Skip to content

Perusturvan uudistaminen – sosiaali- ja terveysjärjestöjen malli

Perusturva

SOSTE ja sen jäsenjärjestöt ovat pitkään olleet huolissaan perusturvan riittävyydestä ja järjestelmän monimutkaisuudesta. SOSTE onkin lähtenyt rakentamaan yhdessä jäsentensä kanssa sosiaali- ja terveysjärjestöjen perusturvamallia. Perusturvan kehittämistarpeita pohditaan erityisesti järjestöjen edustamien ihmisryhmien näkökulmasta. SOSTEn jäsenistössä on muun muassa työttömien, mielenterveyskuntoutujien ja pitkäaikaissairaiden järjestöjä. Perusturvaetuudet ovat näiden järjestöjen edustamien ihmisryhmien toimeentulolle tärkeitä.

SOSTEn hallitus nimesi kesäkuussa 2017 SOSTEn tueksi tähän työhön jäsenjärjestöjen asiantuntijoista koostuvan ohjausryhmän. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Viveca Hagmark Folkhälsans förbundetista ja varapuheenjohtajana Pentti Arajärvi Lastensuojelun Keskusliitosta. Ryhmän sihteerinä toimii Anna Järvinen SOSTEsta. Muut jäsenet ovat Anu Aalto Neuroliitosta, Anna Cantell-Forsbom Vantaan kaupungilta, Egezona Kllokoqi-Bublaku Palvelualojen ammattiliitto PAM:ista, Päivi Luna Finanssiala ry:stä, Jaana Manssila Talentiasta, Yrjö Mattila Suomen sosiaalioikeudellisesta seurasta, Anne Mäki Invalidiliitosta, Tarja Pajunen Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:stä, Juha Pantzar Takuusäätiöstä, Anneli Pohjola Lapin sosiaaliturvayhdistyksestä, Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liittosta sekä SOSTEsta Jussi Ahokas, Vertti Kiukas, Anne Perälahti, Erja Saarinen ja Aki Siltaniemi.

Perusturvan keskeiset ongelmat matala taso ja monimutkaisuus

SOSTEn syksyllä 2017 jäsenistölleen tekemässä kyselyssä sosiaali- ja terveysjärjestöt näkevät perusturvan keskeisimpinä ongelmina järjestelmän monimutkaisuuden ja turhan byrokraattisuuden. Etuushakemuksiin tarvitaan paljon liitteitä, ja osin samoja papereita joudutaan toimittamaan usealle taholle. Omia oikeuksia voi olla vaikea ymmärtää, eikä tuen tarvitsija välttämättä osaa anoa kaikkia etuuksia, joihin hän on oikeutettu.

Ongelmallista on myös järjestelmän hidas reagointi muuttuviin elämäntilanteisiin. Ihmisten on myös mahdollista pudota eri etuuksien väliin. Tällaisia väliinputoamisia tapahtuu esimerkiksi silloin, kun ihminen on saanut sairaspäivärahaa enimmäismäärän ja ei ole vielä työkykyinen, mutta kuntoutuksen maksajaa ei löydy.

Lisäksi perusturvan ja erityisesti ensisijaisten etuuksien alhaista tasoa pidetään ongelmana. Sen vuoksi ihmiset joutuvat hakemaan toimeentulotuesta täydennystä.

Riittävällä perusturvalla tuettava ihmisten toimintakykyä

Perusturvaa uudistettaessa on tavoitteena oltava eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Perusturvan tulee taata ihmisille välttämättömiin tarpeisiin riittävä elintaso. Vailla jatkuvaa huolta toimeentulosta, ihmiset pystyvät huolehtimaan itsestään ja läheisistään, opiskelemaan ja tekemään eri pituisia töitä. Järjestelmää pitää viedä siihen suuntaan, että viimesijaiseksi, väliaikaiseksi tueksi tarkoitettu toimeentulotuki ei muodostuisi kenellekään pitkäkestoiseksi tuen lähteeksi.

Ymmärrettävyys ja selkeys ovat keskeisiä vaatimuksia etuusjärjestelmälle. Kaikkien ihmisten on pystyttävä hakemaan ja saamaan tarvitsemansa etuudet, joihin he ovat oikeutettuja. Tavoitteena on järjestelmä, joka huomioi mahdollisimman hyvin ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja joustaa tilanteiden muuttuessa.

Perusturvan kehittämisessä peruslähtökohtana on oltava luottamuksen ja ihmisen oman toiminnan mahdollistava järjestelmä. Järjestelmän on tuettava ihmisten osallisuutta ja luotava heille mahdollisuuksia käyttää kaikkia kykyjään ja olla aktiivisia ilman, että he järjestelmän jäykkyyden vuoksi joutuvat rajoittamaan työntekoaan, kouluttautumistaan tai esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan osallistumista.

Riittävällä, selkeällä ja helposti saavutettavalla perusturvalla pidetään huoli ihmisten toimintakyvystä ja luodaan siten edellytykset aktiiviselle elämälle, osallisuudelle ja hyvinvoinnille.

Järjestöjen perusturvamalli julkaistaan alkuvuonna 2019

SOSTEn ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen perusturvamalli julkaistaan alkuvuonna 2019. Mallilla pyritään osallistumaan eduskuntavaalien yhteydessä käytävään keskusteluun sekä vaikuttamaan hallitusohjelmaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: förbättra grundskyddet och motverka ojämlikhet med rättvis beskattning

Det är hög tid för Finland att reformera grundskyddet så att den garanterar en anständig levnadsstandard för alla människor, är begriplig och flexibel samt stöder sysselsättningen. Reformen finansieras via skatteprogression. Till regeringsprogrammet En omfattande reform av grundskyddet inleds. Målet med reformen är att lyfta grundskyddet till en rimlig miniminivå, beakta den föränderliga arbetsmarknaden, minska byråkratifällor och […]

Artikkeli

Miksi perusturvaa tarvitaan?

SOSTE julkaisi alkuvuodesta 2018 perusturvan roolia ja oikeutusta pohtivan raportin. Raportissa panaudutaan perusturvaan yhteiskuntafilosofisesta ja erityisesti normatiivisesta näkökulmasta. Mitä perusturva on ja mikä merkitys sillä on yhteiskunnassa? Millainen perusturva olisi moraalisesti oikeutettu? Mitä syitä on ylipäätään turvata ihmisten viimesijainen ja riittävä toimeentulo? Perusturvaa koskevassa keskustelussa sen taustalla vaikuttavat arvovalinnat unohtuvat usein: se, miksi perusturva on […]

Artikkeli

SOSTEn selvitys: Tuloerot kääntyneet kasvuun – työttömät, lapsiperheet ja opiskelijat kärsijöinä

Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana. Perusturvaetuuksia on heikennetty erilaisilla toimenpiteillä, erityisesti indeksijäädytyksillä. Perusturvaetuuksien ostovoima on jäänyt jälkeen ja tulee jäämään jälkeen tulevina vuosina. Lisäksi perusturvaetuuksien varassa elävien ryhmien toimeentuloa on vaikeuttanut etuustulojen verotuksen kiristäminen. SOSTEn selvityksen mukaan leikkaukset ovat osuneet etenkin työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. SOSTEn teettämässä selvityksessä tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta […]