Skip to content

Viestinnän tehtävät

Järjestöopas
Järjestöopas

Viestintä on olennainen osa sote-yhdistysten ja -järjestöjen työtä. Se on yksinkertaisimmillaan ja vaikeimmillaan kommunikointia. – Kaikki osaavat kommunikoida tavallaan, mutta ihmisten välinen vuorovaikutus ei aina ole helppoa. Tulkitsemme viestejä ja ympäröivää maailmaa oman kokemuksemme kautta. Organisaatiot, kuten sote-järjestöt ja yhdistykset tarvitsevat itselleen ihmisen viestimään puolestaan. Suuremmissa organisaatioissa viestintää on suunnittelemassa ja toteuttamassa viestintätiimit asiantuntijoineen, pienemmissä vastuu viestinnästä voi kuulua johtajalle, asiantuntijalle tai vaikkapa luottamushenkilölle.

Ulkoinen ja sisäinen viestintä

Usein puhutaan ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä. Ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan organisaatioista ulospäin suuntautuvaa tiedottamista ja vuorovaikutusta. Sen tehtävänä on kasvattaa tietoisuutta järjestön olemassaolosta ja tavoitteista. Ulkoinen viestintä voi myös tukea jäsenhankintaa tai varainhankintaa, kutsua mukaan uusia toimijoita ja tiedottaa järjestön palveluista tai vaikkapa järjestää kampanjan. Ulkoisella viestinnällä siis rakennetaan aktiivisesti järjestön mainetta. Ulkoisella viestinnällä järjestö pyrkii vaikuttamaan toimintaympäristöönsä ja vahvistamaan myönteistä suhtautumista järjestön tavoitteisiin.  

Sisäinen viestintä on nimensä mukaisesti organisaation sisäistä tiedottamista ja kommunikointia. Järjestöissä ja yhdistyksissä sisäisen viestinnän piirissä voitaisiin ajatella olevan työntekijät (työpaikan sisäinen viestintä), luottamushenkilöt, aktiivit ja muut vapaaehtoiset sekä jäsenet. Sisäinen viestintä on ennen kaikkea johtamisen työkalu. Sen on siis tuettava organisaation tarkoituksen, strategian ja toimintasuunnitelmien toteuttamista. Sisäisestä viestinnästä vastaavat kaikki, mutta sitä on myös koordinoitava. Sisäistä viestintää ei voi vastuuttaa yksin viestinnästä vastaavalle.

Tiedottaa 

Tiedottaminen on viestinnän arkea. Tiedottamalla tehdään järjestön asioita tunnetuksi: uutisoidaan kannanotot ja tapahtumat, markkinoidaan palveluita, lähetetään mediakutsuja ym. Arkisimmillaan tiedottaminen on verkkosivujen ylläpitämistä, sosiaalisen median päivittämistä, uutiskirjeiden lähettämistä tai mediatiedotteiden laatimista. 

Tiedottamalla annetaan oikea ja luotettava kuva järjestön tapahtumista sidosryhmille ja luodaan pitkäjänteisesti kuvaa organisaatiosta.

Keskustelee

Lähes kaikki ulkoinen viestintä on kaksisuuntaista. Keskustelupalstojen ja sosiaalisen median myötä kanavista sisältöä ”tuuttaava” tiedottaminen on jäänyt taakse. On keskusteltava, vastattava kysymyksiin ja oltava läsnä. Sosiaalisessa mediassa koolla ja rahalla ei välttämättä saakaan huomota, vaan hyvällä sisällöllä ja vuorovaikutuksella. Mitään sellaista kanavaa ei kannata ylläpitää, jossa ei ole valmis vuorovaikutukseen.

Luotaa

Yksi viestinnän tehtävä on luodata toimintaympäristöä: ennakoida tulevia yhteiskunnallisia muutoksia ja oman toimialan kehittymistä. Viestintä seuraa mediailmastossa tapahtuvia muutoksia ja omaan toimialaan liittyvän keskustelun ilmapiiriä. Jotta voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin, on hyvä tietää mihin ollaan menossa ja mikä milloinkin kiinnostaa. Luotaaminen on tärkeä osa yhteiskunnallisen vaikuttamisen onnistumisessa. 

Tässä apuna voi käyttää erilaisia mediaseurannan palveluja ja oman toiminnan analysointiin verkkosivujen ja sosiaalisen median analytiikkaa.

Tukee ja sparraa

Viestinnästä vastaava tukee ja sparraa omaa organisaatiota viestimään. Sparrauksen voi nähdä sekä organisaatioon että henkilökuntaan liittyvänä huolenpitona. Viestintä on tyypillisesti organisaatiossa poikittainen toiminto eli on mukana monissa prosesseissa ja tekee yhteistyötä lähes kaikkien kanssa. Siksi se on usein hyvin perillä siitä, mitä organisaatiossa tapahtuu. Yhdessä luotauksen kanssa tämä antaa luontevan roolin organisaation sisäiseksi muutosagentiksi ja sparraajaksi.

Yhdistystoiminnassa työskentelevillä on oltava hyvät viestintävalmiudet. Niiden ylläpidossa ja kehittämisessä viestinnällä on iso rooli nopeasti muuttuvassa mediaympäristössä.

Huolehtii maineesta

Oman organisaation maine tai brändi tai imago on monen tekijän summa. Maineeseen voi vaikuttaa, mutta sitä ei voi hallita. Siksi on tärkeää seurata oman organisaation mainetta ja edistää sitä haluttuun suuntaan. Verkossa on oltava mukana läsnä siellä missä omasta organisaatiosta keskustellaan.

Monissa organisaatioissa viestintä on mukana erilaisten kirjallisten ja graafisten sisältöjen julkaisussa, mutta nykyään yhä useammin myös palveluiden, tuotteiden ja vaikka toimitilojen suunnittelussa. Kun on pohdittu millaisia mielikuvia omaan organisaatioon halutaan yhdistää, se on huomioitava kaikessa toiminnassa.

Vaikuttaa

Sote-yhdistykset ja -järjestöt ovat oman sektorinsa näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan. Lähes kaikilla yhdistyksillä ja järjestöillä on myös yhteiskunnallisia tehtäviä ja viestinnän tehtävä on edesauttaa tätä vaikutamistyötä.

Viestintä auttaa omalta osaltaan luomaan ja ylläpitämään suhteita ulkoisiin sidosryhmiin, kuten päättäjiin. Monet järjestöt ja yhdistykset tuottavat tutkimustietoa tai asiantuntijanäkemyksiä oman sektorinsa asioista. Nämä ovat erinomaisia vaikuttamisen työkaluja, joita on syytä tuoda esiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

15.3.2019 15:19

SOSTE upprätthåller en webbaserad organisationsguide

Vår strävan är att ge strukturerad information, instruktioner och tips för anställda inom social – och hälsovårdsorganisationer. Guiden är uppbyggd i form av artiklar inom olika teman. Förutom artiklarna innehåller guiden också aktuellt från SOSTE. Guiden är på finska och innehållet uppdateras regelbundet. I den här guiden får du på svenska en överblick av guiden […]

Artikkeli

Strategian johtaminen

Strategisessa työskentelyssä tutkitaan, miten asiat ovat, mitä ympärillä tapahtuu ja miten järjestö asemoituu toimintaympäristöön. Strategisen analyysin tavoitteena on tehdä valintoja siitä, minkä asioiden ratkaisemiseen järjestössä keskitytään. Analyysin pohjalta syntyvä strategia on suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä päästään haluttuun tavoitteeseen.  Strategian tulisi olla tulevaisuuteen tähtäävä, mutta ei kuitenkaan liian yleisluontoinen, niin että strategian ja käytännön tekemisen välille […]

Artikkeli

Työyhteisön johtaminen

Työyhteisöjen johtaminen sisältää monia eri tehtäväkokonaisuuksia: henkilöstövoimavarojen hallinnointia ja suunnittelua, henkilöstön rekrytointi, työsuhdeasioita, työn organisointia ja arviointia, henkilöstön ja osaamisen kehittämistä sekä työympäristöstä, työhyvinvoinnista ja työsuojelusta huolehtimista. Työn tekemistä säätelevät lisäksi useat lait kuten työaikalaki, työsopimuslaki, työehtosopimuslaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, vuosilomalaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Järjestötyöyhteisöt ovat usein melko pieniä, joten tästä kokonaisuudesta vastaa monessa […]