Skip to content

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma

Sote-uudistus
MaakuntauudistusJärjestöt mukana muutoksessaSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma vahvistaa järjestöjen yhteistyötä kuntien ja maakuntien kanssa, tukee muutokseen valmistautumista ja edistää kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia nykypäivän tietoyhteiskunnassa.

Mistä hankkeessa on kyse?

Kesällä 2017 käynnistyi Suomi 100 -ohjelma, joka suunniteltiin kolmevuotiseksi ja toteutettiin valtion talousarvioon sisällytetyllä lisämäärärahalla sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Järjestöt mukana muutoksessa –ohjelma on puolestaan yksi kolmesta Suomi 100 –avustusohjelmasta.

STEA:n hankehaun ja valmistelun perusteella siihen sisällytettiin 17 maakunnallista ja 7 digitalisaatiota tukevaa hanketta. Maakunnalliset hankkeet käyvät vuoropuhelua alueensa maakunnan ja kuntien kanssa, tekevät järjestöjen työtä näkyväksi ja luovat yhteystyötä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueellisesti. Digitalisaatiota tukevissa hankeissa sen sijaan kehitetään kansalais- ja järjestötoimijoiden auttamistyötä.

Rakenteista sisältöihin

Järjestöt mukana muutoksessa –hanketta koordinoi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. SOSTE pyrkii tuomaan maakunnallisia toimijoita yhteen niin, että ne pääsevät verkostoitumaan ja vuorovaikuttamaan keskenään. Lisäksi SOSTE tukee yksittäisiä hankkeita muun muassa neuvonnalla, ohjauksella, koulutuksella ja viestinnällä sekä hanketoimijoita tuetaan arvioinnissa, viestinnässä, vaikuttamisessa ja tiedon tuottamisessa.

Ensimmäisen vuoden aikana hankkeen tärkein tehtävä oli tuoda hankkeiden toimijoita yhteen ja verkostoitumaan. Maakunnissa luotiin perustaa yhteistyölle siellä, missä sitä ei ennestään ollut vankalla pohjalla. Ensimmäisen vuoden pohjatyöstä ja rakenteiden luomisesta siirrytään nyt sisältökysymysten pariin.

Eri tahtiin, mutta kohti yhteistä päämäärää

Maakunnat etenevät valmistelussa omassa tahdissaan – ja samoin muutosohjelman hankkeet etenevät yksilöllisten tavoitteidensa mukaan. Yhteistä maakunnallisille hankkeille ovat seurattavat tulostavoitteet. Niitä seurataan vuosittain yhteisen päämäärän saavuttamisessa.

Yleisesti voidaan sanoa, että sote-alan järjestöjen yhteistyörakenteiden perusta on luotu. Monilla alueilla hanketyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja järjestö-kunta-maakunta –akselin yhteistyö on vakiintunut entisestään.

Kaikissa maakunnissa järjestöt ovat mukana maakunnallisten rakenteiden valmistelussa. Tämä näkyy konkreettisesti monella tavalla: Maakuntien strategian osana valmistellaan myös järjestöstrategiaa tai vastaa ohjelmaa. Järjestöt ovat mukana maakuntien palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Maakunnan ja järjestöjen yhteistyön tiiviys vaihtelee alueittain. Lisäksi maakunnan oman valmistelun eteneminen vaikuttaa myös suoraan järjestöjen rooliin.

Järjestöjen keskinäinen yhteispeli on onnistumisen edellytys uudessa toimintaympäristössä. Yhteistyöllä ja dialogilla teemme järjestöjen työtä näkyväksi, varteenotettavaksi, hyväksytyksi ja vakiinnutamme kumppanuudet tulevissa sote-rakenteissa.

Järjestö 2.0: mukana muutoksessa koordinaatiohankkeen ohjausryhmä

  • Puheenjohtaja Hanna Heinonen
  • Varapuheenjohtaja Janne Juvakka, Diabetesliitto
  • STM, johtava asiantuntija Päivi Nygren
  • TEM, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio
  • FDUV (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl), verksamhetsledare Lisbeth Hemgård
  • Kuurojen liitto, toiminnanjohtaja Markku Jokinen
  • Invalidiliitto, pääjohtaja Petri Pohjonen
  • MLL, pääsihteeri Milla Kalliomaa
  • Näkövammaisten liitto ry, järjestöjohtaja Sari Kokko
  • Muistiliitto, toiminnanjohtaja Eila Okkonen
  • Kuntaliitto, erityisasiantuntija Päivi Kurikka
  • SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja Sari Aalto-Matturi
  • SOSTEn hallituksen jäsen Anneli Pohjola
  • STEA, kehittämispäällikkö Elina Varjonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

14.5.2019 11:09

Sosiaalibarometri 2019: uudistuksen lähtökohdaksi monia palveluja tarvitsevat – ilman integraatiota ei hillitä kustannuksia

70 prosenttia sote-johtajista piti hallinnon selkeyttä, kustannusten nousun hillintää sekä integraatiota niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonkin kesken erityisen keskeisenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Näiden toteutumiseen valmistellussa sote-uudistuksessa ei kuitenkaan luotettu.   Sosiaaalibarometri on kartoittanut sote-johtajien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta vuodesta 2016 alkaen. Neljän vuoden tarkastelujaksolla sosiaali- ja terveysjohtajat painottavat ennen kaikkea hallinnon selkeyttä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista […]

Uutinen

3.5.2019 09:44

Hallitusohjelmatavoite 5/6: turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa

Hallitusohjelmaneuvotteluissa ratkaistaan, miten huomisen Suomi voi. Tähän keskusteluun osallistuu laajasti myös monet kansalaisyhteiskunnan toimijat. SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Sote-järjestöt tavoittavat myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi ne pitävät esillä perusoikeuksia sekä hyvinvointiin tehtäviä investointeja. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, […]

Uutinen

18.4.2019 15:07

SOSTEn podcast on #järjestöhommissa

SOSTE on aloittanut #Järjestöhommissa -podcastin tuottamisen. Podcastissa käsiteltävät aiheet liittyvät järjestöhommiin, ja erityisesti sote-järjestöihin. Käsittelyssä ovat järjestöpuolen kuumimmat ja puhuttelevimmat aiheet. Podcastin vakioäänenä on SOSTEn erityisasiantuntija Kirsi Marttinen, ja jokaisessa jaksossa on mukana vierailevia asiantuntijoita. Aloituksen kunniaksi SOSTE julkistaa kerralla ensimmäiset kaksi jaksoa: Jakso #01 -Saavutettavuuslaki järjestöhommissa Uusi saavutettavuuslaki astui voimaan 1.4. ja sitä pitää soveltaa […]

Maakuntauudistus

Artikkeli

Maakuntauudistus ja yhdyspintapalvelut

Maakuntauudistuksessa Suomeen perustetaan 18 maakuntaa. Ne vastaavat 1.1.2021 alkaen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja lisäksi niille siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista sekä muista kuntayhtymistä ja kunnista. Jos maakuntien toiminta käynnistyy vuoden 2021 alussa, niillä on maakuntalakiesityksen mukaan yhteensä 25 tehtäväalaa. Valtio rahoittaa maakuntien järjestämät palvelut, mutta maakunta päättää rahoituksen kohdentamisesta itsehallintonsa puitteissa. Hallitus perustelee […]