Skip to content

Alkoholi on merkittävin yksittäinen taustatekijä kansansairauksien synnyssä

Kansanterveys
AlkoholiHyvinvointi ja terveysKansanterveys

Sosiaali- ja terveyspolitiikan painopisteenä tulee olla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen. Alkoholipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on puolestaan vähentää alkoholin käyttäjilleen, heidän läheisilleen, muille ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia ja haittoja.

Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa alkoholin kulutus ja haitat ovat kasvaneet viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta alkoholipolitiikkaa on liberalisoitu päinvastoin kuin monissa Euroopan maissa. Ruotsi ja Norja ovat hyviä esimerkkejä siitä, että systemaattisen alkoholipolitiikan ja vaikuttavien keinojen avulla kulutus ja haitat on mahdollista pitää matalalla tasolla toimintaympäristön muutoksista huolimatta.

Suomessa on kevennetty erityisesti alkoholin saatavuutta ja vuonna 2004 alkoholiveroa, mikä nosti kokonaiskulutuksen huippulukemiin. Kulutus on kuitenkin saatu veronkorotuksilla kääntymään laskuun. Myös taloudellinen lama laskee kulutusta. Koska alkoholi on merkittävin yksittäinen taustatekijä myös kansansairauksien synnyssä, tämä positiivinen suunta on toteuttanut myös Maailman terveysjärjestön suosituksia pitkäaikaisten kansansairauksien ehkäisemiseksi ja alkoholin kulutuksen vähentämiseksi.

Alkoholin kulutuksen taso on edelleen korkea. On olemassa laaja kansallinen ja kansainvälinen tutkimusnäyttö, jonka mukaan alkoholihaittoja ehkäistään tehokkaimmin yleisillä, koko väestöön kohdistuvilla toimenpiteillä, kuten esimerkiksi rajoittamalla alkoholijuomien fyysistä ja taloudellista saatavuutta.

Vaikuttavat keinot alkoholihaittojen vähentämiseksi

Alkoholin aiheuttamat haitat kohdistuvat paitsi päihteiden käyttäjiin, myös heidän läheisiinsä ja lähiyhteisöihinsä. Samalla päihteiden käyttö kuormittaa kansantaloutta aiheuttaen muun muassa sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä, järjestyshäiriöitä sekä lastensuojelutoimien tarvetta. Lisäämällä väestön sairastavuutta, päihteet aiheuttavat kustannuksia sekä yksilöille itselleen, että yhteiskunnalle erityisesti julkisen terveydenhuollon menojen kasvuna.

Alkoholilla on alkoholisairauksien lisäksi merkittävä yhteys keskeisten kansansairauksien (syöpä, sydän – ja verenkiertosairaudet, diabetes, hengityselinsairaudet) syntyyn. Kansantaudit ovat yleisiä väestössä ja lisäksi usein yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia. Kansantaudit vaikuttavat työkykyyn ja niiden hoito on terveydenhuollon palveluita vaativaa. Tästä johtuen kansantaudeilla on suuri vaikutus myös kansantaloudelle.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen seurauksena vuonna 2018 alkoholin saatavuutta lisättiin siten, että vähittäiskaupoissa tuli mahdolliseksi myydä 5,5-prosenttisia käymisteitse valmistettuja juomia. Samalla poistettiin valmistustapaa koskeva rajoitus, jolloin viinapohjaiset limuviinat pääsivät kauppoihin. Nämä ovat olleet erityisesti nuorten mieleen. Myyntipaikkojen määrä kasvoi 350:stä 5 300:aan.

Vaikka saatavuuden lisääminen on keskeinen kulutukseen vaikuttava tekijä, kokonaisuudistuksen myötä kulutus kasvoi ensimmäisen kuuden kuukauden aikana ennakoitua vähemmän, samoin tuotteiden hinta aleni keskimäärin 6% ennakoidun 38% sijasta. Tähän voi vaikuttaa se, että kauppojen hintakilpailu on edelleen keskittynyt pitkälti keskiolueen. Vahvaa olutta verotetaan raskaammin kuin keskiolutta, koska se sisältää enemmän alkoholia. Näin ollen A-oluesta on vaikeampi tehdä kauppojen sisäänheittotuotetta.

Vaikka kokonaiskulutus kasvoi vain puolisen prosenttia vuoden 2018 alkupuoliskolla, se kuitenkin katkaisi positiivisen kulutuksen kehityksen. Mitä tapahtuu kulutukselle ja haittojen kasvulle pitemmällä aikavälillä, jää nähtäväksi, sillä alkoholihaitat kehittyvät hitaasti.

Alkoholiverotusta tarkistettava säännöllisesti ylöspäin

Jo nykyisellään alkoholihaitoista aiheutuu yhteiskunnallemme vuosittain yli miljardin euron suorat kustannukset ja kustannusten kasvu jatkossa on vääjäämätöntä ilman määrätietoisia toimenpiteitä alkoholin saatavuuden rajoittamiseksi. Koska alkoholivero on kiinteä euromääräinen summa tiettyä alkoholitilavuutta kohden, sen suhteellinen osuus alkoholituotteiden hinnasta laskee inflaation ja ostovoiman nousun myötä. Näin verotuksen vaikutus vähitellen laskee, jos veronkorotuksia ei tehdä. Alkoholiveroja tulee tarkistaa säännöllisesti ylöspäin tämän kehityksen kompensoimiseksi. Lisäksi limuviinoihin on kohdistettava oma erillinen haittavero tukemaan nuorten alkoholinkäytön ja varhain alkavan humalajuomisen vähentämistä. Vastaava vero on käytössä useissa EU-maissa, esimerkiksi Tanskassa, Ranskassa ja Saksassa.

Alkoholiveron korotuksien positiivinen vaikutus julkiseen talouteen riippuu tehtyjen korotusten suuruudesta ja niiden käyttäytymisvaikutuksista. Määrätietoisella haittaverojen korotuspolitiikalla verokertymää voidaan nostaa.  Valtion vuoden 2019 talousarvioon on esitetty keskimäärin 2.5 prosentin alkoholiveron korotusta  Ehdotettu veronkorotus kasvattaisi alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

3.5.2019 09:16

Hallitusohjelmatavoite 6/6: toteutetaan terveysperusteinen verouudistus

Hallitusohjelmaneuvotteluissa ratkaistaan, miten huomisen Suomi voi. Tähän keskusteluun osallistuu laajasti myös monet kansalaisyhteiskunnan toimijat. SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Sote-järjestöt tavoittavat myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi ne pitävät esillä perusoikeuksia sekä hyvinvointiin tehtäviä investointeja. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, […]

Uutinen

11.4.2019 09:17

Socialbarometern 2019: främjandet av välmående och hälsa stävjar ojämlikheten

I nuläget oroar sig social- och hälsovårdscheferna, socialarbetarna samt ledningen för FPA och TE-byråerna mest över läget för unga och barnfamiljer i behov av stöd samt situationen för dem som möter många problem. Speciellt socialarbetarna lyfte också fram utkomststödets knapphet, överskuldsatthet och de ökade utmaningarna med integration i vissa stadsregioner. Enligt socialarbetarna fördjupas ojämlikheten i […]

Uutinen

9.4.2019 12:00

Sosiaalibarometri 2019: eriarvoisuutta taltuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysjohtajia, sosiaalityöntekijöitä sekä Kelan ja TE-palvelujen johtoa eniten huolettaa tukea tarvitsevien nuorten ja lapsiperheiden sekä monia ongelmia kohtaavien tilanne. Erityisesti sosiaalityöntekijät kuvasivat myös monimuotoista toimeentulon niukkuutta, ylivelkaantumista ja muutamilla kaupunkiseuduilla kasvaneita kotouttamisen haasteita. Eriarvoistumista syventääkin sosiaalityöntekijöiden mukaan eniten asumisen kalleus, velkaantumisen kasvu, perusturvaetuuksien matala taso ja riittämättömät resurssit hyvinvoinnin ja terveyden […]