Skip to content

Toiminnan vaikuttavuus

Järjestöopas
Järjestöopas

Vaikuttavuudesta ja vaikutusten osoittamisesta puhutaan yhä enemmän. Vaikuttavuus kuvaa sitä, kuinka hyvin tietyllä toiminnalla onnistutaan saavuttamaan halutut tulokset ja vaikutukset. Vaikutusten arviointi ja mallintaminen on sitä, että mitataan ja kuvataan toiminnalla aikaansaatuja muutoksia. Vaikuttavuutta pohdittaessa vastaan tulee joukko käsitteitä ja ymmärrys näiden käsitteiden sisällöstä voi myös vaihdella.

Vaikuttavuuden arviointi

Vaikuttavuutta arvioitaessa on pystyttävä määrittämään toiminnan tulostavoitteet ja sen jälkeen arvioimaan luotettavasti, miten toiminnalla on pystytty ne saavuttamaan. Haasteellista vaikuttavuuden arvioinnissa muun muassa se, että pystytään eristämään juuri toiminnan vaikutus kohderyhmässä tapahtuvaan muutokseen. Erilaiset koe- ja vertailuasetelmat ovat arviointitutkimuksen välineitä vaikuttavuuden osoittamisessa. Käytännöllisemmässä kehittävässä arvioinnissa toiminnan mekanismien ja vaikutussuhteiden kuvaaminen on raskaita tutkimusasetelmia perustellumpi tapa arvioida vaikuttavuutta.

Vaikuttavuusketju

Yksi kehittävän arvioinnin menetelmä vaikutusten osoittamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin on vaikuttavuusketju.  Vaikuttavuusketjussa vastataan yleensä seuraavanlaisiin kysymyksiin:

  • Mikä on tarve eli mihin yksilölliseen tai yhteiskunnalliseen haasteeseen vastataan?
  • Mikä on tavoite, ketä tavoite koskettaa ja millä aikavälillä? Vaikka tarve ja yhteiskunnallinen ongelma olisi suuri, tavoitteen on oltava realistinen. Tavoitteen pitää olla saavutettavissa ja mitattavissa.
  • Millä resursseilla tavoitteeseen päästään eli mikä on toimintaan laitettava panos?
  • Mitä toimenpiteitä tehdään ja mitä tuotoksia eli konkreettisia asioida saadaan aikaan?
  • Saavutetaanko asetettuja tavoitteita eli mitä tuloksia saadaan aikaan? Mikä muuttuu toiminnan seurauksena? Miten kohderyhmän toiminta, osaaminen ja kyvykkyys, mahdollisuudet, tilanne, ihmissuhteet tai hyvinvointi muuttuu?
  • Mitä vaikutuksia tulosten saavuttamisesta seuraa pitkällä aikavälillä? Jos muutokset ovat kestäviä, miten ne heijastuvat laajemmalle yhteisöihin tai koko yhteiskuntaan?
  • Miten toiminnan kohteena oleva osa yhteiskuntaa muuttuu? Lieventyikö alkuperäinen tarve toiminnan seurauksena? Tämä kuvaa toiminnan vaikuttavuutta.

Vaikuttavuusketju antaa työkaluja sekä vaikutusten, vaikuttavuuden että taloudelliseen arviointiin, koska se tekee näkyväksi niin tavoitteet, muutokset kuin käytetyt panoksetkin (resurssit). Vaikuttavuusketju on myös hyödyllinen työväline toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

Mittaaminen

Vaikutusten mallintamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan tietoa. Muutosten voidaan osoittaa toteutuneen, kun tavoitteiden tueksi on mittaristo, jonka avulla tietoa tuloksista kerätään. Parhaimmillaan samaa asia selvitetään useista eri lähteistä ja käytössä on määrällisiä, laadullisia, subjektiivisia ja objektiivisia mittareita. Usein tyydytään mittaamaan vain toimintaa ja sen tuotoksia ja vaikka sitäkin tarvitaan, se ei ole vielä riittävää vaikuttavuuden arvioimiksi. Lisää tietoa mittaamisesta ja vaikuttavuusketjusta löytyy Hyvän Mitta -hankkeen materiaaleista.

Taloudellinen arviointi

Taloudellisessa arvioinnissa toiminnan kustannuksia ja aikaansaatuja muutoksia arvioidaan systemaattisesti ja yhdistetään. Taloudellisen vaikuttavuuden osoittaminen edellyttää tarkempaa ja syvempää käsitystä muutoksista sekä käytetyistä panoksista toiminnan mallinnuksen pohjalta. SROI eli Social Return on Investment -menetelmä on yksi vaihtoehto toiminnan kustannusten ja hyötyjen arviointiin. Siinä kustannusten lisäksi myös hyödyt arvotetaan rahamääräisesti. SOSTE on toimittanut oppaan, joka esittelee menetelmän perusteet ja johdattelee yleisemmin taloudellisen arvioinnin maailmaan. Lue lisää Sosten SROI-oppaasta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Mitä haasteellisemmasta ja monimutkaisemmasta muutoksesta on kyse, sitä enemmän tarvitaan monipuolisia ja monitasoisia keinoja. Jotta kompleksisessa ympäristössä voidaan saada aikaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tarvitaan eri toimijoiden yhteistoimintaa yhteisen päämäärän eteen. Tätä voidaan kutsua vaikuttavuuden ekosysteemiksi, jossa vaikutuskehät muodostavat useiden tekojen ja panosten verkoston. Lue lisää Sitran Vaikuttavuuden askelmerkit -oppaasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma

Järjestöopas Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi […]

Artikkeli

Varainhankinnan kolmas askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Artikkeli

Varainhankinnan toinen askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]