Skip to content

Asiakkaan ääni kuuluviin – kuulovammaisten moninaiset tarpeet

Kansalaisyhteiskunta
Järjestöjen palvelutuotantoKansalaisyhteiskunta

Sanna Kaijanen, toiminnanjohtaja, Kuuloliitto ry ja hallituksen jäsen Kuulo-Auris Oy

Anniina Lavikainen, kehittämispäällikkö, Kuuloliitto ry


 

Kuulovammat johtuvat useista syistä ja jokaisen kuulovammaisen palvelutarpeet ovat yksilöllisiä. Monet tarvitsevat kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa kuulonkuntoutusta. Harva kuulovammainen kuitenkaan saa muuta kuin kuulon apuvälineen.

Kuulonkuntoutusta ei pitäisi nähdä vain teknisen apuvälineen myöntämisenä, vaan laajemmin kuntoutujan tukemisena eri keinoin hänen sopeutuessaan uuteen tilanteeseen, kuulovammaisena elämiseen.  Kuulokojeen ja sisäkorvaistutteen lisäksi kuulovammainen saattaa tarvita myös muita apuvälineitä, palveluja, ohjausta, neuvontaa ja vertaistukea. Läheisten tuki on tärkeää sekä kuntoutuksen että tilanteeseen sopeutumisen näkökulmasta.

Kuulovammaiset kuntoutusviidakossa

Kuntoutuksen käsitteestä puhuttaessa voi huomata, että sillä tarkoitetaan hyvin erilaisia asioita. Kelan rahoittama vaativa lääkinnällinen kuntoutus on kuntoutujan oikeus, kun taas muuta Kelan rahoittamaa moniammatillista yksilöllistä kuntoutusta tai sopeutumisvalmennusta kuntoutuja saa harkinnanvaraisena palveluna. Kuuloliiton tytäryhtiö Kuulo-Auris Oy tuottaa Kelan ostopalveluina sekä vaativaa lääkinnällistä että harkinnanvaraista kuntoutusta. Oman lisänsä tuo vielä STEA:n rahoituksella järjestettävä sopeutumisvalmennus, jota Kuuloliitossa toteutetaan esimerkiksi alueellisina sopeutumisvalmennuskursseina.

Kuntoutujalle tai hänen läheisilleen ei aina välttämättä ole selvää, mikä ero toimintamuodoilla on. Kuntoutusalan ammattilaisten näkökulmasta erot ovat useimmiten selkeitä: vaativassa ja moniammatillisessa yksilöllisessä lääkinnällisessä kuntoutuksessa tarvitaan monipuolista erityisosaamista, jolle sekä sairaala, Kela että kuntoutuja asettavat monin mittarein mitattavia muutostavoitteita (esim. GAS). Erityisosaaminen syntyy vuosien kokemuksesta. Sopeutumisvalmennuksellekin asetetaan erilaisia tavoitteita, mutta esimerkiksi STEA:n sopeutumisvalmennuskursseilla korostuvat enemmänkin arkikuntoutuksen keinot ja niistä saatavat hyödyt.

Käytännön ratkaisujen etsimisen, kuntouttamisen ja kuntoutumisen lisäksi sekä Kelan maksamassa kuntoutuksessa että STEA:n rahoittamassa sopeutumisvalmennuksessa keskeistä on muiden samassa tilanteessa olevien tapaaminen, heidän kokemuksistaan kuuleminen ja omista, monesti vaikeistakin, kokemuksista kertominen. Usein vasta kuntoutuksessa tavataan toinen samassa tilanteessa oleva. Kuntoutuksen moninaisella kentällä on eroja siinä, mikä merkitys kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa annetaan ammattilaisille ja tiedolle ja miten paljon korostuu vertaistuen merkitys. Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa eri ammattiryhmien kuntoutusammattilaisilla on iso merkitys, koska he voivat laajan kokemuksensa, koulutuksensa ja tietotaitonsa ansiosta antaa kuntoutujalle sellaista tukea, jota ei muualta saa. Eri-ikäisten kuulovammaisten kuntoutuksen keskiössä tulee olla kuulo, kuulon apuvälineet ja niiden käytössä tukeminen sekä muiden tukiratkaisujen etsiminen esim. kouluun ja työpaikalle. Samoin puhekielen oppimisessa tukeminen ja puhetta tukevien menetelmien oppiminen, psykososiaalinen tuki ja muut sujuvaa kommunikaatiota auttavat ratkaisut.

Ikäihmiset suurin kohderyhmä

Kuulovammaiset ihmiset ovat erilaisia ja heillä on erilaiset palvelutarpeet. Työikäisellä on tarve kuulla millaisten käytännön ratkaisujen avulla hän voi pärjätä työelämässä, millaisia ovat kuulovammaisen työntekijän oikeudet työpaikalla ja miten niitä voidaan edistää. Kuntoutuksessa etsitään yhdessä kuntoutujan kanssa käytännön ratkaisuja arkeen, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, koulussa tai työpaikalla. Lasten kuntoutuksessa pohditaan, millä keinoilla tuetaan parhaiten kuulovammaista lasta puheen oppimisessa, vuorovaikutuksessa läheisten kanssa ja lähiympäristössä pärjäämisessä. Nuorten kanssa pohditaan millaisia ratkaisuja on löydettävissä kuulovammaisen oppilaan, opiskelijan ja työntekijän koulutuksessa ja työelämässä pärjäämisessä.

Ikäihmiset ovat Kuuloliiton suurin kohderyhmä. Ikäihmisissä on sekä ikääntyneitä kuulovammaisia, joilla on ollut kuulovamma jo pitkään tai ikäkuuloisia, joiden kuulo on ikääntymisen tuomien muutosten myötä heikentynyt. Kaikille on tärkeää tiedonsaanti ja viestinnän saavutettavuus.  Ikääntyneille televisio on merkittävä tiedonsaannin väline. Kotimaisten ohjelmien tekstityksen puute tai huono laatu sekä ohjelmien taustaäänet vaikeuttavat ikäkuuloisen tiedonsaantia ja tuottavat kokemusta yhteiskunnallisesta ulkopuolisuudesta ja syrjäytymisestä. Ulkopuolisuuden tunnetta voi lisätä myös digitalisaation tuomat muutokset palveluihin.

Kuuloliiton alueellisilla sopeutumisvalmennuskursseilla ja jäsenyhdistysten vertaistukitoiminnassa harjoitellaan yksin ja yhdessä kuulon apuvälineiden käyttöä sekä etsitään keinoja, miten kuulovammainen ikäihminen pärjää erilaisissa arjen tilanteissa. Sopeutumisvalmennuskursseilta saatuja kokemuksia ja tietoa jaetaan Kuulo-Aurikselle, sillä myös kuntoutuskurssilaisilla voi olla vastaavia arjen haasteita.

Järjestölähtöisen palvelutuotannon eetos

Tuotetaanpa palveluja järjestön omana toimintana tai yhtiöitettyinä palveluina, järjestöomisteisen palvelun tulee olla arvoiltaan samansuuntainen emojärjestön toiminnan kanssa. Kuuloliiton arvoina ovat yhdenvertaisuus, yhdessä tekeminen ja ihmisläheisyys. Nämä arvot näkyvät myös Kuuloliiton omistaman Kuulo-Auriksen toiminnassa.

Palvelutuotannossa korostuvat asiakaslähtöisyys, asiakkaan rinnalla kulkeminen ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen. Kuulonkuntouksessa kuntoutetaan koko perhettä ja kuntoutuksessa mukana olevaa läheistä. Sosiaalinen kuntoutus on merkittävä tekijä. Olennaista on myös hoitosuhteen jatkuvuus, esimerkiksi että kuulovammaisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa suhteet ammattilaisiin ovat pysyviä, eikä ammattilainen vaihdu joka jaksolla. Samaa korostetaan myös Kuuloliiton lasten ja nuorten toiminnassa.

Kuuloliiton työntekijät tapaavat säännöllisesti kuulovammaisia kuntoutujia ja yllättävän monella kuulovammaisella on puutteelliset tiedot kuulonkuntoutuksen palveluista ja kuulovammaisen ihmisen oikeuksista. Kuuloliitto tukee monin tavoin kuulovammaisten arkea sekä tarjoaa vertaistukea ja tietoa palveluista. Liitto valvoo kuulovammaisten oikeuksia yhdenvertaiseen tiedonsaantiin ja palveluihin, mikä osaltaan vahvistaa kuulovammaisten mahdollisuutta ja valmiutta hakeutua kuulonkuntoutukseen. Kuuloliiton ja Kuulo-Auriksen välillä on tiivis yhteistyösuhde, jossa osaamista ja kokemuksia vaihdetaan joustavasti. Kuuloliitossa uskotaan, että osaamista ja tietoa jakamalla pystytään parhaiten kehittämään molempien organisaatioiden toimintaa ja tukemaan kuulovammaisia.

Kuuloliiton ja sen tytäryhtiön kohderyhmät ja tavoitteet ovat samat, mutta ne kohtaavat kuulovammaisen eri näkökulmista. Molemmille organisaatioille on tärkeää kuulovammaisen ihmisen toimintakyvyn turvaaminen ja ihmisen kohtaaminen yksilöllisine tarpeineen niin, että hän pystyisi elämään arjessa mahdollisimman täysipainoisesti kuulovammastaan huolimatta. Kuulo-Auriksen keskittyessä kuulovammaisen ihmisen kuntoutumiseen, Kuuloliitto ajaa kuulovammaisen etuja ja oikeuksia yhteiskunnassa. Palveluntuottajan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan roolien on erotuttava toisistaan ja organisaatioiden on joka tapauksessa toimittava toisistaan riippumatta. Järjestöllä sekä sen omistamalla yhtiöllä, kuten myös molempien johdolla ja hallituksilla, on oltava selkeä ja kokonaisvaltainen käsitys organisaatioiden erilaisista rooleista yhteiskunnassa. Yhteiset arvot, tavoitteet ja kohderyhmä luotsaavat toimintaa samaan suuntaan, luovat synergiaetuja ja tukevat yhteistä käsitystä kuulovammaisen ihmisen hyvinvoinnista.

Sanna Kaijanen
toiminnanjohtaja Kuuloliitto ry ja hallituksen jäsen Kuulo-Auris Oy

Sanna Kaijanen (Sosionomi YAMK) toimii Kuuloliiton toiminnanjohtajana sekä Kuuloliiton tytäryhtiön Kuulo-Auris Oy:n hallituksen jäsenenä. Toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi Kaijanen vastaa Kuuloliitto –konsernin kehitystyöstä. Kaijanen on työskennellyt vuodesta 1999 eri järjestöjen kehittämis- ja johtotehtävissä. Kaijasella on kokemusta mm. vanhusjärjestöjen toiminnasta sekä sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöistä. Kaijanen on perehtynyt laaja-alaisesti mm. laatu- ja arviointityöhön, digitalisaatioon liittyviin ilmiöihin ja vaikuttamistoimintaan.

Anniina Lavikainen
kehittämispäällikkö Kuuloliitto ry

Anniina Lavikainen (valtiotieteiden maisteri) toimii kehittämispäällikkönä Kuuloliitossa. Hän on toiminut Kuuloliitossa myös sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijana sekä tutkijana liiton eri kehittämishankkeissa. Lavikainen on perehtynyt laaja-alaisesti kuulonkuntoutukseen liittyviin kysymyksiin sekä on säännöllisesti vuorovaikutuksessa kuulovammaisten kuntoutujien kanssa erityisesti työelämään liittyvissä kysymyksissä.


©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, kesäkuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn artikkelisarjaa Järjestöjen palvelutuotanto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

3.7.2020 07:58

Sosiaalibarometri 2020: Korona vahvisti kolmannen sektorin roolia viranomaistoiminnan kumppanina

Tuore Sosiaalibarometri 2020 osoittaa, että muun muassa seurakuntien, järjestöjen ja kansalaisten omalla aktiivisuudella oli tärkeä rooli kevään koronaponnisteluissa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimi Sosiaalibarometrin mukaan erinomaisesti. Vastauksissa korostettiin erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden nopeutta, ketteryyttä ja aitoa auttamisen halua. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista peräti 64 prosenttia kertoi, että korona-aikana käynnistettiin uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden […]

Uutinen

3.7.2020 07:54

Socialbarometern 2020: Corona förstärkte den tredje sektorns roll som myndighetsverksamhetens partner

Den färska Socialbarometern 2020 visar att bland annat församlingarnas, organisationernas och medborgarnas egen verksamhet har haft en viktig roll i vårens coronakamp. Myndigheters och andra aktörers samarbete fungerade utmärkt enligt Socialbarometern. I svaren betonades särskilt den tredje sektorns aktörers snabbhet, smidighet och genuina vilja att hjälpa. Av kommunernas social- och hälsochefer uppgav upp till 64 […]

Artikkeli

Ilmastokriisi ei katoa: sosiaali- ja terveysalan rooli reilussa ja kestävässä jälleenrakennuksessa

Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 26.6.2020 Ansku Holstila erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry   Ilmastonmuutoksen uhka ei ole koronapandemian myötä kadonnut, ja ilmastokysymykset ovat pysyneet esillä niin korona-ajan yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin SOSTEn skenaariotyössäkin. Poikkeusolot ovat vähentäneet päästöjä väliaikaisesti, mutta olennaista ilmastokriisin torjumisessa on, miten jatketaan tästä eteenpäin. Haasteena on nopeiden ratkaisujen samanaikainen tarve sekä koronakriisin […]