Skip to content

Perusturvan nykytila ja kehittämiskohteet

Perusturva
Perusturva

Koronariisi on tuonut esille perusturvan matalan tason ja osoittanut puutteita sen kattavuudessa. Perusturvan edunsaajien piiriä laajennettiinkin vuonna 2020 määräaikaisesti. Perusturvan matalasta tasosta kertoo muun muassa ruoka-avun tarpeen merkittävä lisääntyminen kriisin aikana.

Perusturvan riittävyyden arvioinnissa on todettu, että työttömän, kotihoidon tuen saajan ja vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa.

Vuosina 2015-2019 perusturvaetuuksia heikennettiin indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. Jo ennen näitä tehtyjä leikkauksia Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antoi Suomelle useita huomautuksia perusturvan liian matalasta tasosta. Erityisesti työttömän perusturvan taso heikentyi indeksileikkausten ja aktiivimallista johtuneiden etuuden alentamisten vuoksi. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana kasvoi huomattavasti vuosina 2015–19.

Hallitus teki vuoden 2020 alusta pieniä korotuksia perusturvaan ja purki aktiivimallin velvoitteet. Ne olivat oikean suuntaisia askelia, mutta lähinnä vain paikkasivat edellisten vuosien leikkauksia. Vuonna 2020 etuuksiin tehtiin myös väliaikaisia korotuksia ja laajennuksia vastaamaan koronakriisin aiheuttamaan tarpeeseen. Näiden parannusten ei kuitenkaan ole tarkoitus olla pysyviä.

Riittämätön perusturva johtaa toimeentulotuen lisääntyvään ja pitkäaikaiseen käyttöön. Toimeentulotuki on vahvasti tarveharkintainen etuus ja sen varaan joutuminen tarkoittaa ihmiselle jatkuvaa asioimista etuusbyrokratian kanssa tuloistaan ja menoistaan raportoiden.

Kokonaan perusturvan varassa eläviä ihmisiä oli Suomessa vuonna 2019 noin 235 000 henkeä, 4,4 prosenttia väestöstä. Erityisesti pitkäaikaisesti perusturvan varassa olevien määrä on kasvanut koko 2010-luvun. Vuonna 2019 heitä oli 98 500, kun 2010 luku oli 61 097.

Vuonna 2019 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä Suomessa oli noin 873 000 henkilöä, eli 16 prosenttia väestöstä. Riskissä olevien määrä kasvoi edeltävästä vuodesta noin 17 000 henkilöllä. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä – tulot alle 60 prosenttia mediaanista – oli 669 000 vuonna 2019. Lapsiköyhyys koskettaa Suomessa noin 121 000 lasta.

Perusturvan monimutkaisuus ja byrokraattisuus

Suomalainen sosiaaliturva on monimutkainen etuuksien, verotuksen ja palvelujen sekä palveluista maksettavien asiakasmaksujen kokonaisuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöt näkevät etuusjärjestelmän keskeisimpinä ongelmina järjestelmän monimutkaisuuden ja turhan byrokraattisuuden. Etuushakemuksiin tarvitaan paljon liitteitä ja samoja papereita joudutaan toimittamaan usealle taholle. Omia oikeuksia voi olla vaikea ymmärtää, eikä tuen tarvitsija välttämättä osaa tai kykene anomaan kaikkia etuuksia, joihin hän on oikeutettu.

Pienet ansiotulot aiheuttavat helposti maksatuskatkoksia etuuksiin. Järjestelmä reagoi hitaasti muuttuviin elämäntilanteisiin ja ihmisten on mahdollista pudota eri etuuksien väliin esimerkiksi silloin, kun ihminen on saanut sairauspäivärahaa enimmäismäärän eikä ole vielä työkykyinen, mutta kuntoutuksen maksajaa ei löydy.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.2.2021 00:01

SOSTEn selvitys: Koronakriisi lisäsi peruspäivärahalla olevien työttömien määrää

Toimeentulo Koronakriisi on lisännyt erityisesti työttömyysturvaa saavien määrää ja työttömyysturvamenoja. Sairausvakuutuksen päivärahamenoissa, asumistuessa ja toimeentulotuessa muutokset ovat olleet vähäisempiä. VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemässä selvityksessä Koronakriisin vaikutukset sosiaaliturvaan tarkastellaan koronakriisin aikana tehtyjä muutoksia etuusjärjestelmään sekä etuuksien saajien määrän kehitystä. Verrattuna edellisvuoteen 2020 työttömyysturvan ansiopäivärahan saajien määrä ja ansiopäivärahamenot kasvoivat yli 50 prosenttia. Suhteellisesti vielä enemmän on […]

Artikkeli

SOSTEn edustajat sosiaaliturvakomiteassa

Perusturva SOSTEa edustaa komiteassa pysyvänä asiantuntijana SOSTEn hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Eija Koivuranta sekä asumisen jaostossa erityisasiantuntija Anna Järvinen. SOSTEn hallitus on asettanut taustaryhmät tukemaan komiteaedustajiensa työtä. Ryhmien edustajien kautta saadaan koottua laajasti näkemyksiä ja tietoa järjestökentältä komiteatyöskentelyn tueksi. Komiteapaikan taustaryhmä Taustaryhmän puheenjohtaja: Viveca Hagmark, johtaja, Folkhälsans Förbund rf Edustaja komiteassa: Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Väestöliitto Sihteeri: Anna […]

Uutinen

22.9.2020 10:00

Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia – 24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista

Perusturva Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS)* komitealle. Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon. Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK […]