Skip to content

Saavutettavuuslaki ja järjestöjen verkkopalvelut

Järjestöopas
Järjestöopas

Digipalvelulain saavutettavuusdirektiivin mukaan kaikkien viranomaisten ja lähes kaikkien sote-järjestöjen on tarjottava verkkosivuillaan ja mobiilisovelluksissa sellaista sisältöä, että kuka tahansa voi käyttää niitä ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan. STEA on käytännössä katsonut kaikkien avustamiensa järjestöjen täyttävän julkisoikeudellisen laitoksen määritelmän, jos yli puolet niiden rahoituksesta koostuu julkisista tuista.

Mitä saavutettavuudesta edellytetään järjestöjen verkkopalveluissa?

Saavutettavuudella tarkoitetaan digitaalisten palvelujen esteettömyyttä​. Verkkosivustojen ja mobiilisovellusten toiminnallisuudet ja sisällöt tulee tehdä sellaisiksi, että kaikki pystyvät niitä käyttämään mahdollisista aisti- tai toimintarajoitteista riippumatta​.

Laki vaatii, että palvelu täyttää saavutettavuusvaatimukset, että palvelun saavutettavuuden tila esitellään saavutettavuusselosteessa ja että palvelu sisältää sähköisen palautekanavan saavutettavuuspalautteelle.

Verkkosivujen, jotka on julkaistu ennen 23.9.2018, pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020. Mobiilisovellusten pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.6.2021.

Saavutettavuuden varmistaminen edellyttää riittävää osaamista ja resurssointia

Vaikka digipalvelulain toinen siirtymäaika päättyy nyt syyskuussa, työ saavutettavuuden eteen ei ole valmis. Saavutettavuuden parantaminen on pitkäjänteistä digipalvelujen kehittämistä, uudenlaista ajattelutapaa ja yhteistyötä useiden toimijoiden kesken.

Tietoa ja ohjeita on tarjolla

Suomessa saavutettavuutta valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jonka ylläpitämästä Saavutettavuusvaatimukset-sivustosta löydät tietoa ja ohjeita saavutettavuuden kehittämiseen.

Etelä-Suomen Aluehallintoviraston Saavutettavuusvaatimukset-verkkopalvelu

Myös lukuisat kaupalliset ja voittoa tavoittelelmattomat organisaatiot tarjoavat palveluita saavutettavuuden parantamiseen. Sote-järjestöille näistä tutuimpia lienevät Kehitysvammaliiton Papunet-hanke ja Näkövammaisten liiton Annanpura-yhtiö, joka tekee muun muassa auditointeja.

Lue lisää SOSTEn materiaaleista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma

Järjestöopas Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi […]

Artikkeli

Varainhankinnan kolmas askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Artikkeli

Varainhankinnan toinen askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]