Skip to content

Joustava perusturva – selkokielinen tiivistelmä

Perusturva
PerusturvaToimeentulo

Riittävä perusturva tekee yhteiskunnasta turvallisen

Perusturva tarkoittaa kaikkein pienimpiä sosiaalitukia.
Perusturvaan kuuluvat esimerkiksi seuraavat tuet:

  • työmarkkinatuki
  • peruspäiväraha
  • asumistuki
  • toimeentulotuki
  • vammaistuki

Perusturvaa maksaa Suomen valtio.
Perusturvan tarkoitus on,
että kaikki ihmiset voisivat elää
hyvää ja arvokasta elämää
eri elämäntilanteissa.

Yhteiskunnan tehtävä on suojella
jäseniään ja huolehtia heistä.
Perusturvan tarkoitus on taata,
että ihmiset selviävät myös,
jos he joutuvat työttömäksi tai sairastuvat.

Ihmiset haluavat osallistua yhteiskuntaan,
ja heillä täytyy olla siihen mahdollisuus.
Perusturva auttaa ihmisiä osallistumaan
ja toimimaan yhteiskunnassa.

Riittävä perusturva tekee yhteiskunnasta
turvallisemman ja rauhallisemman.
Ihmisten ei tarvitse esimerkiksi tehdä rikoksia
siksi, että saisivat toimeentulon elämiseen.
Ihmiset voivat helpommin luottaa toisiinsa
ja yhteiskunnan toimintaan.

Perusturva lisää myös tasa-arvoa
ja ehkäisee sitä, että köyhyys
siirtyisi suoraan vanhemmilta lapsille.

Suomen sosiaaliturvaa pitää uudistaa

Suomalainen sosiaaliturva on kuitenkin
monimutkainen järjestelmä, jota pitäisi uudistaa.
Sosiaaliturvaan kuuluu erilaisia sosiaalitukia,
sosiaalipalveluja, veroja ja asiakasmaksuja.

Perusturva eli pienimmät sosiaalituet
sopivat joskus huonosti yhteen työelämän
ja erilaisten elämäntilanteiden kanssa.
Lisäksi monien on vaikea ymmärtää
sosiaalitukien monimutkaista järjestelmää.
Sosiaalitukien hakeminen
vaatii heidän mielestään paljon työtä.

Kaikkein pienimpien sosiaalitukien taso on matala.
Hallitus on lisäksi viime vuosina päättänyt,
että tukien tasoa ei koroteta.
Sen vuoksi sosiaalitukien arvo laskee vähitellen
vuosien aikana.

Koska pienimmät sosiaalituet ovat matalia,
monet ihmiset joutuvat elämään
toimeentulotuen varassa pitkän aikaa.

 

Järjestöt haluavat uuden joustavan perusturvan

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt
haluavat muuttaa perusturvan joustavaksi.
Joustava perusturva ottaisi huomioon sen,
että ihmisten elämäntilanteet muuttuvat.

Esimerkiksi ihmisten työtilanne, perhetilanne
tai asumistilanne voi muuttua.
Muutokset eivät saisi aiheuttaa ihmisille
vaikeuksia sosiaalitukien kanssa.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ehdottavat,
että perusturvaa uudistetaan.
Ehdotukset on lueteltu alla.
Ehdotukset perustuvat siihen,
että ihmisiin luotetaan:
ihmiset haluavat ja osaavat tehdä valintoja,
jotka vievät heidän elämäänsä eteenpäin.
Perusturvajärjestelmän täytyy tehdä
nämä valinnat mahdollisiksi.

 

SOSTEn ja järjestöjen ehdotukset perusturvan uudistamiseksi

 

1. Perusturvan uudistaminen aloitetaan heti

Perusturvan korjaaminen täytyy aloittaa heti.
Esimerkiksi pienimpien sosiaalitukien taso
on liian matala, ja tukia täytyy nostaa.

Lisäksi sosiaalitukien hakeminen on
vaivalloista ja vaikeaa.
Sosiaalituissa täytyisi myös ottaa
paremmin huomioon muutokset
eri elämäntilanteissa.
Kela perii usein ihmisiltä tukia takaisin,
jos heidän tilanteensa muuttuu.
Myös näitä asioita täytyy helpottaa heti.

Suuret uudistukset sosiaalitukiin
täytyy suunnitella huolellisesti yhdessä
asiantuntijoiden ja poliittisten päättäjien kanssa.
Uudistusten täytyy olla valmiita
vuoteen 2030 mennessä,
ja suuria uudistuksia täytyy ensin kokeilla.

Sosiaalitukien muutoksissa täytyy
tarkastella niiden kokonaisuutta.
Muutoksissa täytyy ottaa huomioon,
miten tukien muutokset vaikuttavat muihin asioihin.

2. Pienimpiä sosiaalitukia korotetaan joka vuosi

Uudistusten tavoitteena täytyy olla
köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Perusturvan tason parantaminen aloitetaan siitä,
että pienimpiä sosiaalitukia nostetaan
vuoden 2015 tasolta vuoden 2019 tasolle.
Tukia nostetaan sen verran
kuin eläminen on kallistunut vuosien aikana.

Kaikkein pienimmät päivärahat,
kuten työttömän peruspäiväraha,

sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha,
ja kuntoutusraha,
pidetään kaikki samalla tasolla.

Tämän jälkeen pienimpiä sosiaalitukia
korotetaan vähitellen sellaiselle tasolle,
että ne riittävät elämiseen.

Pienimpiä sosiaalitukia nostetaan
tulevaisuudessa joka vuosi sen verran,
kuin eläminen kallistuu vuoden aikana.
Tällä tavalla tukien arvo
ei enää heikkene ajan kuluessa.

Myös sosiaalituista maksettavan veron määrää
voidaan muuttaa samalla,
kun sosiaalitukia uudistetaan.

 

3. Sosiaaliturvajärjestelmästä tehdään selkeä

Sosiaaliturvan pitää olla selkeä ja ymmärrettävä järjestelmä.

Sosiaalitukien hakemisen täytyy olla ihmisille helppoa.
Heidän täytyy saada päätös sosiaalituesta nopeasti,
ja päätöksen täytyy olla selkeä.

Sosiaaliturvaa pitää uudistaa niin,
että ihmiset voivat hakea tukia yhdellä sovelluksella.
Sovellus antaa ihmisille tietoa niistä tuista ja palveluista,
joihin heillä on sillä hetkellä oikeus.

Kaikki ihmiset eivät pysty hakemaan tukia
sähköisellä sovelluksella.
Heille annetaan apua ja neuvontaa,
jotta he voivat hakea tukia ja palveluja.

Tuista pitää saada yhteinen päätös,
jossa kaikki tuet on sovitettu yhteen.
Jos ihminen saa monta eri sosiaalitukea
yhtä aikaa, järjestelmä ottaisi huomioon,
miten eri tuet vaikuttavat toisiinsa.

Päätöksen täytyy olla selkeä niin,
että ihminen ymmärtää sen perustelut.
Näin hän voi tehdä päätöksestä valituksen,
jos siihen on aihetta.

4. Sosiaalitukien ehdoista tehdään mahdollisimman samanlaisia

Sosiaaliturvaa liittyvien ehtojen pitää olla
mahdollisimman samanlaisia.

Moniin sosiaalitukiin liittyy ehtoja ja määritelmiä,
kuten esimerkiksi lasten ikärajoja.
Nämä määritelmät vaikuttavat

Siksi täytyy selvittää, voivatko
esimerkiksi ikärajat tai perheen määritelmä
olla samanlaisia eri sosiaalitukien kohdalla.

Asia on syytä selvittää laajasti,
koska sosiaalitukiin tehtävät muutokset
voivat vaikuttaa moniin muihinkin asioihin.

5. Perusturva joustaa muuttuvissa elämäntilanteissa

SOSTE ja sosiaali- ja terveysjärjestöt
haluavat joustavan perusturvan,
joka sopii nykyistä paremmin
monenlaisiin elämäntilanteisiin.

Joustava perusturva ei katkeaisi,
vaikka ihminen aloittaisi opiskelun,
menisi työhön, joutuisi työttömäksi tai
sairausvapaalle tai menisi vanhempainvapaalle.

Joustava perusturva tukee myös
pysyvästi vammaisia tai sairaita ihmisiä niin,
että heidän on helppo aloittaa tai lopettaa työt,
jos heidän toimintakykynsä muuttuu.

Joustavassa perusturvassa sosiaalituet
perustuvat jatkossakin johonkin syyhyn,
kuten työttömyyteen.
Sosiaalitukien ehtoja kuitenkin muutetaan
tarvittaessa niin, että ihmiset eivät jää
yhtä helposti ilman tukea kuin nykyisin.

Ihmisten oikeutta sosiaalipalveluihin
vahvistetaan niin, että ihmiset saavat
tulevaisuudessa helpommin palveluja,
jotka sopivat heidän elämäntilanteeseensa.

Sosiaalituet ottavat huomioon ihmisten
erilaiset tarpeet, ja jokaiselle ihmiselle maksetaan

oma erillinen tuki.

Joustavasta perusturvasta vähennetään
rangaistuksia, kuten karensseja,
joiden aikana ihminen ei saa työttömyysturvaa.
Perusturvaan lisätään keinoja,
joilla palkitaan ihmisiä osallistumisesta.

Joustavassa perusturvassa
erityistä tukea tarvitsevat ryhmät,
kuten vammaiset ihmiset tai pienituloiset
lapsiperheet saavat erilaisia lisiä niin,
että heidän rahansa riittävät elämiseen.

Joustava perusturva huomioi
erityisesti niiden ihmisten tilanteet,
jotka tarvitsevat jatkuvasti tukea.

Joustavassa perusturvassa on mahdollista
yhdistää nykyistä helpommin sosiaalitukia
ja palkkatuloja.

Jos ihminen tekee enemmän töitä,
hän saa vähemmän sosiaalitukia.
Tavoitteena on,
että ihminen saa aina enemmän rahaa,
jos hän työskentelee enemmän.
Näin työn tekeminen on kannattavaa.

6. Joustava perusturva lisää ihmisten hyvinvointia

Sosiaaliturvan uudistukset maksavat
alussa hieman enemmän,
mutta tuovat säästöjä myöhemmin.

Kun sosiaaliturvaa uudistetaan
näiden ehdotusten mukaan,
se voi maksaa jonkin aikaa
nemmän kuin nyt.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt kuitenkin
muistuttavat, että parempi ja vahvempi
perusturva johtaa pidemmän ajan kuluessa siihen,
että nykyistä harvemmat ihmiset tarvitsevat
sosiaalitukia.

Ehdotetut muutokset perusturvaan myös
poistavat ja vähentävät monia kalliita ongelmia.
Ne lisäävät ihmisten hyvinvointia
ja samalla vähentävät valtion menoja.
ihmiset tarvitsevat vähemmän
kalliita sosiaalipalveluja ja terveyspalveluja
sekä toimeentulotukea.

Kun perusturvajärjestelmä toimii hyvin,
ihmisten toimintakyky säilyy hyvänä.
Siten ihmiset pystyvät tekemään työtä
ja tuottamaan rahaa verotuloina myös valtiolle.


Yllä on kirjan selkokielinen tiivistelmä. Lue koko kirja: Joustava perusturva – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen periaatteet perusturvan uudistamiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.6.2019 15:29

Hallitusohjelman työryhmien jäsenet avasivat hallitusohjelman sotu- ja sote-linjauksia

Iso salillinen sote-järjestöjen aktiiveja kokoontuivat SOSTEn tiloihin keskustelemaan Rinteen hallitusohjelman kahden ison reformin kirjauksista: sotu- ja sote-uudistuksesta. Keskustelua pohjustivat hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana olleet kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Anu Vehviläinen (kesk.). Kontula oli jäsenenä sosiaaliturvaa käsittelevässä alaryhmässä, Vehviläinen puolestaan veti sote-alaryhmää. He kumpikin ovat myös tuoreita valiokuntien puheenjohtajia. Kontula korosti puheenvuorossaan hallitusohjelman vahvoja kirjauksia sosiaaliturvaan liittyvän […]

Artikkeli

Miten hallitusohjelma vastaa joustavan perusturvan periaatteisiin

SOSTE julkaisi alkuvuonna Joustava perusturva -julkaisun, joka kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tärkeinä pitämiä periaatteita perusturvan uudistamiseksi. Hallitusohjelmassa on kirjauksia useista julkaisussa esiin nostetuista tavoitteista. Järjestöjen tavoite: perusturvan uudistaminen aloitetaan välittömästi ja se tehdään vaiheittain Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen. Kannatettavaa on, että se tehdään tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa ja siinä luvataan hyödyntää laaja-alaisesti eri alojen asiantuntemusta.  Olemme […]

Uutinen

6.6.2019 08:26

Komission suositukset Suomelle eivät huomioi kasvanutta köyhyys- tai syrjäytymisriskiä

Euroopan komissio julkaisi eilen 5.6. eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset Suomelle. Köyhyyden vähentämistä ei niissä huomioitu. Sen sijaan suositukset keskittyvät valtion menojen pitämiseen kohtuullisina suhteessa bruttokansantuotteeseen, sote-palvelujen kustannustehokkuuteen ja saavutettavuuteen, työllistymisen kannustimiin, investointeihin tutkimukseen ja innovaatioihin, siirtymiseen hiilineutraaleihin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin sekä kotitalouksien velkaantumisen seuraamiseen. ”Maakohtaisissa suosituksissa painottuu menokuri ja työllistymisen kannustimet. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen […]