Skip to content

Järjestöjen palvelutoiminnan toimintaedellytykset koronakriisin aikana

Kansalaisyhteiskunta
Järjestöjen palvelutuotantoJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Vallitseva koronakriisi vaikuttaa monin eri tavoin järjestöjen palvelutoiminnan toimintaedellytyksiin. Järjestöt ja järjestötaustaiset palveluntuottajat ovat paikallisella ja valtakunnallisella tasolla merkittäviä palveluiden tuottajia. Useissa kohdin järjestöjen palvelutuotannon tilaajana toimii paikallinen kunta tai kuntayhtymä. Pandemian laajentuessa tulee eteen väistämättä tilanteita, joissa kunta tai kuntayhtymä joutuu tarkastelemaan uudelleen tarjottavien palveluiden sisältöä ja toimintatapoja.

Järjestöt ovat esittäneet huolensa palveluiden asiakkaiden tilanteesta. Muuttuvat käytännöt ja toimintojen rajoitukset kohdistuvat usein kaikista heikoimmassa oleviin väestöryhmiin. Järjestöt ovat nostaneet julkiseen keskusteluun, että koronatilanteesta huolimatta palveluiden asiakkaiden pääsy oikean aikaisen tuen piiriin tulisi turvata ja miettiä vaihtoehtoisia tapoja auttaa asiakkaiden arkielämässä jaksamista.

Osa järjestöjen tuottamista palveluista tarjotaan suoraan asiakkaille. Näissä tilanteissa koronatilanne saattaa aiheuttaa palvelujen kysynnän tilapäistä hiipumista. Onkin tärkeää kehittää vaihtoehtoisia palveluita, joita voitaisiin tarjota asiakkaille esimerkiksi etäyhteyden kautta. Digitaaliset palvelut voivat korvata merkittävää osaa tuotetuista palveluista.

Isossa mittakaavassa suuri osa järjestöjen palvelutoiminnan kautta tarjottavista palveluista toimii edelleen poikkeustilanteesta huolimatta. Esimerkiksi vanhus- ja asumispalvelut ovat sektori, jolla palveluiden jatkuvuus on tärkeää ja tarjottavia palveluita tarjotaan muuttuneessa tilanteessa.

Valtioneuvoston pandemiaan ehkäisyyn liittyvät rajoitustoimet heijastuvat tarjottavien palveluiden sisältöön. Kaikenlainen ryhmätoiminta ja tapaamiset ovat koronakriisin takia kiellettyjä ja toimintoja joudutaan sopeuttamaan vallitsevien rajoitusten noudattamiseksi. Samoin lastensuojelussa joudutaan miettimään useissa tapauksissa toimintoja, jotka vaikuttavat esimerkiksi sijaishuollon toteuttamiseen paikallisella tasolla. Eteen tulevia kysymyksiä on muun muassa, että sairastaako sijaishuollossa oleva lapsi koronatartunnan kotonaan vai sijaisperheessä.

Osa järjestöjen tuottamista palveluista on lakkautettu määräajaksi. Tästä esimerkkinä on kuntouttavan työtoiminnan sulkeminen. Pääministeri Marin hallituksen päätöksen mukaisesti kuntouttava työtoiminta lakkautettiin 13.4.2020 saakka. Järjestöt ovat esittäneet huolensa, että kuntouttavan työtoiminnan sulkeminen vaarantaa palveluiden asiakkaiden hyvinvoinnin ja jättää heidät yksin tilanteessa, jossa tarvittaisiin aikaisempaa vahvempia tukitoimia. Ratkaisuksi tilanteeseen palveluita tuottavat järjestöt ovat esittäneet etäkuntoutuksen mahdollistamista, kun se sopii asiakkaan tilanteeseen. Väistämättä on myös selvää, että palveluiden sulkeminen heijastuu myös järjestöjen taloudelliseen tilanteeseen. Osa toimijoista joutuukin lomauttamaan omia työntekijöitään, kun työtehtävät ovat tauolla. Tilanteessa järjestöt joutuvat sopeuttamaan omaa palveluntuotantoaan, kun toiminnasta johtuvat kiinteät kustannukset tulevat kuitenkin järjestöjen maksettavaksi.

SOSTE on aikaisemmin tiedottanut, että valtioneuvoston yrityksille ja yrittäjille suuntaamat taloudelliset tukitoimet eivät sovellu säätiöiden, järjestöjen ja järjestöomisteisten yritysten ulottuville. Business Finlandin ja Finnveran rahoitusmekanismit eivät tarjoa järjestöjen palveluntuotantoon tarvittavaa tukirahoitusta. SOSTE jatkaa aiheeseen liittyvää yhteiskunnallista vaikuttamistyötä ja nostaa keskusteluun järjestöille suunnatun lisärahoituksen tarpeen. Järjestöille suunnatun erillisrahoituksen tarve on suuri, koska järjestöillä itsellään ei monissakaan tilanteissa ole tilanteen selvittämiseen tarvittavia puskurirahastoja. Koronatilanteessa tarvitaankin yhteiskunnallisia toimia, joilla turvataan järjestöjen palvelutuotannon jatkuvuus ja elinvoima. Järjestöt selviävät vaikeasta yhteiskunnallisesta tilanteesta vain, jos niihin kohdistetaan yhteiskunnallisia tukitoimia. Tätä kautta turvataan myös järjestöjen palvelutuotannon asiakkaiden hyvinvointi ja jaksaminen muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa.


Tämä artikkeli on osa SOSTEn koronavirus-aiheista kokonaisuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

22.6.2022 08:00

SOSTEn kymmenvuotisjuhlissa välittyi ilo ja jälleennäkemisen riemu

Kansalaisyhteiskunta SOSTE juhlisti kymmenvuotista taivaltaan iloisissa, mutta samalla myös arvokkaissa tunnelmissa Helsingin Musiikkitalolla. Paikalle oli kokoontunut parisen sataa järjestöjen ja keskeisten sidosryhmien edustajaa ja päättäjää sekä SOSTEn omaa väkeä. Päällimmäisenä tunnelmana välittyi ihmisten ilo ja riemu kohdata toisensa pitkien koronavuosien jälkeen. Juhlissa kuultiin erilaisia tervehdyksiä ja puheenvuoroja jazztrio TRIn musisoinnin lomassa sekä ennen kaikkea vaihdettiin kuulumisia. […]

Uutinen

21.6.2022 15:36

Valtionavustuslain muuttaminen valmisteilla: kasvaako järjestöjen hallinnollinen taakka?

Kansalaisyhteiskunta Lain muutosehdotukset liittyvät hallitusohjelman tavoitteeseen vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia.  SOSTEn mielestä harmaan talouden vastaiset toimet ovat erittäin tärkeitä, mutta lakiesitysluonnoksessa on ongelmia yleishyödyllisen yhdistystoiminnan kannalta. On epäselvää, miksi harmaan talouden torjuntaa koskevaa sääntelyä ollaan ulottamassa yleishyödylliseen yhdistystoimintaan, joka ei ole luonteeltaan taloudellista. Yleishyödylliset yhdistykset eivät saa tuottaa voittoa tai muuta välitöntä taloudellista etua siihen osallisille, […]

Uutinen

15.6.2022 08:30

SOSTEn hallitus: Kustannustason nousu uhkaa järjestöjen apua ja tukea – toiminta-avustuksiin tarvitaan indeksikorotus

Avustusjärjestelmä Yleinen kustannustason nousu uhkaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa. Järjestöjen kustannuksista 4/5 muodostuu työsuhteissa olevien ihmisten palkoista. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo tehostamassa esimerkiksi kiinteistöjen käyttöä ja hallintoa, mutta näistä syntyvät säästöt eivät riitä. Työehtosopimusten perusteella nousevien palkkojen ja esimerkiksi palveluiden ja matkakulujen kallistuessa ensi vuodelle suunniteltu valtionavustusten taso ei riitä nykyisen laajuiseen järjestötoimintaan. Järjestöjen tarjoaman […]