Skip to content

Sosiaaliturvauudistuksessa taattava oikeudenmukainen ja riittävä perusturva kaikille

Perusturva
Perusturva

Perusturvaa uudistettaessa on tavoitteena oltava eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden vuoteen 2030 mennessä.

Pidemmällä aikavälillä paremmin toimiva etuusjärjestelmä ja vahvempi perusturva johtavat siihen, että yhä harvempi joutuu turvautumaan sosiaalietuuksiin toimentulonsa rakentamiseksi. Toimiva ja ihmisarvoisen elämän takaava etuusjärjestelmä parantaa ihmisten toimintakykyä ja helpottaa työmarkkinoille osallistumista, mikä taas kasvattaa kansantuloa.

Toimiva etuusjärjestelmä ja ihmisten ongelmatilanteisiin oikea-aikaisesti annetut palvelut vähentävät kalliimpien korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, pitkittynyttä toimeentulotuen käyttöä ja muita menoja, joita syntyy sosiaalisten ongelmien hoidosta. Näistä syistä sosiaali- ja terveysjärjestöjen esittämät muutokset perusturvaan voidaan nähdä julkisen sektorin näkökulmasta investointina: ne tuottavat hyvinvointia ja vähentävät menoja pitkällä aikavälillä.

Sosiaaliturvakomiteassa on sosiaaliturvaa uudistettava pitkäjänteisesti hyvinvointi-investointinäkökulma huomioiden. Etuusjärjestelmän selkeisiin epäkohtiin on kuitenkin tehtävä korjauksia nopeammassa aikataulussa.

Koronakriisin aikana etuuksien myöntämisen menettelyjä on kevennetty. Nyt saatujen kokemusten pohjalta byrokratiaa on kevennettävä pysyvästi. Etuusjärjestelmää on muokattava selkeämmäksi ja sujuvammaksi niin, että kaikki tukiin oikeutetut saavat etuuden helposti ja ilman viivästyksiä. Byrokratian vähentämisellä on mahdollista myös saavuttaa säästöjä, jotka voidaan käyttää perusturvan tason parantamiseen.

SOSTE suosittelee

  • Koronakriisin myötä käyttöönotettuja määräaikaisia sosiaaliturvaetuuksien laajennuksia on jatkettava vuonna 2021, mikäli epidemiatilanne jatkuu haastavana.
  • Perusturvan tason korottamista on jatkettava asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa, samalla vähentäen toimeentulotuen tarvetta. Lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä sitomalla lapsilisät indeksiin, korottamalla vähimmäismääräisten päivärahojen tasoa ja nostamalla etuuksien lapsikorotuksia.
  • Etuuksien käsitteistöä ja maksujaksoja on yhtenäistettävä.
  • Hallitusohjelman kirjaus eri etuuksien hakemisen mahdollistamisesta yhdellä hakemuksella on toteuttava mahdollisimman pian. Päätöksen on tultava nopeasti ja siinä on sovitettava yhteen nyt eri syistä maksettavat etuuslajit. Päätöksen on oltava selkeä, jotta ihminen ymmärtää perusteet päätökselle ja voi tarvittaessa valittaa siitä. Tulevaisuudessa on siirryttävä veroehdotuksesta oppia ottaen kohti etuusehdotusta: Kela tekisi päätösehdotuksen kaikista etuuksista, joihin ihminen on oikeutettu. Asiakkaan pitäisi vain tarkistaa ja hyväksyä päätös.
  • Tosiasiassa työkyvyttömien työttömien asemaa on parannettava niin, että kaikille löytyy elämäntilannetta vastaava etuus, johon liittyvät velvoitteet ja palvelut ovat tasapainossa.
  • Etuuksiin liittyvää oikeutta palveluihin on vahvistettava, jotta vastaisuudessa ihmiset saavat nykyistä sujuvammin heidän elämäntilanteeseensa sopivat palvelut.
  • Etuuksia ja ansiotuloja on sovitettava yhteen joustavammin. Tavoiteltavaa on, että etuudet vähenevät asteittain, kun työnteko lisääntyy, jotta työn tekeminen ja sen vastaanottaminen on mahdollisimman kannattavaa.
  • Järjestelmää on muutettava enemmän mahdollistavaksi ja vähemmän rankaisevaksi muun muassa lyhentämällä työttömyysturvan karensseja ja palkitsemalla aktiivisuudesta.

Joustava perusturva

Joustava perusturva on sosiaali- ja terveysjärjestöjen periaatteet siitä, miten suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ja erityisesti perusturvaa tulisi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä kehittää. Järjestöjen perusturvan kehittämisehdotuksilla tavoitellaan nykyistä paremmin ihmisten elämäntilanteiden mukaan joustavaa perusturvaa. Joustava perusturva vastaa nykyistä etuusjärjestelmää paremmin ihmisten muuttuviin elämäntilanteisiin ja on etuuksien saajien näkökulmasta yksinkertainen, ymmärrettävä ja oikeudenmukaiseksi koettu.

Lue lisää: Joustava perusturva – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen periaatteet perusturvan uudistamiseksi

Kommentit

  1. Maarit sanoo:

    Olisi hyvä uudistus nyt joka euro hyvin tiukassa saako saippuan vai shampoon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.2.2021 00:01

SOSTEn selvitys: Koronakriisi lisäsi peruspäivärahalla olevien työttömien määrää

Toimeentulo Koronakriisi on lisännyt erityisesti työttömyysturvaa saavien määrää ja työttömyysturvamenoja. Sairausvakuutuksen päivärahamenoissa, asumistuessa ja toimeentulotuessa muutokset ovat olleet vähäisempiä. VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemässä selvityksessä Koronakriisin vaikutukset sosiaaliturvaan tarkastellaan koronakriisin aikana tehtyjä muutoksia etuusjärjestelmään sekä etuuksien saajien määrän kehitystä. Verrattuna edellisvuoteen 2020 työttömyysturvan ansiopäivärahan saajien määrä ja ansiopäivärahamenot kasvoivat yli 50 prosenttia. Suhteellisesti vielä enemmän on […]

Artikkeli

SOSTEn edustajat sosiaaliturvakomiteassa

Perusturva SOSTEa edustaa komiteassa pysyvänä asiantuntijana SOSTEn hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Eija Koivuranta sekä asumisen jaostossa erityisasiantuntija Anna Järvinen. SOSTEn hallitus on asettanut taustaryhmät tukemaan komiteaedustajiensa työtä. Ryhmien edustajien kautta saadaan koottua laajasti näkemyksiä ja tietoa järjestökentältä komiteatyöskentelyn tueksi. Komiteapaikan taustaryhmä Taustaryhmän puheenjohtaja: Viveca Hagmark, johtaja, Folkhälsans Förbund rf Edustaja komiteassa: Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Väestöliitto Sihteeri: Anna […]

Uutinen

22.9.2020 10:00

Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia – 24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista

Perusturva Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS)* komitealle. Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon. Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK […]