Skip to content

Strategia tarvitaan takaamaan toiminnan jatkuvuus

Järjestöopas
Järjestöopas

Eräässä järjestöille ja yhdistyksille suunnatussa koulutustilaisuudessa kuvattiin strategian tekemisen ennakkoehtoja, keskeisiä välineitä strategian laatimiseksi sekä käytännön vinkkejä strategian toteuttamiseksi. Tilaisuuteen osallistunut kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja huudahti kesken esityksen: ”Mutta kun me haluamme vain pitää hauskaa!”.

Mielekäs tekeminen, mukava yhdessäolo ja innostavat tapahtumat ovat järjestöjen toiminnan suola. Tämä ei välttämättä riitä. Jotta hauskanpito voisi jatkua tulevaisuudessakin, on varmistettava toiminnan jatkuvuus pitkän aikavälin suunnitelmalla eli strategialla. Strategiaa tarvitaan, koska toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja tarjoaa sekä mahdollisuuksia että luo uhkia järjestön tai yhdistyksen toiminnalle.

Strategia polkuna tulevaisuuteen

Strategia on

  1. kuvaus suunnitelmasta, joka
  2. sisältää joukon tavoitteita, jotka
  3. ovat valintoja sen suhteen
  4. mihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin järjestö keskittyy ja
  5. miten se käyttää resurssejaan tavoitteiden toteuttamiseksi
  6. pitkällä aikavälillä.

Strategian voi määritellä myös kielikuvan avulla, jolloin se on tekojen polku toiminta-ajatuksesta tavoiteltuun tulevaisuuteen (visioon) tietyssä toimintaympäristössä. Se on sekä kartta että kompassi matkalla kohti elinvoimaista ja menestyksekästä tulevaisuutta.

Perustehtävä on järjestön toiminnan kivijalka, kuvaus sen olemassaolon tarkoituksesta. Kirkas perustehtävä on välttämätön ehto onnistuneelle strategialle. Tavoiteltu tulevaisuus (visio) voi koskea laajasti yhteiskuntaa tai kohdennetummin järjestöä ja sen toimintaa. Toimintaympäristö luo järjestön toiminnalle puitteet, jotka on huomioitava strategian laatimisessa.

Perinteinen järjestötoiminta haastetaan

Kansalaistoiminnan kirjo on mahtava. Yli satatuhatta yhdistystä ja järjestöä toteuttavat jäsenilleen merkityksellistä asiaa, esimerkiksi vertaistukea, harrastamista, vaikuttamista elinympäristöön, ammatillista identiteettiä, yhteiskunnallista vakaumusta, koulutusta ja sivistystä. Vaikka toiminnan kirjo on laaja ja erityispiirteitä riittää, kohtaavat kaikki järjestöt samoja toimintaympäristön muutoksia mahdollisuuksineen ja uhkineen.

Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet ovat viime vuosina olleet myllerryksessä. Väestö ikääntyy, huoltosuhde muuttuu epäedulliseksi ja julkiset menot kasvavat. Työikäinen väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Sote-uudistus muokkaa hallinnon rakenteita ja kuntien roolia. Kuntien taloudellinen tilanne on entistä haastavampi. Nämä muutokset vaikuttavat olennaisella tavalla järjestöjen asemaan ja toimintaedellytyksiin.

Uudet sukupolvet omaksuvat uusia toimintatapoja, esimerkkeinä osallistaminen ja joukkoistaminen, itseohjautuvuus ja omaehtoisuus sekä tutkiva oppiminen ja kokeileminen. Nämä tavat toimia haastavat perinteisen järjestötoiminnan muodot. Vapaaehtoisten määrät ovat pysyneet ennallaan, osallistumisen laatu on kuitenkin muuttunut. Pitkäjänteistä sitoutumista löytyy edelleen, mutta sen rinnalle on tullut projektimaista ja kertaluontoista osallistumista. Jäsenten ja sidosryhmien odotukset toimintaa kohtaan näyttävät kasvavan, laadukkuutta odotetaan kaikelta toiminnalta.

Näe kauas – katso lähelle

Järjestöjen arki on usein asiasta toiseen juoksemista ja tulipalojen sammuttamista. Aika ja resurssit menevät perustehtävien hoitamiseen. Toimintaympäristön muutosten analysoimisen ja toiminnan kehittämisen jää vähemmälle huomiolle. Jokaisessa järjestössä tarvitaan ennakoivaa strategista johtamista. Strateginen johtaminen tarkoittaa olennaisten ja epäolennaisten asioiden erottamista, laajan kuvan hahmottamista ennen yksityiskohtiin menemistä, ajattelua ja näkemyksellisyyttä ennen toimintaa ja tekoja.

Strateginen johtaminen muodostaa syklin, jossa luodaan tilannekuva objektiivisella analyysilla, analyysin pohjalta asetetaan kohdennetut tavoitteet, tavoitteet toteutetaan kyvykkäällä toimeenpanolla, toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja arvioinnista saadaan palautetta strategiseen johtamiseen.

Strategian analyysivaiheessa on tärkeää erotella se, miten asiat ovat (tosiasiat) ja miten niiden pitäisi olla (tavoitteet). Vaarana on hypätä liian aikaisin johtopäätöksiin siitä, miten asioiden halutaan olevan tulevaisuudessa. Analyysi järjestön omasta toiminnasta ja toimintaympäristöstä on tehtävä ’kylmän viileällä’ harkinnalla. Johtopäätösten kohdalla taas tarvitaan rohkeutta tehdä valintoja siitä, mihin järjestö keskittyy pitkällä aikavälillä.

Vasta kyvykäs toimeenpano ratkaisee strategian mielekkyyden ja toimivuuden. Tosissaan tehty strategia johtaa järjestön päätöksentekoa ja vaikuttaa arjen tekemiseen. Järjestön strateginen johtaminen jää puolitiehen, jos missään vaiheessa ei palata strategian toteutumisen arviointiin. Vasta palaute strategisten tavoitteiden saavuttamisesta antaa johdolle tukevan pohjan tehdä (johto)päätöksiä siitä, jatkaako järjestö valitussa suunnassa vai pitääkö suuntaa muuttaa.

Strategia yhdistää

Parhaimmillaan strategia on enemmän kuin pelkkä suunnitelma, se on koko järjestöä yhdistävä sidos. Siihen kiteytyy jaettu käsitys järjestön olemassaolon perustelusta ja sen identiteetistä, siis käytännössä toiminta-ajatuksesta tai perustehtävästä. Hyvä strategia sisältää ajantasainen tilannekuvan järjestön toiminnasta ja selkeän kuvauksen toiminnan tavoitteista.

Järjestöjen johtaminen on viime kädessä arvojohtamista. Toiminnan ytimessä on se arvokas ja merkityksellinen asia, joka saa ihmiset liikkeelle, osallistumaan ja vaikuttamaan. Tätä ydintä järjestö tai yhdistys ei saa hukata missään olosuhteissa. Strategia on väline merkityksellisen asian elinvoimaisuuden varmistamiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma

Järjestöopas Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi […]

Artikkeli

Varainhankinnan kolmas askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Artikkeli

Varainhankinnan toinen askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]