Skip to content

Viestinnän tehtävät

Järjestöopas
Järjestöopas

Viestintä on olennainen osa sote-yhdistysten ja -järjestöjen työtä. Se on yksinkertaisimmillaan ja vaikeimmillaan kommunikointia. – Kaikki osaavat kommunikoida tavallaan, mutta ihmisten välinen vuorovaikutus ei aina ole helppoa. Tulkitsemme viestejä ja ympäröivää maailmaa oman kokemuksemme kautta. Organisaatiot, kuten sote-järjestöt ja yhdistykset tarvitsevat itselleen ihmisen viestimään puolestaan. Suuremmissa organisaatioissa viestintää on suunnittelemassa ja toteuttamassa viestintätiimit asiantuntijoineen, pienemmissä vastuu viestinnästä voi kuulua johtajalle, asiantuntijalle tai vaikkapa luottamushenkilölle.

Ulkoinen ja sisäinen viestintä

Usein puhutaan ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä. Ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan organisaatioista ulospäin suuntautuvaa tiedottamista ja vuorovaikutusta. Sen tehtävänä on kasvattaa tietoisuutta järjestön olemassaolosta ja tavoitteista. Ulkoinen viestintä voi myös tukea jäsenhankintaa tai varainhankintaa, kutsua mukaan uusia toimijoita ja tiedottaa järjestön palveluista tai vaikkapa järjestää kampanjan. Ulkoisella viestinnällä siis rakennetaan aktiivisesti järjestön mainetta. Ulkoisella viestinnällä järjestö pyrkii vaikuttamaan toimintaympäristöönsä ja vahvistamaan myönteistä suhtautumista järjestön tavoitteisiin.  

Sisäinen viestintä on nimensä mukaisesti organisaation sisäistä tiedottamista ja kommunikointia. Järjestöissä ja yhdistyksissä sisäisen viestinnän piirissä voitaisiin ajatella olevan työntekijät (työpaikan sisäinen viestintä), luottamushenkilöt, aktiivit ja muut vapaaehtoiset sekä jäsenet. Sisäinen viestintä on ennen kaikkea johtamisen työkalu. Sen on siis tuettava organisaation tarkoituksen, strategian ja toimintasuunnitelmien toteuttamista. Sisäisestä viestinnästä vastaavat kaikki, mutta sitä on myös koordinoitava. Sisäistä viestintää ei voi vastuuttaa yksin viestinnästä vastaavalle.

Tiedottaa 

Tiedottaminen on viestinnän arkea. Tiedottamalla tehdään järjestön asioita tunnetuksi: uutisoidaan kannanotot ja tapahtumat, markkinoidaan palveluita, lähetetään mediakutsuja ym. Arkisimmillaan tiedottaminen on verkkosivujen ylläpitämistä, sosiaalisen median päivittämistä, uutiskirjeiden lähettämistä tai mediatiedotteiden laatimista. 

Tiedottamalla annetaan oikea ja luotettava kuva järjestön tapahtumista sidosryhmille ja luodaan pitkäjänteisesti kuvaa organisaatiosta.

Keskustelee

Lähes kaikki ulkoinen viestintä on kaksisuuntaista. Keskustelupalstojen ja sosiaalisen median myötä kanavista sisältöä ”tuuttaava” tiedottaminen on jäänyt taakse. On keskusteltava, vastattava kysymyksiin ja oltava läsnä. Sosiaalisessa mediassa koolla ja rahalla ei välttämättä saakaan huomota, vaan hyvällä sisällöllä ja vuorovaikutuksella. Mitään sellaista kanavaa ei kannata ylläpitää, jossa ei ole valmis vuorovaikutukseen.

Luotaa

Yksi viestinnän tehtävä on luodata toimintaympäristöä: ennakoida tulevia yhteiskunnallisia muutoksia ja oman toimialan kehittymistä. Viestintä seuraa mediailmastossa tapahtuvia muutoksia ja omaan toimialaan liittyvän keskustelun ilmapiiriä. Jotta voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin, on hyvä tietää mihin ollaan menossa ja mikä milloinkin kiinnostaa. Luotaaminen on tärkeä osa yhteiskunnallisen vaikuttamisen onnistumisessa. 

Tässä apuna voi käyttää erilaisia mediaseurannan palveluja ja oman toiminnan analysointiin verkkosivujen ja sosiaalisen median analytiikkaa.

Tukee ja sparraa

Viestinnästä vastaava tukee ja sparraa omaa organisaatiota viestimään. Sparrauksen voi nähdä sekä organisaatioon että henkilökuntaan liittyvänä huolenpitona. Viestintä on tyypillisesti organisaatiossa poikittainen toiminto eli on mukana monissa prosesseissa ja tekee yhteistyötä lähes kaikkien kanssa. Siksi se on usein hyvin perillä siitä, mitä organisaatiossa tapahtuu. Yhdessä luotauksen kanssa tämä antaa luontevan roolin organisaation sisäiseksi muutosagentiksi ja sparraajaksi.

Yhdistystoiminnassa työskentelevillä on oltava hyvät viestintävalmiudet. Niiden ylläpidossa ja kehittämisessä viestinnällä on iso rooli nopeasti muuttuvassa mediaympäristössä.

Huolehtii maineesta

Oman organisaation maine tai brändi tai imago on monen tekijän summa. Maineeseen voi vaikuttaa, mutta sitä ei voi hallita. Siksi on tärkeää seurata oman organisaation mainetta ja edistää sitä haluttuun suuntaan. Verkossa on oltava mukana läsnä siellä missä omasta organisaatiosta keskustellaan.

Monissa organisaatioissa viestintä on mukana erilaisten kirjallisten ja graafisten sisältöjen julkaisussa, mutta nykyään yhä useammin myös palveluiden, tuotteiden ja vaikka toimitilojen suunnittelussa. Kun on pohdittu millaisia mielikuvia omaan organisaatioon halutaan yhdistää, se on huomioitava kaikessa toiminnassa.

Vaikuttaa

Sote-yhdistykset ja -järjestöt ovat oman sektorinsa näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan. Lähes kaikilla yhdistyksillä ja järjestöillä on myös yhteiskunnallisia tehtäviä ja viestinnän tehtävä on edesauttaa tätä vaikutamistyötä.

Viestintä auttaa omalta osaltaan luomaan ja ylläpitämään suhteita ulkoisiin sidosryhmiin, kuten päättäjiin. Monet järjestöt ja yhdistykset tuottavat tutkimustietoa tai asiantuntijanäkemyksiä oman sektorinsa asioista. Nämä ovat erinomaisia vaikuttamisen työkaluja, joita on syytä tuoda esiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

17.6.2020 11:30

Onneksi on joku – kampanja tekee järjestöt näkyväksi

Järjestöille SOSTE kutsuu kaikki sosiaali- ja terveysalan järjestöt mukaan viestimään yhteisen Onneksi on joku -sateenvarjon alla. Tavoitteena on, että Onneksi on joku -viesti tavoittaa kaikki Suomessa tämän vuoden aikana. Poikkeuksellinen kevät 2020 on heikentänyt sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoituspohjaa. Samaan aikaan sote-järjestöjä ja niiden tarjoamaa tukea ja apua tarvitaan jopa entistä kipeämmin. Juuri nyt pitää tehdä […]

Artikkeli

Strategia tarvitaan takaamaan toiminnan jatkuvuus

Järjestöopas Eräässä järjestöille ja yhdistyksille suunnatussa koulutustilaisuudessa kuvattiin strategian tekemisen ennakkoehtoja, keskeisiä välineitä strategian laatimiseksi sekä käytännön vinkkejä strategian toteuttamiseksi. Tilaisuuteen osallistunut kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja huudahti kesken esityksen: ”Mutta kun me haluamme vain pitää hauskaa!”. Mielekäs tekeminen, mukava yhdessäolo ja innostavat tapahtumat ovat järjestöjen toiminnan suola. Tämä ei välttämättä riitä. Jotta hauskanpito voisi jatkua tulevaisuudessakin, on varmistettava […]

Uutinen

12.2.2020 09:00

Uusi ohjeistus yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotuksesta

Järjestöille Verohallinto antoi 4.2.2020 ensimmäisen erillisen ohjeistuksensa koskien yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotusta. Uusi ohjeistus on tarkoitettu luettavaksi yhdessä yleishyödyllisille yhteisöille annetun verotusohjeen kanssa. Arvonlisäverolain 4 §:n mukaan yleishyödyllisen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen vain siltä osin kuin sen toiminnasta saatuja tuloja pidetään tuloverotuksessa elinkeinotulona. Yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen myös ravintola- tai ateriapalvelujen, sekä tietyin edellytyksin kiinteistöhallintopalvelujen, omaan käyttöön ottamisesta. Vaikka […]