahankeräyslupa myönnetään toistaiseksi voimassa […]

Järjestöille Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä lakiesitys, jolla pannaan täytäntöön EU:n saavutettavuusdirektiivi eli direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Tarkoituksena on varmistaa, että kaikki, mukaan lukien vammaiset henkilöt, pystyvät niitä käyttämään. Asia on tärkeä, sillä on arvioitu, että saavutettavuuden kannalta pelkästään erityisryhmiin kuuluu jopa 20 prosenttia suomalaisista. Lisäksi monilla ikäihmisillä on samanlaisia pulmia verkkosivuja käyttäessään. […]

Sote-järjestöt Onko yhdistyksen jäsenyys sopimus? Vai perustuuko jäsenten henkilötietojen käsittely lakisääteisen velvoitteen lisäksi esimerkiksi yhdistysviestintää ja jäsenpalveluja toteutettaessa oikeutettuun etuun? vai molempiin? Minkälaiseen henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan rekisteröidyn suostumus?  Pitääkö uutiskirjeen tilaajilta kysyä uudestaan haluavatko edelleen aikaisemmin itse tilaamansa kirjeen? Yhdistykset ja muut yleishyödylliset toimijat kuten muutkin organisaatiot ovat valmistautuneet tietosuoja-asetuksen voimaan tuloon tiiviisti viime kuukaudet. Yhdistyksissä […]

Sote-järjestöt Tietosuoja-asetus (GDPR) tulee automaattisesti suoraan sovellettavaksi lainsäädännöksi 25.5.2018 alkaen kaikissa EU-maissa. Asetuksen ja sitä täydentävän tietosuojalain sekä muun erityissääntelyn lisäksi Tietosuojavaltuutettu ja EU:n tietosuojaryhmä antavat ohjeita asetuksen soveltamisessa. Tietosuojavaltuutetun www-sivuja onkin hyvä seurata säännölliseksi. Valtuutettu julkaisee malleja ja ohjeita asetuksen soveltamisesta. Seuranta kannattaa antaa tietosuojavastaavan / tietosuojasta vastaavan henkilön tehtäväksi. Tässä kootusti muutamia huomioitavia asioita […]

Sote-järjestöt Tietosuojasta ja tietoturvasta puhuttaessa nämä käsitteet menevät usein sekaisin keskenään, samoin kuin näiden käsitteiden sisältämät asiat. Käsitteiden sekoittuminen puhekielessä ei ole vaarallista, mutta helpottaa keskustelua ja omaa ymmärrystä, kun hahmottaa, mitä milläkin käsitteellä tarkoitetaan. Tietosuojan tavoite on rekisteröidyn eli yksittäisen henkilön, jonka tietoja käsitellään, luottamuksen ja oikeuksien – kuten yksityisyyden – turvaaminen henkilötietoja käsiteltäessä. Tietoturvan […]