Skip to content

Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Palvelujen järjestämisvastuu on tällä hetkellä kunnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (voimaan 1.1.2021) tämä järjestämisvastuu siirtyy uusille, itsehallinnollisille maakunnille.

Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta juontaa perustuslaista. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään eri laeilla. Esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa säädetään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava. Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa.

Suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tila

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisten yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut, mutta hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Eriarvoisuus ilmenee sosioekonomisten ryhmien välillä lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla.

Palvelujen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja niiden saamisessa on ongelmia ja kehittämistarpeita. SOSTE on omassa vaikuttamistoiminnassaan tuonut esille, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamat ihmisryhmät ovat usein erityisessä syrjäytymisriskissä, eikä heidän asemaansa ja erityiseen elämäntilanteeseensa ole kiinnitetty riittävästi huomiota päätöksenteossa.

SOSTE on lainsäädäntövaikuttamisessaan nostanut pitkäjänteisesti esiin sote-järjestöjen edustamien ihmisryhmien tilannetta ja heidän haasteitaan. Keskeisinä näkökulmina ovat olleet palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus sekä sairastamisen hinta. Näitä tulokulmia on painotettu niin sote-uudistukseen liittyvässä lainsäädäntövalmistelussa, kuten valinnanvapaus, kuin esimerkiksi toimeentuloon, kuten asiakasmaksut, liittyvissä kysymyksissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän perusta on valtion tuella toteutettu kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Julkisen vallan rooli korostuu ennen kaikkea palvelujen yhdenvertaisuuden varmistajana. Asiakasohjaus, neuvonta ja valvonta ovat kiinteä osa palvelujen järjestämistä.

Julkisen sektorin ohella palveluja tuotetaan yksityisissä yrityksissä. Suomessa toimii myös laaja sosiaali- ja terveysjärjestöjen kenttä, joka tuottaa sekä maksullisia että maksuttomia palveluja. Suomessa on noin 1000 palveluntuottajajärjestöä, joista noin 80 prosenttia tuottaa sosiaalipalveluja ja 20 prosenttia terveyspalveluja.

SOSTE on korostanut, että julkisen palvelutuotannon rinnalle tarvitaan järjestösektorin ja yksityisten yritysten tuottamia palveluita. Kansallisesti ja tulevissa maakunnissa on huolehdittava siitä, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yksipuolistu. SOSTEn mielestä on tärkeää, että lähipalvelut turvataan ja että päätökset palveluiden tuotantotavoista tehdään lähellä niiden käyttäjiä.

Kommentit

  1. Fanny sanoo:

    mikä Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden järjestäminen ?

    Sosiaali- ja terveydenhuollon etuudet?

    Miten potilas/asiakas pääsee ko. palvelujen piiriin?

    Kuka valvoo ja miten palvelujen saannin toteutumista?

    Miten ohjaat asiakasta sähköisten palvelujen käyttöön?

    Miten lähihoitajana osallistut potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseen?

  2. seija majander sanoo:

    näin eilen ja myöskin tänään herttoniemen metroasemalla pöyristyttävän ja pelottavankin tapahtuman. selvästi erittäin vähävaraiset ihmiset kaivoivat jo käytetyt kasvomaskit kasvoilleen ja painelivat metroon. syy lienee selkeä, häpeä. eikö olisi jo aika jakaa näitä maskeja rahattomille .eihän tämä tauti muuten lopu ikinä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

10.12.2020 13:59

SOSTE vaatii järjestöjen palvelutuotannon erityisyyden tunnistamista sote-uudistuksessa

Sote-uudistus Sote-uudistus on edennyt aikataulunsa mukaisesti, kun Marinin hallituksen esitys sote-uudistukseksi ja uudistusta koskeva lainsäädäntö annettiin 8.12. eduskuntaan. SOSTE kiittää hallitusta järjestöihin liittyvistä hyvistä kirjauksista. Hyviä kirjauksia ovat myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) vastuun kuuluminen sekä kunnille että hyvinvointialueille, hyten vastuutahon nimeäminen ja yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa hyte-työssä. Arviointineuvoston lausunnon jälkeen lainsäädäntöön ei esitetty muutoksia, jotka […]

Uutinen

9.12.2020 11:00

Sosiaalibarometri 2014 ennakoi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä vuoteen 2020

Sosiaalibaro Vuonna 2014 Sosiaalibarometrin vastaajat arvioivat, millaisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeissa, palveluissa ja etuuksissa tulee tapahtumaan vuoteen 2020 mennessä. Tarkastelen, miten oikeaan arviot osuivat. Peilaan vuonna 2014 tehtyjä arvioita erityisesti vuonna 2020 toteutettuun Sosiaalibarometriin, mutta käytän tarkastelussa myös muita soveltuvia lähteitä. Tarkastelu osoittaa, että vuonna 2014 tehdyt arviot osuivat yllättävän oikeaan. Parhaiten Sosiaalibarometrin vastaajat osasivat […]

Uutinen

10.11.2020 11:59

SOSTE: Järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita on turvattava sote-uudistuksessa

Sote-uudistus SOSTE yhtyy lainsäädännön arviointineuvoston näkemykseen siitä, että pienten toimijoiden, kuten järjestöjen asemaa ja mahdollisuutta osallistua palvelujen tarjoamiseen tulisi varmistaa sote-uudistuksessa. Järjestöjen palvelutuotannon tärkeys on mainittu yleisellä tasolla esitysluonnoksessa, mutta säännöskohtaisten perustelujen hankintamenettelyä koskevassa kohdassa sitä ei ole mainittu. SOSTE on korostanut lausunnossaan, että palveluiden asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on tärkeää, että järjestöt voivat jatkossakin toimia palveluntuottajina. Esimerkiksi […]