Skip to content

Laadukas yhdistystoiminta edellyttää perusasioiden tuntemista

Järjestöopas
Järjestöopas

Yhdistystoiminnassa tarvitaan monenlaista osaamista, joka syntyy sen toiminnassa mukana olevien ihmisten ‒ työntekijöiden, luottamustoimijoiden ja vapaaehtoisten ‒ osaamisesta. Ilman ihmisiä ei synny yhdistystoiminnan osaamista ja ilman osaavia ihmisiä ei ole laadukasta ja vaikuttavaa toimintaa.

Yhdistystoimijoiden osaaminen tulee olla riittävällä tasolla. Perusasioiden hallinta lisää turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta ja vapauttaa energiaa varsinaiseen toimintaan. Muutostilanteissa riittävä osaaminen vahvistaa yhdistyksen ennakointikykyä ja ketteryyttä reagoida ja toimia jäsenistön tarpeita ja toiveita huomioivalla tavalla. Tämä takaa yhdistyksen menestyksen nyt ja tulevaisuudessa.

Yhdistyksen hallituksen tehtäviin kuuluu hoitaa huolellisesti yhdistyksen asioita. Tämä huolellisuusvelvoite näkyy käytännössä siinä, miten toiminta on organisoitu, ja miten sitä johdetaan ja valvotaan hyvää hallintotapaa noudattaen. Hyvä hallinto edellyttää yhdistyslainsäädännön ja yhdistyksen omien sääntöjen tuntemusta sekä tietoa hallitustyöskentelystä ja sen kehittämisestä, hallituksen ja sen jäsenten rooleista, vastuista ja tehtävistä sekä luottamusjohdon, toiminnanjohdon ja vapaaehtoisten välisestä yhteistyöstä.

Hyvin hoidettu yhdistyksen taloushallinto on tärkeimpiä toiminnan edellytyksiä. Lainsäädännöstä ja yhdistyksen säännöistä löytyy perusteet taloushallinnon tehtäväjaosta ja vastuista. Taloushallinnon avulla varmistetaan, että resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti yhdistyksen tavoitteiden edistämiseen. Yhdistyksen hallitus on oltava perillä omasta taloushallinnon vastuustaan. ​Taloushallinnon käsitteiden ja perusteiden, kuten kirjanpidon ja taloussuunnittelun, seurannan ja arvioinnin ymmärtäminen on edellytys sille, että hallituksen jäsenet kykenevät valvomaan yhdistyksen varojen käyttöä. Yhdistyksen on myös osattava raportoida selkeästi taloudestaan jäsenilleen, rahoittajille, yhteistyökumppaneille ja muille kohderyhmille.

Varainhankinta tarvitsee kaikkien yhdistyksen toimijoiden sitoutumista asiaan. Monipuolinen varainhankinta ja erilaisten rahoituslähteiden hyödyntäminen tekee yhdistyksen taloudesta vähemmän haavoittuvaisen ja vähentää talouteen liittyviä riskejä. Yhdistyksessä pitää löytyä tietoa siitä, kuka on vastuussa varainhankinnasta sekä millaista osaamista ja millaisia resursseja varainhankinta vaatii. Selkeä ja realistinen varainhankintasuunnitelma: miten, miksi ja keneltä rahaa kerätään, helpottaa varainhankintaan liittyvien tehtävien ja vastuiden määrittelyä sekä varainhankinnasta viestimistä ja sen onnistumisen arviointia.

Yhdistyksen on kyettävä viestimään selkeästi tavoitteistaan, toiminnastaan ja sen vaikutuksista, sillä se tarvitsee toiminnalleen oman yhteisönsä ja myös laajemman yleisön tuen ja luottamuksen. Yhdistyksen ydinviestit on muotoiltava tarkasti ja on mietittävä millainen viestintä saa ihmiset liikkeelle ja toimimaan.  Pienillä viestinnällisillä painotuksilla voi olla huomattava merkitys asioiden sujumiseen yhdistyksessä ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen yhdistyksen toiminnasta. Viestintäsuunnitelma auttaa yhdistystä hahmottamaan sen viestinnällisiä tarpeita, määrittelemään viestinnän tehtäviä sekä räätälöimään viestintää niin, että kohderyhmät tavoitetaan kustannustehokkaasti.

Riskien arviointi ja niiden ennakointi voivat jäädä kiireisessä yhdistystoiminnassa työlistalla taka-alalle, kun rahoitus ei aina ole varmaa ja toimitaan osittain vapaaehtoistyön turvin. Riskien tunnistaminen ja niiden hallinta on kuitenkin osa hyvää hallintoa ja yhdistyksen tulevaisuuden ennakointia. Ennen kuin yhdistys laatii riskienhallintasuunnitelman, vastuuhenkilöiden olisi hyvä tuntea riskienhallinnan perusteet, erilaisia riskienhallintatyökaluja sekä osata perustella riskienhallinnan hyödyt muille toimijoille.

Yhdistystoimija-verkkomateriaali perehdyttää tehokkaasti yhdistystoiminnan saloihin

Yhdistystoimija-verkkomateriaali on vastaus toiveeseen helppokäyttöisestä yhdistystoiminnan perusasioihin perehdyttävästä verkkomateriaalista. Materiaali sisältää viisi erillistä jaksoa: yhdistyshallinto, taloushallinto, varainhankinta, viestintä ja riskienhallinta. Materiaali soveltuu niin itseopiskeluun kuin osaksi järjestön tai yhdistyksen omia koulutuksia. Materiaalin ympärille on mahdollistaa rakentaa oma koulutus, muodostaa vertaisoppimisryhmän käsittelemään aiheita tai käyttää materiaalia koulutuksen ennakkomateriaalina. Uusille luottamushenkilöille tai työntekijöille materiaali on hyvä tietolähde yhdistystoiminnan perusasioista. Kokeneemmille toimijoille se tarjoaa mahdollisuuden asioiden kertaamiselle ja uuden oppimiselle sekä oman yhdistysosaamisen testaamisen.

Materiaalin jaksoja voi opiskella ajasta ja paikasta riippumatta niin tietokoneella kuin mobiililaitteilla. Yhden jakson opiskeluun kuluu noin 1–1,5 tuntia. Jokaisen jakson suorittamisesta saa digitaalisen osaamismerkin, jolla voi helposti osoittaa osaamistaan myös muille. Kokeile rohkeasti ja ota yhdistystoiminta haltuun uudella tavalla! Materiaali on tarkoitettu kaikille yhdistystoiminnasta kiinnostuneille, joten kerro siitä myös omissa verkostoissasi!

Tutustu monikäyttöiseen Yhdistystoimija-verkkomateriaaliin. Materiaali on kehitetty kansainvälisessä Erasmus+ -rahoitteisessa SCOPE-hankkeessa (Skills Recognition, Capacity Building and Professional Education for the Third Sector) 2018 – 2020.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma

Järjestöopas Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi […]

Artikkeli

Varainhankinnan kolmas askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Artikkeli

Varainhankinnan toinen askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]