Skip to content

Asiakasmaksut eivät saa olla hoidon ja hoivan este

Maakuntavaalit
Maakuntavaalit

–MAAKUNTAVAALITEESIT–

Palveluiden yhdenvertaisuus ratkaistaan maakunnissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ei jakaudu Suomessa yhdenvertaisesti. Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja. THL:n tutkimuksen mukaan nykyisin jo lähes kolmasosalla suomalaisista taloudellinen tilanne vaikeuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. OECD:n maavertailuiden mukaan Suomessa on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa. Tämän epäkohdan muuttaminen on maakuntien vastuulla.

Maakunnalla on valta ja velvollisuus tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja sekä vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja.  Keskeinen tasa-arvotekijä on palveluiden hinta. Maakunta päättää sen järjestämisvastuulla olevien palveluiden asiakasmaksuista lainsäädännön asettamien rajojen puitteissa. Tulevaisuuden maakunnissa asiakasmaksut eivät saa olla hoidon ja hoivan este.

Laadukkaat palvelut kaikille

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Palvelumaksujen kustannukset kohdistuvat paljon palveluja käyttäville. He ovat usein työttömiä, eläkeläisiä, pitkäaikaissairaita ja vammaisia.

Julkisten palvelujen asiakasmaksuihin on tehty viime vuosina useita korotuksia, vaikka Suomessa maksut ovat kansainvälisesti tarkasteltuna jo valmiiksi korkeat. Vuonna 2014 kotitaloudet maksoivat terveydenhuoltomenoista Suomessa 19,1 prosenttia, Ruotsissa 15,5 prosenttia, Norjassa 14,5 prosenttia ja Tanskassa 13,8 prosenttia. Esimerkiksi terveyskeskusmaksun enimmäistaso on noussut vuosina 2012 – 2017 noin 50 prosentilla, 13,80 eurosta 20,90 euroon.

Sairastaminen on kallistunut myös lääkkeiden ja matkakustannusten omavastuuosuuksien noustessa. Lisäksi etuuksia on leikattu. Nämä päätökset ovat vaikeuttaneet pienituloisten sekä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien kotitalouksien tilannetta. Monet jättävät tarvittavat lääkkeet ja palvelut hankkimatta, jolloin yhteiskunnalle aiheutuneet kustannukset jälkihoidosta voivat nousta moninkertaisiksi. Monilla maksut ovat johtaneet pikavippeihin ja velkaantumiseen. Vuonna 2016 lähes 400 000 asiakasmaksua joutui ulosottoon, joista noin 127 000 oli sairaala- ja laitoshoitomaksua, lähes 70 000 hammashoitomaksua ja yhtä monta terveyskeskusmaksua.

Askeleet kohti oikeudenmukaisia asiakasmaksuja

1. Poistetaan sosiaali- ja terveyskeskusten palvelumaksut

Sosiaali- ja terveyskeskusten palveluiden tulee olla pääsääntöisesti maksuttomia. Maksuttomiin palveluihin tulee lukeutua suoran valinnan palvelut, lukuun ottamatta kotipalvelua, kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa. Hoitoon liittyvien lääkärintodistusten ja -lausuntojen tulee olla maksuttomia.

Asiakasmaksuista luopumalla voidaan varmistaa pienituloisten taloudellisen selviytymisen ja tarpeenmukaisten palvelujen saanti. Lisäksi maksuttomuus poistaa asiakasmaksujen perimisestä aiheutuvaa hallinnollista työtä. Yhden laskun hoitaminen maksaa noin 21 euroa. Asiakasmaksuista saatava rahoitusosuus on niin pieni, että maksujen perinnästä aiheutuvaa ylimääräistä hallintoa on vaikea perustella.

Maksuista luopuminen kaventaisi hyvinvointi- ja terveyseroja ja toisi pitkällä aikavälillä säästöjä raskaampien ja kalliimpien palvelujen käytön vähentyessä. Vuonna 2015 terveyskeskusten avohoidon lääkäritoiminnan menot olivat yhteensä 790 miljoonaa, josta kotitaloudet rahoittivat 5,5 prosenttia eli 43,5 miljoonaa euroa. Asiakasmaksuista saatava rahoitusosuus on pieni suhteessa maksujen perinnästä aiheutuviin hallinnollisiin kuluihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimassa sote-uudistuksen ennakkoarvioinnissa on kiinnitetty huomiota asiakasmaksujen korottamisen ja omavastuun lisäämisen riskeihin. Korotusten pelätään vaarantavan riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen toteutumisen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen. Asiakasmaksujen korotukset tuovat maakunnille lisätuloja lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä aikavälillä tilanne voi kääntyä päinvastaiseksi. Helposti hoidettavat terveysongelmat saattavat tulla yhteiskunnalle kalliimmaksi niiden pitkittyessä.

Helsingin kaupunki

Helsinki lopetti terveyskeskusmaksun perimisen vuoden 2013 alusta. Ennen maksun poistamista terveyskeskusmaksun bruttotuotto oli 4,2 miljoonaa euroa. Nettotuotto perintäkulujen jälkeen arvioitiin 3,1 miljoonaksi euroksi. Hallinnolliset kulut veivät tuotoista runsaan neljänneksen. Maksun poistamisella ei ole ollut merkittävää vaikutusta käyntimääriin. Helsingin kaupungin talousarvion vuoden 2017 sosiaali- ja terveyspalveluiden menoarvio on 1446 miljoonaa euroa. Terveyskeskusmaksuilla näistä kustannuksista olisi katettu vain 0,35 prosenttia.

2. Kohtuullistetaan asiakasmaksut asiakkaan elämäntilanteen mukaan

Maakuntien tulee jättää sosiaalihuollon palvelujen ja terveydenhuollon tulosidonnaisten palvelujen maksut perimättä tai alentaa niitä, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Vastaavilla perusteilla myös muita maksuja tulee jättää perimättä tai alentaa. Näin varmistetaan pientuloisten palvelujen saatavuus. Perustuslakivaliokunta on todennut (PeVL 39/1996), ettei asiakkaan taloudellinen asema saa olla esteenä palvelujen saamiselle, eivätkä asiakasmaksut saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien tavoittamattomiin.

Asiakkaille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Kohtuullistamista koskevan päätöksen on oltava mahdollisimman pitkäkestoinen, jotta vältetään turhia hallinnollisia kustannuksia ja asiakkaalle aiheutuvaa ylimääräistä vaivaa.

Kohtuullistamisen ei tule riippua yksistään ihmisen omasta aktiivisuudesta. On luotava yhtenäinen seurantajärjestelmä asiakasmaksujen toteutumiselle ja kohtuullistamisen arvioimiselle. Asiakasmaksujen kohtuullistamista tulee tarkastella samassa yhteydessä, kun asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma tai suunnitelmaa tarkistetaan. Asiakkaiden maksukyvyn arvioinnissa on hyödynnettävä tulorekisteriä. Vuonna 2020 tulorekisteri sisältää kokonaisuudessaan palkka-, etuus- ja eläketiedot. Tulotietojen lisäksi asiakasmaksujen määräytymisessä on otettava harkinnanvaraisesti huomioon myös muut kotitalouden toimeentulon edellytyksiä tai elatusvelvollisuuden toteuttamista vaarantavat tekijät, jotka voivat aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta.

Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 1§:n mukaan toimeentulotuki on viimesijainen tuki, joten kunta ei saa omin toimin aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta perimällä asiakasmaksuja. Maksut on jätettävä perimättä tai maksuja on alennettava, jos niiden perimisestä seuraisi toimeentulotuen tarve.Sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin kesäkuun toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta.Jos säädöstä asiakasmaksujen kohtuullistamisesta tai perimättä jättämisestä noudatettaisiin, vähentäisi se toimeentulotuen tarvetta ja riskiä joutua perintään tai ulosottoon.

Raportti Asiakasmaksulain 11 §:n soveltamisesta

EAPN-Finin raportin mukaan asiakasmaksujen kohtuullistamista tai perimättä jättämistä ei valitettavasti noudateta johdonmukaisesti kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Säädös on laajasti tuntematon, heikosti ohjeistettu ja vähän sovellettu. Vakiintuneita käytäntöjä ei näytä olevan ja asiakkaiden polkua tällaisissa haastavissa tilanteissa ei seuraa kukaan, vaan he jäävät hyvin yksin eri viranomaisten välille palloteltaviksi. Lue lisää.

3. Perustetaan maakuntiin keskitetyt laskutus- ja perintätoimistot

Maakuntiin tulee luoda keskitetyt laskutus- ja perintätoimistot asiakasmaksujen keräämiseen. Laskutusta ja perintää hoitavien yritysten toimintatavat tulee selkiyttää ja yhdenmukaistaa. Laskusta tulee aina ilmetä selkeästi laskutuksen kohde ja asiakasmaksukertymät.

Asiakasmaksut eivät saa romahduttaa asiakkaiden taloudellista tilannetta. Koska asiakasmaksuja ei tällä hetkellä systemaattisesti kohtuullisteta kunnissa, johtaa se monilla pienituloisilla siihen, ettei asiakasmaksuja pysytä maksamaan ja maksut menevät lopulta perintään. Asiakasmaksuista syntyneet korot ja laskutusmaksut voivat nousta korkeiksi. Jos asiakkaalla on vaikeuksia maksaa asiakasmaksuja, tulee maakunnan ensisijaisesti arvioida maksujen kohtuullistamista ja tämän jälkeen tarjota mahdollisuus lisämaksuaikaan tai muihin maksujärjestelyihin. Keskitetyn laskutuksen ja perinnän tulee soveltaa laajasti mahdollisuuksia maksusuunnitelmien laadintaan ja välttää korkeita kuluja aiheuttavaa perintää.

Toimenpiteet
  • Sosiaali- ja terveyskeskusten palveluiden tulee olla pääsääntöisesti maksuttomia. Maksuttomiin palveluihin lukeutuvat suoran valinnan palvelut, lukuun ottamatta kotipalvelua, kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa
  • Hoitoon liittyvät lääkärintodistusten ja -lausuntojen tulee olla kokonaisuudessaan maksuttomia
  • Maakuntien tulee jättää asiakasmaksut perimättä tai alentaa niitä, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Näin varmistetaan pientuloisten palvelujen saatavuus
  • Asiakkaille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen
  • Asiakasmaksujen kohtuullistamista tulee tarkastella samassa yhteydessä, kun asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma tai sitä tarkistetaan
  • Maksut on jätettävä perimättä tai niitä on alennettava, jos niiden perimisestä seuraisi toimeentulotuen tarve
  • Maakuntiin tulee perustaa keskitetyt laskutus- ja perintätoimistot. Laskutusta ja perintää hoitavien yritysten toimintatapojen tulee olla selkeitä. Keskitetyn laskutuksen ja perinnän tulee soveltaa laajasti mahdollisuuksia maksusuunnitelmien laadintaan ja välttää korkeita kuluja aiheuttavaa perintää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Elinvoimaiset järjestöt luovat osallisuutta

–MAAKUNTAVAALITEESIT– Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on maakunnan sydän Maakuntia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Kuulemalla, tukemalla ja ottamalla järjestöjä mukaan valmisteluun, saavutetaan yhteinen tavoite. Paikallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on Suomessa noin 10 000. Ne toimivat kumppaneina kaikissa Suomen maakunnissa ja edistävät monin tavoin hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöjen toiminnan ja tuen piiriin ovat tervetulleita […]

Artikkeli

Menestyvä maakunta panostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen

–MAAKUNTAVAALITEESIT– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös maakunnan vastuulla Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi maakunnan olennaisimmista tehtävistä. Se on toimintaa, jolla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Mahdollisuuksia luodaan pitämällä huolta olosuhteista, jotka tukevat hyvinvointia ja terveellisten valintojen tekemistä. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämistä toteuttavat kunnat ja maakunnat […]

Artikkeli

Monipuoliset palvelut luovat menestyvän maakunnan

– MAAKUNTAVAALITEESI– Maakunnissa on valta päättää palveluista Maakunnat ovat jatkossa paljon vartijoina. Niillä on vastuu uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisiksi ja hoitoketjut toimiviksi. Ihmisten hyvinvoinnin lisäksi niiden tulee turvata maakunnan oma elinvoimaisuus. Kun maakunnassa tunnistetaan alueen omat vahvuudet, nämä tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Tässä työssä kansalaisjärjestöt ovat maakunnalle arvokas kumppani.  Monipuoliset palvelut ja yhteistyö luovat […]