Skip to content

Vapaaehtoistoiminta ja koordinointi

Järjestöopas
Järjestöopas

Vapaaehtoistoiminta on yksinkertaisimmillaan auttamista, avustamista ja läsnä olemista. Yksinkertaisista lähtökohdista huolimatta toiminnan taustalla on paljon huomioitavaa; tavoitteita, tehtäviä, verkostoja, organisaatioita, sääntöjä, lakeja, vakiintuneita tapoja – ja tietysti monenlaisia ihmisiä omaten erilaiset taustat, tavat ja tunteet. Näiden yhteen sovittaminen ja koordinointi on tärkeä vapaaehtoistoiminnan osa-alue. Vapaaehtoistoiminnan sisältö ja määritelmä vaihteleekin sen mukaan, minkälaista toimintaa organisaatio järjestää. Toiminnan kirjo on laaja.

Vapaaehtoistoiminta on kaikille avointa toimintaa, jota tehdään palkatta omasta vapaasta tahdosta, hyödyttämään toista ihmistä tai yhteisöä. Vapaaehtoistoiminta nähdään keinona vaikuttaa ja osallistua, lisätä yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä tukea kansalaisvaikuttamista ja demokratiaa. Se hyödyttää niin vapaaehtoista itseään kuin ympäröivää yhteiskuntaakin. Vapaaehtoistoiminta voidaankin ajatella vastavuoroiseksi: kohde saa apua ja auttaja saa mielekästä tekemistä, mahdollisuuden kerryttää kokemusta ja kehittää ihmissuhdetaitojaan sekä itselleen hyvän mielen. Vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja motivaatiota tukee vapaaehtoisen tehtävän mielekkyys. Selvät pelisäännöt, vastuunjako ja roolit, mielekkäät tehtävänkuvat sekä toiminnan systemaattinen johtaminen ovat keskeisiä keinoja lisätä vapaaehtoistoiminnan sujuvuutta ja vaikuttavuutta.

Laadukkaan ja toimivan vapaaehtoistyön kulmakivi on hyvä koordinointi. On tärkeää, että vapaaehtoistoimintaa koordinoiva taho tunnistaa elementit, joista oman järjestön vapaaehtoistoiminnan koordinointi koostuu. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin vastuulla on vapaaehtoistyön organisoiminen, vapaaehtoisten rekrytointi ja sitouttaminen, heidän perehdytyksensä ja koulutus, tukeminen, yhteistyö verkostojen kanssa sekä viestiminen. Koordinaattoria on jopa kuvailtu joka paikan höyläksi, joka tarttuu toimeen tuoden käytäntöön taustaorganisaationsa arvot ja visiot.

Vapaaehtoistoiminta ei onnistu itsestään, vaan se vaatii samanlaista organisointia kuin mikä tahansa muukin toiminta järjestössä. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin on osattava johtaa sekä asioita että ihmisiä. Osaava ja ammattimainen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Koordinaattori ei voi kuitenkaan vastata kaikesta yksin. Tärkeää olisi, että organisaatiolla olisi taata koordinaattorin toimintaan riittävät resurssit, tuki ja verkostot. Vastikkeettomuudesta huolimatta vapaaehtoistyön tulokset eivät synny ilman taloudellisia resursseja. Rahoituksella pyritään myös takaamaan toiminnan jatkuminen. Kaikkea ei myöskään kannata tai voi tehdä itse, vaan tekemiseen tarvitaan myös verkostoja ja kumppaneita. Verkostojen kautta yhteistyöstä saa uusia voimavaroja ja uutta osaamista sekä tukea koordinaattorin toimintaan. Vapaaehtoistoiminnan kehittäjälle tärkeitä verkostoja ovat esimerkiksi SOSTEn kansalaistoiminnan johtamisen verkosto sekä Kansalaisareenan Valikkoverkosto.

Kaikesta Suomessa tehdystä vapaaehtoistoiminnasta 57 % on organisoitua (Taloustutkimus 2018). Suuri osa vapaaehtoistoiminnasta mahdollistuu jonkin tahon, kuten kansalaisjärjestön, järjestämänä. Organisaatiot rahoittavat toimintaansa – myös vapaaehtoistoiminnan koordinointia – valtionavulla, säätiöiden avustuksilla ja erilaisilla hankerahoituksilla. Vapaaehtoistoiminnan määrällinen, mutta myös laadullinen tilastointi on tärkeää, jotta pystytään suunnittelemaan toimintaa, kohdentamaan resursseja ja todentamaan vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuus sekä toimintaa rahoittaville tahoille että yhteiskunnalle.

Vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuudesta ja arvosta voi lukea enemmän Kansalaisareenan julkaisusta Vapaaehtoistoiminnan arvo (pdf).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma

Järjestöopas Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi […]

Artikkeli

Varainhankinnan kolmas askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Artikkeli

Varainhankinnan toinen askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]