Skip to content

Sairastamisen hinnan nykytila ja kehittämiskohteet

Sairastamisen hinta
Sairastamisen hintaToimeentulo

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä (1999/731 19§). Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei henkilön taloudellinen tilanne saa olla esteenä palvelujen saamiselle (Pe VL 39/1996 vp).

Lain kirjauksista huolimatta palvelujen yhdenvertainen saatavuus ei toteudu Suomessa. Suomella on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa, ja haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.

Suomessa asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat korkeita. Useissa Euroopan maissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut tarjotaan ihmisille joko maksutta tai ne ovat suhteellisen pieniä. OECD:n mukaan vuonna 2018 kotitalouksien osuus terveydenhuoltomenoista oli Suomessa 18,4 prosenttia, kun muissa pohjoismaissa osuus oli noin 13,8–14,3 prosenttia.

Vuoden aikana väestöstä noin puolet maksaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja. Lääkekorvauksia saa noin 70 prosenttia ja matkakorvauksia kymmenesosa väestöstä. Palveluista ja lääkkeistä maksaa suhteellisesti eniten pienituloiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä korotettiin vuosina 2015 ja 2016 yhteensä noin 40 prosentilla. Samanaikaisesti matkakustannusten omavastuuosuudet kaksinkertaistuivat ja lääkekorvausten omavastuuosuuksia korotettiin ottamalla käyttöön vuosikohtaisen 50 euron alkuomavastuun ja nostamalla lääkekohtaista omavastuuta lähes 70 prosentilla.

Nämä päätökset ovat vaikeuttaneet pienituloisten ja paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien kotitalouksien taloudellista tilannetta. Monet jättävätkin tarvittavat lääkkeet ja palvelut hankkimatta. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta ja kymmenesosa jättää lääkkeet kokonaan hankkimatta.

Potilasjärjestöjen tekemän laajan jäsenkartoituksen mukaan noin joka neljäs pitkäaikaissairas tinkii muista välttämättömistä menoista kuten ruuasta lääkkeiden vuoksi ja viidesosa asiakasmaksujen vuoksi. Yhä useammin asiakasmaksut johtavat velkaantumiseen: vuonna 2020 lähes 664 000 julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittyä asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Ulosottojen määrä kasvoi vuodesta 2019 peräti 45 prosenttia. Määrä on lähes kolminkertaistunut 10 vuoden aikana. Lisäksi monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen asiakas- ja lääkemaksuissa.

Kommentit

  1. Munira Prasla sanoo:

    Moi
    olen opiskelija, haluaisin kysyä, että mikä apua teidän organisoi toimittaa vanhuksille jos he tarvitaan joku apua.

    Kiitos

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

11.5.2022 07:00

SOSTEn eduskuntavaalitavoitteet: Luottamuksella ja yhdenvertaisuudella kohti kestävää kasvua

Eduskuntavaalit SOSTEn vaalitavoitteet on julkaistu. Niissä korostuvat hyvinvointitalous: investoinnit sosiaaliturvaan, talouskasvun rakentaminen kaikkien työllisyyttä parantamalla, asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä ilmastotoimien sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Keskeistä on myös järjestöjen autonomian ja toimintaedellytysten turvaaminen kansakunnan resilienssin vahvistamiseksi. Kansanterveyttä SOSTE ehdottaa edistettävän ottamalla käyttöön terveellisiin ruokavalintoihin kannustavan terveysveron. Lue lisää: SOSTEn eduskuntavaalit 2023 -sivut Järjestöjen tuesta ja avusta on pidettävä kiinni Demokratian […]

Uutinen

10.5.2022 12:00

Kelan kuntoutusta kehitetään vuoropuhelussa järjestöjen kanssa – järjestöjen Kela-kyselyn ehdotusten käsittely jatkuu

Hyvinvointi ja terveys SOSTE pyysi loppuvuodesta 2021 järjestöiltä ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi. Vastauksia saatiin runsaasti. Kysely käynnisti prosessin, jossa SOSTE jäsenjärjestöineen on käynyt Kelan kanssa kehittävää vuoropuhelua useammasta eri sisältöteemasta. Huhtikuussa oli vuorossa kuntoutusta koskevien kehittämisehdotusten käsittely. Lue lisää: Sote-järjestöjen ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi Kuntoutusta koskevissa ehdotuksissa monipuolisia sisältöjä Kuntoutusta koskevissa ehdotuksissa toivottiin mm. pidempiä etuuspäätöksiä vakiintuneissa tilanteissa, […]

Uutinen

7.4.2022 15:25

Satsaukset työllisyyteen jäivät riihessä odotetusti laihoiksi

Työllisyys Tämän kevään kehysriihen painopisteenä eivät olleet työllisyyspoliittiset ratkaisut, mikä oli odotettavaa. Kehysriihen työllisyyteen liittyvät päätökset olivat ennen kaikkea jo valmistelussa olevia asioita. Vaikka hallitus on melkein saavuttanut asettamansa työllisyystavoitteen, tarvitaan vielä investointeja erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen. Tämä siksi, että pitkäaikaistyöttömyys on yhä huolestuttavan korkealla, eikä osatyökykyisten työttömyys laske hyvistä toimista huolimatta. Vaarana on, että […]