Skip to content

Vaikuttaminen maakunnissa

Järjestöopas
Järjestöopas

Maakuntavaikuttamisesta ei voi puhua ilman keskustelu maakuntauudistuksesta. Tulevaisuudessa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, maakunta ja kunta. Maakunnilla on itsehallinto, ja ne vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon sekä yritys-, työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä asukkailleen. Lisäksi Manner-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy maakuntien palvelukseen yli 200 000 työntekijää.

Kansalaiselle uudistus tuo arkeen täysin uudet vaalit. Tällä hetkellä maakuntavaltuustoissa istuvat kuntien valtuutetut, kuntien asukasluvun ja puolueiden voimasuhteiden mukaisesti. Uudet maakuntavaltuutetut valitaan kuitenkin suoralla kansanvaalilla. Tulevaisuudessa pienimmät kunnat eivät välttämättä saa edustusta uuteen maakuntavaltuustoon. Toisaalta voidaan myös todeta, että valtuutettujen tehtävä on edustaa ja päättää koko maakunnan, ei vain oman kotikunnan, parhaaksi.

Paikallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on Suomessa noin 10 000. Ne toimivat maakuntien kumppaneina kaikkialla Suomessa ja edistävät monin tavoin kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Maakuntavaikuttaminen sisältää useita asioita. Järjestöt ovat erityisesti kiinnostuneita tulevaisuuden maakuntien sekä järjestöjen välisestä yhteistyöstä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt, kuten muutkin kansalaisjärjestöt tekevät aktiivista vaikuttamistyötä maakunnallisella tasolla, monin eri tavoin.

Vaikuttaminen sote- ja maakuntauudistukseen

Sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa monenlaisia uudistuksia niin yksittäisille kansalaisille, kuin järjestöillekin. Sote- ja maakuntauudistukseen vaikuttaminen ei eroa lainsäädäntövaikuttamisesta, tosin uudistettavien lakien määrä, sisältöjen laajuus ja laaja vaikutuskenttä on poikkeuksellisen suuria. Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyviä lakeja valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä valtionvarainministeriön (VM) johdolla. Alueilla uusien maakuntien perustamista valmistellaan yhteistyössä muun muassa kuntien, maakunnan liittojen, sairaanhoitopiirien ja ELY-keskusten kanssa.

Vaikuttamistyötä tehdään ja on tehty esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Sote- ja maakuntauudistusta on käsitelty myös muun muassa Sosiaalibarometrissa, missä käsiteltiin uudistukseen liittyviä uhkia, huolia ja tavoitteita.

Vaikuttaminen maakunnallisiin strategioihin ja yhteistyörakenteiden luominen

Vaikka perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulo siirtyy vuodella eteenpäin, vuoden 2020 alkuun, niin maakunnissa on jo aloitettu hallituksen lakiesityksen mukaisten maakunta- ja palvelustrategioiden sekä palvelulupausten valmistelu.

Maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelustrategioissa sekä palvelulupauksissa linjataan sosiaali- ja terveysjärjestöille keskeisiä asioita. Maakunnallisissa sote- ja maakuntauudistusta valmistelevissa työryhmissä on myös järjestöedustajia.

Järjestöjä kiinnostaa erityisesti, miten uusissa rakenteissa turvataan kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus ja järjestöjen osallistumismahdollisuudet. Pohdinnassa on ollut muun muassa erilaiset mallit ja työkalut järjestöjen, maakunnan ja kuntien välisen yhteistyön rakentamiseen. Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Kuntaliiton, SOSTEn, KANEn ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen yhdessä tekemä Järjestöt maakunnan kumppanina -opas (pdf).

Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -ohjelma

Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -ohjelma koostuu 17 maakunnallisesta hankkeesta, joissa organisoidaan sote- ja maakuntamallia tukevat rakenteet myös suomalaiseen järjestötoimintaan sekä seitsemästä digitalisaatiota tukevasta hankkeesta, joissa kehitetään kansalaisten digivalmiuksia. Ohjelmaa koordinoi SOSTE. Tutustu ohjelmaan Innokylässä.

Ohjelman tavoitteena on parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sote- ja maakuntauudistuksessa vahvistamalla sote-järjestöjen muutosvalmiuksia ja yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa. Samalla vahvistetaan kuntien ja järjestöjen työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Näin aktivoidaan kansalaisia ja tehdään järjestötyötä näkyväksi sekä rohkaistaan järjestöjä kehittämään uusia toimintamuotoja.

Sote-järjestöjen roolia maakunta- ja sote-uudistuksessa on arvioinut myös selvityshenkilö Tuija Brax, jonka loppuraportissa arvioidaan ja tehdään toimenpide-ehdotuksia koskien

  1. mitkä ovat yleishyödyllisen toimijan toimintaedellytykset ja – mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä suhteessa kuntiin ja maakuntiin, huomioiden asiakkaan valinnanvapauden vahvistamisen ja kunnan ja maakunnan autonomisen toimijuuden asettamat vaatimukset,
  2. millä kriteerein on määriteltävissä järjestöjen toiminta, jolla on rajapintoja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että palvelutuotantoon, ja minkälaisia tapoja on nähtävissä tällaisen toiminnan resurssien turvaamiseen ja
  3. minkälaisia mahdollisuuksia ja tapoja yleishyödyllisellä yhteisöllä on toimia yksityisen tai julkisen sektorin palveluntuottajien tai muiden yleishyödyllisten sote-toimijoiden kumppanina.

Vaikuttaminen maakuntavaaleissa

Uudet maakuntavaltuutetut ovat tärkeän tehtävän edessä. Monia sosiaali- ja terveysjärjestöjä koskevia päätöksiä tehdään jatkossa maakunnallisella tasolla. Siksi on tärkeää tehdä maakuntavaalivaikuttamista, toisin sanoen informoida puolueita, niiden piirijärjestöjä sekä yksittäisiä ehdokkaita sote-järjestöjen tavoitteista ja nostaa näitä kysymyksiä myös julkiseen keskusteluun.

Esimerkkejä SOSTE:n maakuntavaalivaikuttamisesta:

  • Maakuntavaalitavoitteiden laadinta (syksy 2017)
  • Puolueiden maakuntavaaliohjelmiin vaikuttaminen (tapaamiset, materiaalit)
  • Maakunnallisiin vaaliohjelmiin vaikuttaminen
  • SOSTEn kuntapäättäjäkirje – ajankohtaista tietoa, näkökulmia järjestö-kunta-maakunta-yhteistyöhön, lähtee kaikille kuntapäättäjille, puolueiden piirien johdolle
  • Vaalitilaisuuksien järjestäminen
  • Jäsenjärjestökoulutukset vaalivaikuttamisesta
  • Tiedon tuottaminen päätöksentekoa varten (esim. sosiaali- ja järjestöbarometri)

Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Varainhankinnan kolmas askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Artikkeli

Varainhankinnan toinen askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]

Artikkeli

Rahankeräyksen aloittaminen

Järjestöopas Ennen kuin järjestö voi pyytää lahjoituksia rahana tai muuna omaisuutena vastikkeetta, tarvitaan joko varsinainen rahankeräyslupa tai pienkeräyslupa. Pienkeräysluvan tai varsinaisen rahankeräysluvan hakeminen Varsinainen rahankeräyslupa on nykyisen lain mukaisesti voimassa toistaiseksi. Riittää siis, että se haetaan kerran. Informaatio lupaan liittyen sekä asiointi poliisin verkkopalvelussa löytyy täältä. Pienkeräysluvan saa ilmoitusmenettelyllä jopa vuorokauden kuluessa. Näin keräämisen voi aloittaa […]