Skip to content

SOSTEn suositukset perusturvan uudistamiseksi

Perusturva
Perusturva

Tämä artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta perusturva.
Linjattu 9.12.2019


Perusturvaa uudistettaessa on tavoitteena oltava eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomi on EU:n 2020-strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosina 2010–2020. Tavoitteena oleva 770 000 on varsin kaukana, sillä 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli noin 890 000 henkilöä.

Pidemmällä aikavälillä paremmin toimiva etuusjärjestelmä ja vahvempi perusturva johtavat siihen, että yhä harvempi joutuu turvautumaan sosiaalietuuksiin toimentulonsa rakentamiseksi. Toimiva ja ihmisarvoisen elämän takaava etuusjärjestelmä parantaa ihmisten toimintakykyä ja helpottaa työmarkkinoille osallistumista, mikä taas kasvattaa kansantuloa. Toimiva etuusjärjestelmä ja ihmisten ongelmatilanteisiin oikea-aikaisesti annetut palvelut vähentävät kalliimpien korjaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, pitkittynyttä toimeentulotuen käyttöä ja muita menoja, joita syntyy sosiaalisten ongelmien hoidosta. Näistä syistä sosiaali- ja terveysjärjestöjen esittämät muutokset perusturvaan voidaan nähdä julkisen sektorin näkökulmasta investointina: ne tuottavat hyvinvointia ja vähentävät menoja pitkällä aikavälillä.

SOSTE suosittelee

  • Järjestöt otetaan mukaan hallitusohjelmassa luvatun sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun. Järjestöjen asiantuntemus tuo valmisteluun niiden ihmisten näkökulman, joita varten järjestelmä on olemassa.
  • Etuusjärjestelmän selkeiden epäkohtien korjaaminen on aloitettava heti. Muutoin laajaa uudistusta viedään eteenpäin määrätietoisesti pienempinä palasina useamman hallituskauden aikana yhdessä sovittuun visioon nojaten.
  • Hallitus on korottamassa hieman pienimpiä päivärahoja ja eläkkeitä. Tulevat korotukset ovat oikean suuntaisia, mutta paikkaavat lähinnä aiemmin tehtyjä indeksileikkauksia, eivätkä kaikilta osin edes korjaa tehtyjä heikennyksiä. Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat vuonna 2020 esitetyn 20 euron korotuksen jälkeen edelleen noin 10 euroa matalammalla tasolla kuin ne olisivat ilman tehtyjä indeksileikkauksia ja -jäädytyksiä. Korotuksen tuleekin olla 30 euroa. Jotta vähimmäismääräisten päivärahojen taso säilyy yhtenäisenä, tulee vastaava korotus tehdä myös vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin, erityishoitorahaan sekä kuntoutusrahaan.
  • Perusturvan tason korottamista jatketaan tästä asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa. Toimeentulotuen tarvetta on vähennettävä pitkäjänteisesti.
  • Lapsilisät on sidottava indeksiin.
  • Etuusjärjestelmää on kehitettävä ihmisten näkökulmasta selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Etuuksien käsitteistöä ja maksujaksoja on yhtenäistettävä.
  • Byrokratialoukkuja on purettava. Toteutetaan hallitusohjelmassa luvattu byrokratia- ja informaatiokokeilu.
  • Toteutetaan hallitusohjelman kirjaus eri etuuksien hakemisen mahdollistamisesta yhdellä hakemuksella. Päätöksen on tultava nopeasti ja siinä on sovitettava yhteen nyt eri syistä maksettavat etuuslajit. Päätöksen on oltava selkeä, jotta ihminen ymmärtää perusteet päätökselle ja voi tarvittaessa valittaa siitä.
  • Tulevaisuudessa siirrytään veroehdotuksesta oppia ottaen kohti etuusehdotusta: Kela tekisi päätösehdotuksen kaikista etuuksista, joihin ihminen on oikeutettu. Asiakkaan pitäisi vain tarkistaa ja hyväksyä päätös.
  • Hallitusohjelmassa luvataan tarkistaa etuuksien saannin edellytyksiä ja selvittää etuuksien sitomista toimintakykyyn diagnoosin sijaan. Tällä voitaisiin parantaa tosiasiassa työkyvyttömien työttömien asemaa. Nämä uudistukset on toteutettava viipymättä, jotta päästään kohti joustavaa perusturvaa, jossa kaikille löytyisi elämäntilannetta vastaava etuus, johon liittyvät velvoitteet ja palvelut olisivat tasapainossa.
  • Etuuksiin liittyvää oikeutta palveluihin on vahvistettava, jotta vastaisuudessa ihmiset saavat nykyistä sujuvammin heidän elämäntilanteeseensa sopivat palvelut.
  • Etuuksia ja ansiotuloja on sovitettava yhteen nykyistä joustavammin. Tavoiteltavaa on, että etuudet vähenevät asteittain, kun työnteko lisääntyy niin, että työn tekemisen lisääminen on mahdollisimman kannattavaa.
  • Järjestelmää on muutettava enemmän mahdollistavaksi ja vähemmän rankaisevaksi muun muassa työttömyysturvan karensseja lyhentämällä ja aktiivisuudesta palkitsemalla.

Tämä artikkeli on osa SOSTEn kärkitavoiteesta perusturva.
Linjattu 9.12.2019

Katso kaikki SOSTEn kärkitavoitteet.


 

Kommentit

  1. Maarit sanoo:

    Olisi hyvä uudistus nyt joka euro hyvin tiukassa saako saippuan vai shampoon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

22.9.2020 10:00

Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia – 24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista

Perusturva Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS)* komitealle. Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon. Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK […]

Uutinen

18.9.2020 10:12

SOSTE: Rahoitusratkaisu sumensi sote-järjestöjen tulevaisuutta, työllisyyden hoidossa merkittäviä linjauksia, terveysverossa ei vieläkään edistytty

Kansalaisyhteiskunta Oli tärkeää, että ensi vuotta uhannut järjestötoiminnan avustamisen merkittävä alasajo ei toteutunut, vaan työ ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi voi jatkua.   Hallituksen budjettiriihen viestinnästä on kuitenkin saattanut syntyä käsitys, että hallitus kompensoi sote-järjestöille Veikkauksen tuoton aleneman budjettivaroin. Näin ei kuitenkaan ole. Sote-järjestöjen osalta kyse ei ole kompensaatiosta, koska tuottojen alenema paikataan valtaosin rahapelifuusion yhteydessä säästyneillä […]

Artikkeli

Riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille on hyvinvointi-investointi tulevaisuuteen

Toimeentulo Artikkelisarjasta Koronan jälkeen 30.6.2020 Anna Järvinen erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Koronakriisi vaati nopeasti sosiaaliturvan kattavuuden laajentamista Kun koronapandemia tavoitti Suomen maaliskuussa, seurasi terveyskriisiä nopeasti monien ihmisten kohdalla myös toimeentulon kriisi. Koronarajoitusten astuttua voimaan ja ihmisten eristäytyessä koteihinsa, monelta yksinyrittäjältä ja freelancerilta loppuivat työt kuin seinään. Näiden ryhmien sosiaaliturva on heikompi kuin palkansaajilla. […]