SOSTEn suositukset
Määrätietoisella politiikalla parannetaan pienituloisten asemaa.
-
Perusturvan riittävyydestä huolehditaan
Perusturvan taso on korotettava kohtuullisen minimin mukaisen elintason takaavalle tasolle. Ensisijaisten etuuksien tason on oltava sellainen, että toimeentulotukea haetaan vain erityistapauksissa ja lyhytaikaisesti. Etuuksien tason on seurattava yleistä kustannuskehitystä. Kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon panostetaan nykyistä enemmän, etenkin pääkaupunkiseudulla.
-
Sote-palvelujen saatavuus ja asiakaslähtöisyys varmistetaan
Heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tarpeen mukaiset ja oikea-aikaiset palvelut ovat perusta hyvinvointierojen kaventamisessa ja niiden ehkäisyssä. Pienituloisten palvelujen saatavuus varmistetaan alentamalla asiakasmaksuja tai myöntämällä niihin maksuvapautus. Sote-uudistuksessa rakennetaan asiakaslähtöisiä palveluja ja palvelukokonaisuuksia, jotta syrjäytymiskehitys voidaan pysäyttää ajoissa.
-
Toimeentuloturvajärjestelmää selkeytetään
Perusturvaa on selkeytettävä ja joustavoitettava yhtenäistämällä perusturvaetuuksien määräytymisperusteita tai yhdistämällä minimitason etuuksia. Järjestelmää on kehitettävä niin, että vähennetään väliinputoamisia ja siirtyminen tuelta toiselle tai töistä tuelle on mahdollisimman katkotonta. Etuusjärjestelmää kehitetään niin, että se mahdollistaa työ- ja etuustulojen nykyistä joustavamman yhteensovittamisen. Työllistymistä edistetään palveluja parantamalla, ei sanktioita lisäämällä.
Päätulokset
Sosiaalibarometri 2018:n vastaajia pyydettiin arvioimaan eriarvoisuuden kehitystä Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kolme neljästä (77 %) sosiaali- ja terveysjohtajasta arvioi, että eriarvoisuus on kasvanut Suomessa. Sosiaalityöntekijöiden vastaava luku on 87 prosenttia ja Kelan johtajien 72 prosenttia.
Valtaosa (55-79 %) sosiaali- ja terveysjohtajista, sosiaalityöntekijöistä ja Kelan johtajista arvioi, että Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä. Sosiaalityöntekijöiden avovastausten mukaan työttömyys selittää alueen eriarvoistumiskehitystä huolimatta parantuneesta työllisyystilanteesta. Alueen eriarvoistumiskehitykseen vaikuttavat myös sosiaali- ja terveyspalveluihin tehdyt leikkaukset, niiden pirstoutuminen ja alueellinen eriytyminen.
Enemmistö (68 %) sosiaali -ja terveysjohtajista katsoo, että perusturvaetuuksien taso on liian alhainen. Kelan johtajista näin ajattelee 58 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 73 prosenttia. Etuuksiin liittyen valtaosa (yli 78 prosenttia) vastaajista on sitä mieltä, että viimesijaisilla etuuksilla paikataan perusturvaetuuksien tasoa.
Sosiaalityöntekijöistä 78 prosenttia ja sosiaali- ja terveysjohtajista 59 prosenttia arvioi, että nykyinen toimeentuloturvajärjestelmä aiheuttaa liikaa väliinputoamisia. Samaa mieltä on kaksi viidestä (42 %) Kelan johtajasta.
Valtaosa (yli 71 %) kaikista vastaajaryhmistä katsoo, että nykyinen toimeentuloturvajärjestelmä on liian byrokraattinen. Sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden ja Kelan johtajien enemmistö (56-62 %) kannattaa perustuloa.
