Skip to content

Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Palvelujen järjestämisvastuu on tällä hetkellä kunnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (voimaan 1.1.2021) tämä järjestämisvastuu siirtyy uusille, itsehallinnollisille maakunnille.

Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta juontaa perustuslaista. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään eri laeilla. Esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa säädetään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava. Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa.

Suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tila

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisten yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut, mutta hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Eriarvoisuus ilmenee sosioekonomisten ryhmien välillä lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla.

Palvelujen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja niiden saamisessa on ongelmia ja kehittämistarpeita. SOSTE on omassa vaikuttamistoiminnassaan tuonut esille, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamat ihmisryhmät ovat usein erityisessä syrjäytymisriskissä, eikä heidän asemaansa ja erityiseen elämäntilanteeseensa ole kiinnitetty riittävästi huomiota päätöksenteossa.

SOSTE on lainsäädäntövaikuttamisessaan nostanut pitkäjänteisesti esiin sote-järjestöjen edustamien ihmisryhmien tilannetta ja heidän haasteitaan. Keskeisinä näkökulmina ovat olleet palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus sekä sairastamisen hinta. Näitä tulokulmia on painotettu niin sote-uudistukseen liittyvässä lainsäädäntövalmistelussa, kuten valinnanvapaus, kuin esimerkiksi toimeentuloon, kuten asiakasmaksut, liittyvissä kysymyksissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän perusta on valtion tuella toteutettu kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Julkisen vallan rooli korostuu ennen kaikkea palvelujen yhdenvertaisuuden varmistajana. Asiakasohjaus, neuvonta ja valvonta ovat kiinteä osa palvelujen järjestämistä.

Julkisen sektorin ohella palveluja tuotetaan yksityisissä yrityksissä. Suomessa toimii myös laaja sosiaali- ja terveysjärjestöjen kenttä, joka tuottaa sekä maksullisia että maksuttomia palveluja. Suomessa on noin 1000 palveluntuottajajärjestöä, joista noin 80 prosenttia tuottaa sosiaalipalveluja ja 20 prosenttia terveyspalveluja.

SOSTE on korostanut, että julkisen palvelutuotannon rinnalle tarvitaan järjestösektorin ja yksityisten yritysten tuottamia palveluita. Kansallisesti ja tulevissa maakunnissa on huolehdittava siitä, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yksipuolistu. SOSTEn mielestä on tärkeää, että lähipalvelut turvataan ja että päätökset palveluiden tuotantotavoista tehdään lähellä niiden käyttäjiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: jämlikt främjande av social välfärd och hälsa i alla landskap

Landskapen bör ha tillräckliga befogenheter för att säkerställa hög kvalitet och besluta om genomförandet av valfriheten inom sitt område. Vid införande av klientsedlar måste landskapen tillåtas göra egna bedömningar och tidtabeller. Fördelarna och nackdelarna med landskapens beskattningsrätt måste klargöras. Landskapen besitter en nyckelroll i främjandet av välfärd och hälsa. Av denna anledning måste statens hälso- […]

Artikkeli

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään monesti parina. Tällä halutaan viestiä, että toiminta on laaja-alaista, kaikkia hallinnonoloja koskevaa vaikuttamista. Terveyden edistämisen politiikkaan kuuluu terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisen ympäristön aikaansaaminen, yhteisön toiminnan tehostaminen, terveysosaamisen lisääminen sekä terveyspalvelujen uudistaminen. Järjestöllä on oma roolinsa näillä kaikilla toiminta-alueilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja […]

Artikkeli

Sote- ja maakuntauudistuksen seuraukset huolestuttavat järjestöjä

SOSTEn suositukset: Valmistellaan malli maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyöhön Kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyölle luodaan konkreettinen malli hyödyntäen selvityshenkilö Tuija Braxin raporttia. Näin selkiytetään järjestöjen, maakunnan ja kunnan välistä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen turvaamiseksi. Maakuntiin ja kuntiin tarvitaan vastuuhenkilöt järjestötyön ja hyte-toiminnan edistämiseen. Varmistetaan, että järjestöt saavat avustuksia ja edullisia kokoontumistiloja käyttöönsä myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. […]