Skip to content

Vaikuttamistyö kansalaisjärjestössä

Järjestöopas
Järjestöopas

Vaikuttaminen on monen järjestön perustyötä. Olennaisinta vaikuttamisessa on tuntea omat vahvuudet sekä se, miten asioita päätetään. Keskeistä on myös itse tietää mitä tahtoo. Vaikuttamisen avain on konkreettiset ja auki kirjatut tavoitteet.

Valitse mihin vaikutat

Vaikuttamistyön ongelma on useat päällekkäiset muutokset. Myös vaikuttamistyössä on pakko keskittyä ja rajata. Tämä ei tarkoita sitä, että järjestön on pakko valita kaksi teemaa ja vaieta muista. Asiaa voi lähestyä ydin-satelliitti-ajattelun kautta. Siinä järjestö valitsee toimintasuunnittelun yhteydessä sopivan määrän kärkitavoitteita, jotka muodostavat vaikuttamistyön ytimen. Kärkitavoitteista tehdään vaikuttamissuunnitelmat, ja niiden edistäminen on pitkäjänteistä, jatkuvaa työtä. Näiden lisäksi järjestöllä voi olla muita satelliittitavoitteita, joihin keskitytään vähemmän. Yhdessä näistä tavoitteista muodostuu vaikuttamistyön kokonaisuus.

Tiedä mitä tavoittelet

Olennaista lainsäädäntövaikuttamisessa on tietää itse mitä tavoittelee. Tämä kuulostaa itsestään selvyydeltä, mutta silti se usein unohtuu.  Kärkitavoitteista on hyvä kirjoittaa lyhyt faktapaperi, jossa on asiaan liittyvä tausta, konkreettiset muutosehdotukset ja perustelut. Vaikuttamistyötä on paras tehdä avoimin kortein. Vaikuttaminen on avointa, kun siihen liittyvä materiaali on esimerkiksi järjestön verkkosivuilla kaikkien päättäjien, sidosryhmien, aktiivien ja työntekijöiden käytettävissä. Liian usein materiaali piilotetaan sisäiselle verkkolevylle, vaikka siihen ei ole perusteita.

Tärkeintä tavoitemateriaaleissa on konkreettiset tavoitteet. Jos vaikutetaan budjettiin, pitää olla tiedossa budjettimomentti johon varoja halutaan, ja tarkka euromäärä. Hallitusohjelmakirjauksissa viesti menee parhaiten perille, kun muotoilee tarkan virkkeen, jonka haluaa hallitusohjelmaan. Mallia kannattaa katsoa aiemmista budjettikirjoista ja hallitusohjelmista.

Tunne prosessi ja suunnittele

Onnistuneen lainsäädäntövaikuttamisen edellytys on pitkäjänteisyys ja suunnittelu. Vaikuttamistyö ei ole sidottu hallituskausiin tai vaalipäiviin. Vaalit voivat rytmittää lainsäädäntövaikuttamista ja toimia välitarkastuspisteenä, mutta itse työ on pitkäjänteisempää.

Perusrakenne hallituskauden lainsäädäntötyölle luodaan hallitusohjelmassa. Usein järjestöt keskittyvät eduskuntavaalien alla vaikuttamistyössään vaalikampanjointiin, mutta unohtavat hallitusohjelmatyön. Todellisuudessa hallitusohjelma on tärkein vaikuttamistyön kohde. Paras tae asian etenemisestä on tavoitetta tukeva hallitusohjelmakirjaus.

Hallitusohjelmaneuvottelut alkavat eduskuntavaalien jälkeen ja järjestöllä on useita erilaisia tapoja vaikuttaa neuvotteluiden kulkuun. Yksinkertaisin ja usein vaikuttavin tapa on selvittää hallitusohjelmaneuvotteluihin osallistuvat henkilöt, ja välittää heille taustamateriaalia omista tavoitteistaan. Usein hallitusohjelmaa valmistelevat työryhmät myös kuulevat asiantuntijoita, ja omaa asiantuntemustaan voi tarjota myös tätä kautta.

Hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen lainsäädäntötyö jatkuu ohjelman puitteissa. Omista kärkitavoitteista kannattaa rakentaa prosessikaavio, johon kirjaa miten uudistus etenee, mitkä valiokunnat asiaa käsittelee ja mitkä ovat omat toimenpiteet uudistuksen eri vaiheissa. Onnistuneessa suunnitelmassa yhdistetään järjestön asemaan liittyviä toimia, kuten lausuntoja ja työryhmätyötä sekä vaikuttajaviestintää ja muuta vaikuttamistyötä.

Valtion talousarvio

Lainsäädäntötyön lisäksi järjestöt vaikuttavat valtion talousarvion sisältöön. Myös talousarviovaikuttamisessa olennaista on pitkäjänteisyys, konkreettiset tavoitteet ja oikea-aikainen toiminta. Valtion talousarvion lisäksi oppositiopuolueet julkaisevat omia vaihtoehtobudjettejaan. Näitä voi käyttää tavoitteiden astinlautoina matkalla kohti budjettionnistumista.

Valtion budjetin eli talousarvioesityksen laadinta alkaa tammikuussa, kun ministeriöiden kehysehdotukset saapuvat valtiovarainministeriöön. Kehysehdotukset ovat osa ministeriöiden ja virastojen monivuotista talouden ja toiminnan suunnittelua.

Valtiovarainministeriössä kootaan seuraavia vuosia koskevat valtiontalouden kehykset, jotka hallitus hyväksyy maalis-huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa. Valtiovarainministeriön kannanoton pohjalta valtiovarainministeri käy asianomaisten ministereiden kanssa ministeriöittäin neuvottelukierroksen, jossa pyritään ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet määrärahojen mitoituksessa. Neuvottelukierroksen jälkeen hallitus käsittelee valtiovarainministeriön laatimaa talousarvioehdotusta budjettiriihessään, joka nykyisin kestää pari päivää. Budjettiriihessä hallitus hyväksyy talousarvioesityksensä sisällön.

Valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, jonka jälkeen se esitellään valtioneuvoston yleisistunnolle. Se annetaan eduskunnan käsiteltäväksi heti eduskunnan syysistuntokauden alkaessa. Valtion talousarvio hyväksytään eduskunnan täysistunnossa joulukuussa, kun valtiovarainvaliokunta on antanut mietintönsä esityksestä.

Valtion talousarvion valmistelun aikataulu:

  1. Kehysriihi maalis-huhtikuussa
  2. Hallituksen budjettiriihi elokuussa
  3. Eduskunnan talousarviokäsittely joulukuussa

Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

15.3.2019 15:19

SOSTE upprätthåller en webbaserad organisationsguide

Vår strävan är att ge strukturerad information, instruktioner och tips för anställda inom social – och hälsovårdsorganisationer. Guiden är uppbyggd i form av artiklar inom olika teman. Förutom artiklarna innehåller guiden också aktuellt från SOSTE. Guiden är på finska och innehållet uppdateras regelbundet. I den här guiden får du på svenska en överblick av guiden […]

Artikkeli

Strategian johtaminen

Strategisessa työskentelyssä tutkitaan, miten asiat ovat, mitä ympärillä tapahtuu ja miten järjestö asemoituu toimintaympäristöön. Strategisen analyysin tavoitteena on tehdä valintoja siitä, minkä asioiden ratkaisemiseen järjestössä keskitytään. Analyysin pohjalta syntyvä strategia on suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä päästään haluttuun tavoitteeseen.  Strategian tulisi olla tulevaisuuteen tähtäävä, mutta ei kuitenkaan liian yleisluontoinen, niin että strategian ja käytännön tekemisen välille […]

Artikkeli

Työyhteisön johtaminen

Työyhteisöjen johtaminen sisältää monia eri tehtäväkokonaisuuksia: henkilöstövoimavarojen hallinnointia ja suunnittelua, henkilöstön rekrytointi, työsuhdeasioita, työn organisointia ja arviointia, henkilöstön ja osaamisen kehittämistä sekä työympäristöstä, työhyvinvoinnista ja työsuojelusta huolehtimista. Työn tekemistä säätelevät lisäksi useat lait kuten työaikalaki, työsopimuslaki, työehtosopimuslaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, vuosilomalaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Järjestötyöyhteisöt ovat usein melko pieniä, joten tästä kokonaisuudesta vastaa monessa […]