Skip to content

Kansainvälinen toiminta

Järjestöopas
Järjestöopas

Vaikka sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat paikallisesti ja kansallisesti, kansainvälisyys on osa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöä. Monesti rajanveto esimerkiksi vaikuttamistyössä kansallisen ja kansainvälisen tason välillä on vaikeaa. EU:ssa tehtävillä ratkaisuilla on suora vaikutus Suomeen ja monien asioiden valmistelu tapahtuu samanaikaisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Siksi muun muassa EU asioiden seuraaminen on myös järjestöjen näkökulmasta tärkeää. Monilla sosiaali- ja terveysjärjestöillä on jäsenenä ja työntekijöinä eri taustoista ja kulttuureista tulevia ihmisiä, jolloin kansainvälisyys on sitä kautta luonteva osa järjestön toimintaa.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt aktiivisia myös kansainvälisesti

Monilla sote-järjestöillä on jäsenyyksiä globaaleissa ja eurooppalaisissa järjestössä. Järjestöjen edustajilla voi olla globaalin tai EU-verkoston hallitus- ja/tai työryhmäedustuksia tai ne voivat olla mukana kansainvälisissä hankkeissa. Kansainvälinen työ voi olla hyvinkin laajaa, jolloin siihen on usein myös palkattu henkilöstöä tai pienemmissä järjestöissä kansainvälinen toiminta voi olla sitä, että seurataan alan kansainvälistä kehitystä ja pyritään verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa.

SOSTE kartoitti sen jäsenten tekemään kansainvälistä toimintaa kyselyllä loppuvuodesta 2016. Kyselyyn vastasi SOSTEn 214 jäsenestä 85. Vastanneista järjestöistä suurin osa teki kansainvälistä työtä. Työtä tehtiin pääasiassa oman toimen ohella ja harvoin kansainvälinen työ oli määritelty jollekin henkilölle osa- tai päätoimiseksi työksi. Kansainväliseen työhön käytettiin keskimäärin yhden henkilötyövuoden verran työpanosta. Lähes kaikilla vastanneilla järjestöillä oli jäsenyyksiä eurooppalaisissa tai globaaleissa verkostoissa. Yli puolet järjestöistä osallistui myös hallitus- tai työryhmätyöskentelyyn näissä verkostoissa. Kolmasosalla on omia kansainvälisiä hankkeita ja lähes puolet oli mukana kumppanina jossakin kansainvälisessä hankkeessa. Puolet järjestöitä pyrki vaikuttamaan johonkin kansainvälisen tason ohjelmiin tai strategioihin kansainvälisessä toiminnassaan kuten Euroopan asunnottomuusstrategia, tarttumattomien tautien ohjelma, YK:n ikääntyneiden oikeuksien sopimuksen aikaansaaminen ja terveyden edistämisen strategiat. Kyselyn avovastauksissa nostettiin esiin sitä, että kiinnostusta kansainvälisiin asioihin kyllä on, mutta resurssit eivät tällä hetkellä mahdollista osallistumista.

Kannattaa lähteä rohkeasti luomaan suhteita oman alan toimijoihin ja päättäjiin.

Kansainvälisten suhteiden luomisessa kannattaa lähteä rohkeasti liikkeelle ja ottaa yhteyttä esimerkiksi oman alan järjestöihin Pohjoismaissa ja Euroopassa. Monilla kansainvälisillä verkostoilla on postituslistoja, joille on mahdollista liittyä. Alussa voi lähteä liikkeelle pienin askelin ja mahdollisuuksien ja resurssien salliessa on mahdollista osallistua enemmän.

Suomessa ja ulkomailla järjestetään kansainvälisiä seminaareja ja konferensseja, joissa on mahdollisuus verkostoitua ja saada tietoa kansainvälisistä tutkimuksista. Sähköiset työkalut helpottavat yhteydenpitoa ja mahdollistavat yhteistyön ilman matkustamista. Sosiaalisessa mediassa kannattaa mennä mukaan erilaisiin ryhmiin ja keskusteluihin. SOSTE järjestää ajoittain opintomatkoja, joilla tutustutaan sote-järjestöjen kannalta mielenkiintoisiin eurooppalaisiin kohteisiin. Myös erilaiset kansainväliset ja EU-tason hankkeet etsivät kumppaneita. Joillekin tämä voi olla mahdollisuus osallistua ja tehdä konkreettista yhteistyötä kansainvälisellä tasolla. Usein osallistuminen kansainvälisiin hankkeisiin vaatii jonkinlaisen omarahoitusosuuden, joka voi rajoittaa osallistumismahdollisuuksia vaikka kiinnostusta olisikin.

Kansainvälistyminen ei ole itsetarkoitus, mutta tuottaa parhaimmillaan jotakin lisää.

Kansainvälisessä työssä keskeistä on näkökulmien, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto sekä kansainvälisen tutkimustiedon hyödyntäminen. Kansainvälinen vaikuttaminen esimerkiksi EU päätöksentekoon on helpompaa, kun on verkottunut muiden Euroopan tason toimijoiden kanssa ja vaikuttamistyötä voidaan tehdä yhdessä. Parhaimmillaan kaikki osapuolet sekä antavat että saavat yhteistyötä jotakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

11.2.2019 13:52

SOSTEn uusi palvelu: Järjestöopas kokoaa ohjeet ja vinkit järjestötyöhön

SOSTE julkaisi tänään Järjestöopas-palvelun tukemaan järjestöjen arkea. Sote-järjestöjen työntekijöille suunnatusta oppaasta löytyy jäsennellysti tietoa sekä ohjeita ja vinkkejä järjestötoimintaan. Oppaasta löytyy artikkeleita muun muassa hallintoon, talouteen ja hankintoihin sekä kehittämis- ja vaikuttamistyöhön. Järjestöoppaan artikkeleista saa perustietoa aiheesta sekä vinkkejä lisätiedon lähteille. Artikkelit ovat SOSTEn asiantuntijoiden kirjoittamia ja opasta täydennetään ja päivitetään aina tarpeen mukaan. Oppaasta […]

Artikkeli

Viestinnän tehtävät

Viestintä on olennainen osa sote-yhdistysten ja -järjestöjen työtä. Se on yksinkertaisimmillaan ja vaikeimmillaan kommunikointia. – Kaikki osaavat kommunikoida tavallaan, mutta ihmisten välinen vuorovaikutus ei aina ole helppoa. Tulkitsemme viestejä ja ympäröivää maailmaa oman kokemuksemme kautta. Organisaatiot, kuten sote-järjestöt ja yhdistykset tarvitsevat itselleen ihmisen viestimään puolestaan. Suuremmissa organisaatioissa viestintää on suunnittelemassa ja toteuttamassa viestintätiimit asiantuntijoineen, pienemmissä vastuu viestinnästä voi kuulua […]

Artikkeli

Viestinnän johtaminen

Viestinnän johtamisen tehtävänä on edistää organisaation strategisia päämääriä. Yksinkertaista ja selkeytä organisaation ydinviestit ja pidä huoli, että ne ovat kaikille kirkkaat. Tässä kohderyhmänä on median ja sidosryhmien lisäksi myös oman organisaation henkilöstö. ”Johtaminen on asioiden havainnollistamista, fiksua esiintymistä, kuuntelemista, dialogia, läsnäoloa, innostamista ja motivointia. Siina Repo, Viesti ry” Reagoi Viestintä on nykyään todella nopeaa ja […]