Skip to content

Verkostojohtaminen

Järjestöopas
Järjestöopas

Verkostolla tarkoitetaan organisaatioiden ja ihmisten välisiä yhteyksiä ja niiden muodostamia kokonaisuuksia. Verkoston lähikäsitteitä ovat esimerkiksi parvi, heimo, yhteisö, ryhmä, sidosryhmäyhteistyö ja kumppanuus, jotka kuvaavat myös erilaista ihmisten ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Sitoutumisen aste, tavoitteellisuus, yhteistyön taso ja suhde ympäristöön vain vaihtelee.

Verkostotyössä yhdistetään eri ihmisten ja organisaatioiden osaamista ja muita resursseja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Verkostoja voi syntyä mitä erilaisempien teemojen ja tavoitteiden ympärille. Verkoston tavoitteita voivat olla esimerkiksi oppiminen, vaikuttaminen tai ennakoiminen. Verkoston tavoite määrittelee sen, mikä on riittävä tulos yhteisestä toiminnasta. Riittävä tulos voi olla esimerkiksi toisiin toimijoihin tutustuminen, tiedon vaihto, päällekkäisyyksien poistaminen, hiljaisten signaalien tunnistaminen tai pisimmälle vietynä jokin yhteinen toiminta, tuote tai palvelu.

Verkoston käynnistäminen

Kun suunnittelet uuden verkoston perustamista, vastaa ainakin näihin viiteen kysymykseen:

  • Mikä on verkoston perustehtävä?
  • Ketkä ovat verkoston potentiaalisia jäseniä?
  • Miten verkostoa käytännössä ylläpidetään?
  • Millaista osaamista verkostossa tarvitaan?
  • Mitkä ovat verkoston mahdollisuudet ja riskit?

Verkoston ensimmäisessä tapaamisessa nämä samat kysymykset kannattaa käydä läpi vielä verkoston jäsenten kanssa. Samalla voidaan sopia siitä, mitkä ovat verkoston pelisäännöt.

Verkoston keskeiset rakennuspalikat ovat tunteminen, luottaminen ja sitoutuminen. Verkoston vetäjän rakentaminen alkaa siitä, että verkoston jäsenet tutustuvat toisiinsa. Tunteminen synnyttää luottamusta ja luottamus sitoutumista verkoston yhteiseen tavoitteeseen ja tekemiseen.

Verkoston fasilitointi

Verkostojen johtaminen perustuu luottamukseen ja vastavuoroisuuteen. Verkoston johtaminen on erilaista kuin hierarkian johtaminen, jossa säännöt, pr ja sopimukset määrittelevät sen, miten yhdessä toimitaan. Verkoston johtaminen on myös erilaista kuin toiminnan johtaminen markkinoilla, jossa päätösten tekemisen lähtökohtia ovat hinta ja kilpailu.

Verkoston vetäjä on myös mahdollistaja, yhteen saattaja ja toiminnan veturi, joka pitää langat käsissään, mutta ei kuitenkaan pyri liikaa hallitsemaan toimintaa. Verkoston vetäjä ruokkii verkostoa matkan varrella ja pitää yhteistä innostusta yllä. On tärkeää, että verkoston ilmapiiri on niin avoin, että osallistujilla on rohkeutta esittää myös keskeneräisiä ajatuksia.

Verkoston vetäjän viisi tärkeintä tehtävää ovat:

  • yhteisen agendan luominen
  • verkoston tarpeiden tunnistaminen
  • verkoston jäsenten välisen vuorovaikutuksen ja tiedonsiirron edistäminen
  • toimijoiden sitouttaminen ja toimintakulttuurin luominen
  • verkoston seuranta ja kehittäminen

Innostamisen 10 käskyä verkoston vetäjälle

  • Tunnista ihmisten erilaiset motivaatiot ja piilevät kyvyt
  • Luo yhteisyyden tunnetta, jossa jokainen tuntee olevansa osallinen, ”tämä on meidän juttu”
  • Tee toiminta mahdollisimman läpinäkyväksi
  • Luo vertaisuuden ilmapiiri, jossa jokainen voi kokea olevansa asiantuntija
  • Roolita erilaisia paikkoja eri ihmisille ja varmista, että kaikilla on oma paikka
  • Tee näkyväksi toiminnan tuloksia ja sitä, että toiminta todella johtaa johonkin
  • Palkitse verkoston jäseniä yhteisistä saavutuksista
  • Pyri tuomaan verkoston toiminnalla konkreettista hyötyä jäsenten omaan arkeen
  • Ylläpidä keskustelua, perustele tehdyt valinnat
  • Varmista, että ryhmän ja tiimin etu on ensin, ei yksilön

Verkoston arviointi

Verkoston arvioinnin lähtökohta on selkeästi määritellyt verkoston tehtävät ja tavoitteet. Mitä paremmin itse toiminta on suunniteltu, sen selkeämpää on myös arvioinnin suunnittelu ja tekeminen. Verkoston onnistumisen ratkaisee se, kykeneekö verkosto tuottamaan ratkaisun verkoston alkuperäiseen haasteeseen.

Verkostoissa olisi hyvä säännöllisesti seurata ja arvioida yhdessä verkoston jäsenten kanssa:

  • ollaanko menossa tavoiteltuun suuntaan
  • onko verkosto aikaansaanut jotain muutoksia tai vaikutuksia
  • onko verkostolle  edelleen tarvetta

Verkostoa voi arvioida  eri toimijoiden näkökulmasta: mitä verkosto on tuottanut yksittäiselle verkoston jäsenelle, miten verkostomainen työskentely, verkostoituminen, on onnistunut ja mitä verkoston taustalla olevat organisaatiot ovat saaneet verkostosta.


Lue lisää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma

Järjestöopas Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rahoitusohjelma koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoitusohjelmassa on kuusi teemaa: Innovatiivinen Suomi (EAKR), Hiilineutraali Suomi (EAKR), Saavutettavampi Suomi (EAKR), Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+), Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) ja Aineellista puutetta torjuva Suomi […]

Artikkeli

Varainhankinnan kolmas askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin lahjoittamisen perusasioita, toisessa artikkelissa syvennettiin suhdetta lahjoittajaan ja varainhankinnan toteutukseen. Keskusliiton rahankeräysluvan hyödyntäminen paikallisesti Toisinaan sekä keskusliitto että itsenäiset paikallisyhdistykset suorittavat rahankeräystä. Huonoimmassa tapauksessa kaikilla on oma keräyslupansa ja erilaiset tekniset välineet sekä työnkulut varainhankinnassa. On hyvä harkita, kannattaisiko keskusliiton ja alueellisen yhteistyötä edistävän järjestön […]

Artikkeli

Varainhankinnan toinen askel

Järjestöopas Tämä artikkeli on osa kolmen artikkelin sarjaa. Ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin varainhankinnan ja lahjoittamisen perusasioita. Nykyisen suunnitelman tarkastelu Ennen kuin ryhdyt käymää läpi toista vaihetta, niin vielä läpi seuraava tarkistuslista: Löytyyhän lahjoita-nappi etusivulta eikä valikoiden uumenista? Entä potentiaalisimmat lahjoittajat, ollaanko edelleen samaa mieltä, että kohderyhmä on oikein hahmotettu? Lahjoituskohteet, sopivatko ne järjestön luonteeseen ja kyseiselle kohderyhmälle? […]