Skip to content

Perustoimeentulon siirto Kelaan oikea ratkaisu, haasteet edelleen merkittäviä

Sosiaalibaro
Sosiaalibarometri 2018Sosiaalibaro

SOSTE suositukset

Kela-siirron ongelmat korjataan Kelan ja kuntien yhteistyötä parantamalla.

  1. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tiedonsaanti, palvelut ja ohjaus sosiaalityön piiriin varmistetaan

    Kelan asiakkaiden henkilökohtainen palvelu turvataan ja sen laatuun panostetaan. Asiakkaiden ohjaamista sosiaalityön piiriin selkiytetään, madalletaan ja etuuskäsittelijöiden osaamisesta huolehditaan. Organisoidaan etuuskäsittelijöille riittävästi työaikaa asiakkaiden sosiaalityön tarpeen arviointiin.

  2. Kelan ja kunnan yhteistyöstä saumatonta: asiakastiedon siirtymiseksi kehitetään tietojärjestelmiä ja käytäntöjä

    Asiakkaiden kahden luukun asioinnin vähentämiseksi tietojen luovuttamista Kelan ja sosiaalitoimen välillä laajennetaan. Kelan tulee edelleen selkiyttää ohjeistuksiaan. Kelalle lisätään mahdollisuuksia ottaa huomioon sosiaalityöntekijöiden lausunto ja asiakkaan kokonaistilanne. Vuoden 2020 jälkeen sosiaalitoimi siirtyy maakuntien vastuulle, jolloin järjestelmän kehittämistä jatketaan maakuntien ja Kelan yhteistyönä.

  3. Toimeentulotukea kehitetään ja uudistetaan osana sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistusta

    Kuntiin jääneestä harkinnanvaraisesta tuesta rakennetaan vahvasti sosiaalityöhön kytköksissä oleva työväline. Ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea täytyisi voida myöntää joustavammin ilman perustoimeentulotukipäätöstä. Suunnitelmia täydentävän toimeentulotuen siirtämisestä Kelaan lykätään tulevaisuuteen.

Päätulokset

1. Oikea ratkaisu, uusiin siirtoihin varauksia

Sosiaali- ja terveysjohtajista neljä viidestä (79 %) pitää perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksamisen siirtämistä Kelan hoidettavaksi (myöh. Kela-siirto) oikeana päätöksenä. Sosiaalityöntekijöistä 60 prosenttia arvioi Kela-siirron olleen oikea ratkaisu, kun vastaavasti 40 prosenttia pitää sitä vääränä ratkaisuna. Vastaavat luvut Kelan toimihenkilöillä ovat 75 prosenttia ja 25 prosenttia. Yhdeksän Kelan johtajaa kymmenestä (92 %) arvioi Kela-siirron olleen oikea ratkaisu.

Täydentävän toimeentulotuen siirtoa Kelaan kannattaa sosiaali- ja terveysjohtajista 48 prosenttia. Vastaavat luku Kelan johtajilla on 43 prosenttia. Kriittisimpiä asiassa ovat sosiaalityöntekijät, joista 68 prosenttia vastustaisi esitystä. Myös Kelan toimihenkilöistäkin lähes kaksi kolmesta (62 %) ei kannattaisi täydentävän toimeentulotuen siirtämistä Kelan vastuulle.

2. Hakemisen kynnys madaltui, huomio heikompiosaisiin

Vastaajien valtaosan mukaan Kela-siirto paransi kansalaisten yhdenvertaisuutta. Sote-johtajista 66 prosenttia, sosiaalityöntekijöistä 52 prosenttia, Kelan johtajista 93 prosenttia ja Kelan toimihenkilöistä 72 prosenttia oli tätä mieltä.

Selkeä enemmistö (65–69 %) sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä katsoo, että kynnys hakea toimeentulotukea on madaltunut. Kelan vastaajista näin arvioi 91–97 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden valtaosa (56–69 %) katsoo, että Kela-siirto on heikentänyt heikompiosaisten asemaa. Kelan toimihenkilöistä näin ajattelee 41 prosenttia. Vastaava luku Kelan johtajilla on 18 prosenttia.

Useampi kuin joka toinen (61–77 %) sosiaali- ja terveysjohtaja, sosiaalityöntekijä ja Kelan toimihenkilö on sitä mieltä, että Kela-siirron vuoksi sosiaalityön tarpeessa olevat ihmiset jäävät aiempaa useammin vaille sosiaalityön apua. Kelan johtajista näin arvioi 29 prosenttia.

3. Vaikutukset väestöryhmiin huolestuttavat

Erityisesti sosiaalityöntekijät (69 %) ovat huolissaan Kela-siirron vaikutuksista heikompiosaisiin väestöryhmiin. Kelan toimihenkilöistä huolissaan asiassa on 41 prosenttia ja sote-johtajista 46 prosenttia. Kelan johtajista huolissaan vähintään yhdestä väestöryhmästä on joka neljäs.

Avovastauksien mukaan vastaajat ovat huolissaan Kela-siirron vaikutuksista vanhuksiin, sairaisiin, vammaisiin, työttömiin, asunnottomiin, syrjäytyneisiin, elämänhallintaongelmaisiin ja muihin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Lisäksi vastaajat ovat huolissaan henkilöistä, jotka eivät kykene käyttämään sähköisiä välineitä (luku- ja kirjoitustaidottomat) tai jotka eivät ylipäänsä voi omistaa niitä (tulottomat). Näistä esimerkkinä mainitaan vanhusväestön valmiudet ja pääsy sähköiseen asiointiin. Lisäksi vastaajat ennakoivat negatiivisia vaikutuksia maahanmuuttajien asemaan. Kelan toimihenkilöiden mukaan sosiaalitoimi on hoitanut maahanmuuttajien palvelut henkilökohtaisesti. Lisäksi siirtyminen sähköiseen asiointiin on osoittautunut vaikeaksi esimerkiksi kielitaitohaasteiden vuoksi. Elämänhallintaongelmista kärsivistä ryhmistä sosiaalityöntekijöiden vastaukset korostavat päihde- ja mielenterveysongelmaisia, joilla voi olla etuuden lisäksi sosiaalityön tarvetta.

4. Sähköinen asiointi parantunut, ongelmia on edelleen

Kaikkien vastaajaryhmien valtaosan (75–99 %) mukaan Kela-siirto on parantanut sähköistä asiointia.

Kysyttäessä paransiko Kela-siirto asiakkaiden henkilökohtaista palvelua vastaukset hajautuvat. 5–8 prosenttia sosiaalityöntekijöistä ja sote-johtajista arvioi, että toimeentulotuen asiakkaiden saama henkilökohtainen palvelu olisi parantunut uudistuksessa. Kelan toimihenkilöistä näin katsoo kolmannes (32 %) ja Kelan johtajista yli puolet (55 %).

Sosiaali- ja terveysjohtajista 24 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 16 prosenttia arvioi, että turha byrokratia on vähentynyt Kela-siirrossa. Kelan toimihenkilöistä näin arvioi joka viides (21 %) ja Kelan johtajista joka toinen (51 %).

Noin joka kolmas (28–35 %) sote-johtaja ja sosiaalityöntekijä katsoo, että perustoimeentulotuen siirto Kelaan vähensi asiakkaiden tarvetta asioida kahdella luukulla. Kelan toimihenkilöiden vastaava osuus on 44 prosenttia ja Kelan johtajien 70 prosenttia.

5. Kelan ja kuntien yhteistyön sujuminen

Sosiaali- ja terveysjohtajista 68 prosenttia ja Kelan johtajista 52 prosenttia katsoo, että Kelan ja kuntien välinen yhteistyö sujuu hyvin. Noin kaksi viidestä (38 %) sosiaalityöntekijästä ja Kelan toimihenkilöstä katsoo, että yhteistyö sujuu hyvin.

6. Yhteistyön haasteita

Valtaosa (55–71 %) sote-johtajista, sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä katsoo, että sosiaalityön osaaminen Kelassa on riittämätöntä. Lisäksi yli puolet (52–55 %) sote-johtajista ja sosiaalityöntekijöistä arvioi, että Kelan tekemien päätösten korjaaminen työllistää paljon kunnissa.

Näin vastaajat parantaisivat yhteistyötä

Etenkin Kelan toimihenkilöt ja sosiaalityöntekijät peräänkuuluttavat matalan yhteydenpitokynnyksen tärkeyttä esimerkiksi sähköistä ja kasvokkain tapahtuvaa yhteydenpitoa lisäämällä. Useat vastaajat katsovat, että arjen yhteistyössä asiakas pitäisi asettaa toiminnan keskiöön mahdollisista erimielisyyksistä ja muista yhteistyön haasteista huolimatta.

Vastaajien mukaan tiedonkulun pitäisi olla kaksisuuntaista siten, että asiakkaan ei tarvitse toimittaa samoja kuitteja molemmille viranomaisille. Myös Kelasta pitäisi olla pääsy kuntien asiakastietoon. Vastaajien mielestä asiakkaan tietosuojaa pitäisi toteuttaa asiakkaan edun mukaisesti siten, ettei se estä palvelun tai etuuden saamista.

Kelan toimihenkilöiden päivittäisiä päätöstavoitteita (15–20 kappaletta päivässä) pitäisi vastaajien mukaan uudelleenarvioida siten, että huomiota kiinnitettäisiin myös päätösten laatuun. Tämä voisi mm. vähentää olennaisesti lisätyötä kunnissa ja parantaa toimeentulotuen asiakkaiden saamaa palvelua. Lisäksi kelalaisten sosiaalihuollon ja -työn osaamista olisi syytä vahvistaa, jotta asiakkaan sosiaalityön tarpeen arviointi toimisi nykyistä paremmin.

Tutkimuksesta

Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisesti aikavälillä 8.1.–18.2.2018. Sosiaali- ja terveysjohtajien vastausprosentti on 52 % (n=154), Kelan johdon 50 % (n=109) ja Kelan toimihenkilöiden otosaineistossa 63 % (n=421). 300 sosiaalityöntekijää vastasi kyselyyn.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

5.6.2019 09:00

Sosiaalibarometri: Kuntoutuksen kytkös asiakkaan arkeen vielä heikko. Kuntoutustakuu takaisi palvelun oikea-aikaisen saatavuuden 

Yli puolet Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi olemassa olevan kuntoutussuunnitelman noudattamisen yksittäisen asiakkaan kohdalla (60 %) toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Samansuuntaisia myönteisiä arvioita saa kuntoutussuunnitelman laatiminen (58 %) ja kuntoutuksen toteuttaminen yksilöllisistä tarpeista lähtien (56 %). Vastaukset muuttuvat kriittisemmiksi, kun kysytään kuntoutuksen yhteyttä asiakkaan arkeen. 29 prosenttia näkee yhteyden toteutuvan melko huonosti tai huonosti […]

Uutinen

14.5.2019 11:09

Sosiaalibarometri 2019: uudistuksen lähtökohdaksi monia palveluja tarvitsevat – ilman integraatiota ei hillitä kustannuksia

70 prosenttia sote-johtajista piti hallinnon selkeyttä, kustannusten nousun hillintää sekä integraatiota niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonkin kesken erityisen keskeisenä sote-uudistuksen onnistumiselle. Näiden toteutumiseen valmistellussa sote-uudistuksessa ei kuitenkaan luotettu.   Sosiaaalibarometri on kartoittanut sote-johtajien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta vuodesta 2016 alkaen. Neljän vuoden tarkastelujaksolla sosiaali- ja terveysjohtajat painottavat ennen kaikkea hallinnon selkeyttä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista […]

Uutinen

29.4.2019 10:08

Sosiaalibarometri 2019: Vanhat työkalut eivät poista kaikkien työttömyyttä – asiantuntijat toivovat joustavaa järjestelmää ja tukea osatyökykyisille

Työ- ja elinkeinotoimistojen johto pitää viimeaikaisia toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseen tehottomina, selviää tuoreesta Sosiaalibarometri 2019 osajulkaisusta. TE-johdosta yli puolet on sitä mieltä, että aktiivimalli, koeajan pidentäminen ja työkokeilun käyttötarkoituksen laajentaminen eivät ole juurikaan vähentäneet työttömyyttä. Barometrissa panostuksia koulutukseen kannattavat niin sote-johtajat (72%) kuin TE-johtokin (83%). Vahvaa kannatusta molemmilta vastaajaryhmiltä saa myös työvoimapalvelujen kehittäminen niin, että yksilö huomioidaan paremmin. Lisäksi työllisyystilannetta […]