Skip to content

Vaikuttamistyö kansalaisjärjestössä

Järjestöopas
Järjestöopas

Vaikuttaminen on monen järjestön perustyötä. Olennaisinta vaikuttamisessa on tuntea omat vahvuudet sekä se, miten asioita päätetään. Keskeistä on myös itse tietää mitä tahtoo. Vaikuttamisen avain on konkreettiset ja auki kirjatut tavoitteet.

Valitse mihin vaikutat

Vaikuttamistyön ongelma on useat päällekkäiset muutokset. Myös vaikuttamistyössä on pakko keskittyä ja rajata. Tämä ei tarkoita sitä, että järjestön on pakko valita kaksi teemaa ja vaieta muista. Asiaa voi lähestyä ydin-satelliitti-ajattelun kautta. Siinä järjestö valitsee toimintasuunnittelun yhteydessä sopivan määrän kärkitavoitteita, jotka muodostavat vaikuttamistyön ytimen. Kärkitavoitteista tehdään vaikuttamissuunnitelmat, ja niiden edistäminen on pitkäjänteistä, jatkuvaa työtä. Näiden lisäksi järjestöllä voi olla muita satelliittitavoitteita, joihin keskitytään vähemmän. Yhdessä näistä tavoitteista muodostuu vaikuttamistyön kokonaisuus.

Tiedä mitä tavoittelet

Olennaista lainsäädäntövaikuttamisessa on tietää itse mitä tavoittelee. Tämä kuulostaa itsestään selvyydeltä, mutta silti se usein unohtuu.  Kärkitavoitteista on hyvä kirjoittaa lyhyt faktapaperi, jossa on asiaan liittyvä tausta, konkreettiset muutosehdotukset ja perustelut. Vaikuttamistyötä on paras tehdä avoimin kortein. Vaikuttaminen on avointa, kun siihen liittyvä materiaali on esimerkiksi järjestön verkkosivuilla kaikkien päättäjien, sidosryhmien, aktiivien ja työntekijöiden käytettävissä. Liian usein materiaali piilotetaan sisäiselle verkkolevylle, vaikka siihen ei ole perusteita.

Tärkeintä tavoitemateriaaleissa on konkreettiset tavoitteet. Jos vaikutetaan budjettiin, pitää olla tiedossa budjettimomentti johon varoja halutaan, ja tarkka euromäärä. Hallitusohjelmakirjauksissa viesti menee parhaiten perille, kun muotoilee tarkan virkkeen, jonka haluaa hallitusohjelmaan. Mallia kannattaa katsoa aiemmista budjettikirjoista ja hallitusohjelmista.

Tunne prosessi ja suunnittele

Onnistuneen lainsäädäntövaikuttamisen edellytys on pitkäjänteisyys ja suunnittelu. Vaikuttamistyö ei ole sidottu hallituskausiin tai vaalipäiviin. Vaalit voivat rytmittää lainsäädäntövaikuttamista ja toimia välitarkastuspisteenä, mutta itse työ on pitkäjänteisempää.

Perusrakenne hallituskauden lainsäädäntötyölle luodaan hallitusohjelmassa. Usein järjestöt keskittyvät eduskuntavaalien alla vaikuttamistyössään vaalikampanjointiin, mutta unohtavat hallitusohjelmatyön. Todellisuudessa hallitusohjelma on tärkein vaikuttamistyön kohde. Paras tae asian etenemisestä on tavoitetta tukeva hallitusohjelmakirjaus.

Hallitusohjelmaneuvottelut alkavat eduskuntavaalien jälkeen ja järjestöllä on useita erilaisia tapoja vaikuttaa neuvotteluiden kulkuun. Yksinkertaisin ja usein vaikuttavin tapa on selvittää hallitusohjelmaneuvotteluihin osallistuvat henkilöt, ja välittää heille taustamateriaalia omista tavoitteistaan. Usein hallitusohjelmaa valmistelevat työryhmät myös kuulevat asiantuntijoita, ja omaa asiantuntemustaan voi tarjota myös tätä kautta.

Hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen lainsäädäntötyö jatkuu ohjelman puitteissa. Omista kärkitavoitteista kannattaa rakentaa prosessikaavio, johon kirjaa miten uudistus etenee, mitkä valiokunnat asiaa käsittelee ja mitkä ovat omat toimenpiteet uudistuksen eri vaiheissa. Onnistuneessa suunnitelmassa yhdistetään järjestön asemaan liittyviä toimia, kuten lausuntoja ja työryhmätyötä sekä vaikuttajaviestintää ja muuta vaikuttamistyötä.

Valtion talousarvio

Lainsäädäntötyön lisäksi järjestöt vaikuttavat valtion talousarvion sisältöön. Myös talousarviovaikuttamisessa olennaista on pitkäjänteisyys, konkreettiset tavoitteet ja oikea-aikainen toiminta. Valtion talousarvion lisäksi oppositiopuolueet julkaisevat omia vaihtoehtobudjettejaan. Näitä voi käyttää tavoitteiden astinlautoina matkalla kohti budjettionnistumista.

Valtion budjetin eli talousarvioesityksen laadinta alkaa tammikuussa, kun ministeriöiden kehysehdotukset saapuvat valtiovarainministeriöön. Kehysehdotukset ovat osa ministeriöiden ja virastojen monivuotista talouden ja toiminnan suunnittelua.

Valtiovarainministeriössä kootaan seuraavia vuosia koskevat valtiontalouden kehykset, jotka hallitus hyväksyy maalis-huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa. Valtiovarainministeriön kannanoton pohjalta valtiovarainministeri käy asianomaisten ministereiden kanssa ministeriöittäin neuvottelukierroksen, jossa pyritään ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet määrärahojen mitoituksessa. Neuvottelukierroksen jälkeen hallitus käsittelee valtiovarainministeriön laatimaa talousarvioehdotusta budjettiriihessään, joka nykyisin kestää pari päivää. Budjettiriihessä hallitus hyväksyy talousarvioesityksensä sisällön.

Valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, jonka jälkeen se esitellään valtioneuvoston yleisistunnolle. Se annetaan eduskunnan käsiteltäväksi heti eduskunnan syysistuntokauden alkaessa. Valtion talousarvio hyväksytään eduskunnan täysistunnossa joulukuussa, kun valtiovarainvaliokunta on antanut mietintönsä esityksestä.

Valtion talousarvion valmistelun aikataulu:

  1. Kehysriihi maalis-huhtikuussa
  2. Hallituksen budjettiriihi elokuussa
  3. Eduskunnan talousarviokäsittely joulukuussa

Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma

Järjestöopas Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi […]

Artikkeli

Varainhankinnan kolmas askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Artikkeli

Varainhankinnan toinen askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]