Skip to content

Miksi perusturvaa tarvitaan?

Sosiaaliturvauudistus
SosiaaliturvauudistusToimeentulo

SOSTE julkaisemassa raportissa pohditaan perusturvan roolia ja oikeutusta. Siinä paneudutaan perusturvaan yhteiskuntafilosofisesta ja erityisesti normatiivisesta näkökulmasta. Mitä perusturva on ja mikä merkitys sillä on yhteiskunnassa? Millainen perusturva olisi moraalisesti oikeutettu? Mitä syitä on ylipäätään turvata ihmisten viimesijainen ja riittävä toimeentulo? Raportin ovat kirjoittaneet Teppo Eskelinen ja Joonas Pennanen.

Perusturvaa koskevassa keskustelussa sen taustalla vaikuttavat arvovalinnat unohtuvat usein: se, miksi perusturva on tarpeellista ja perusteltua. Debatissa keskitytään liiaksi joko teknisiin yksityiskohtiin, pohtimaan etuuksien lyhyen aikavälin taloudellisia kustannuksia tai pelkästään kannustinvaikutuksiin. Perusturvaa ja sen uudistamista koskevaan keskusteluun tarvitaan filosofista jäsentämistä. Sen kautta on helpompi ymmärtää, miksi ja millä tavoin perusturva on välttämätön osa oikeudenmukaista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Perusturva on ihmisoikeus ja kuuluu kaikille

Perusturva voidaan ymmärtää universaalina ihmisoikeutena. Tällöin ajatellaan, että perusturva ja sen tietty minimitaso tulee taata pelkästään ihmisyyden nojalla. Tämän luonnonoikeusajattelusta nousevan näkökulman mukaan sen tehtävänä on taata kaikille ihmisille oikeus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään.

Vahvaa oikeudenmukaisuus- ja yhdenvertaisuusnäkökulmaa on Suomessa pyritty sisällyttämään myös niin sanottuihin TSS-oikeuksiin (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet), jotka on kirjattu perustuslakiin. Ihmisoikeusajatteluun nojautuvien perusoikeuksien päälle on siinä lisätty subjektiivisia ja sosiaalisia oikeuksia. Tämä osoittaa, että ihmisoikeusnäkökulmaa perusturvaan voidaan laajentaa eikä siitä muodostu yhteiskunnallista kehitystä rajoittavaa periaatetta.

Perusturva on normaalitilanne, jonka päälle inhimillinen toiminta rakentuu

Usein perusturvaa lähestytään julkisessa keskustelussa uudelleenjaon näkökulmasta. Ajatellaan, että yhteiskunnassa normaalitilanne on ”ensijaon” tilanne eli palkkatulojen ja pääomatulojen syntymisen hetki. Verotuksen ja etuuksien maksun varaan rakentuva perusturva nähdään normaalitilanteen rikkomisena ja niin sanotusta ”alkutilasta” poistumisena.

Tämä näkökulma on kuitenkin mahdollista ja jopa perusteltua haastaa. Voidaan nimittäin ajatella, että elämisen perusedellytysten turvaaminen kuuluu yhteiskunnan perustehtäviin aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi omistusoikeuksien turvaaminen. Jos elämän perusedellytysten turvaaminen otetaan yhteiskunnallisen toiminnan lähtökohdaksi, silloin perusturvan takaamisen jälkeinen tilanne on todellinen ”alkutila”, josta laajempia yhteiskuntapoliittisia tavoitteita vasta lähdetään asettamaan.

Perusturva edistää toimintakykyä ja ihmisen mahdollisuuksia riittävään hyvinvointiin

Mitä sitten ovat ne elämisen perusedellytykset, jotka perusturvan tulee turvata? Toimintakykyteorioiden näkökulmasta vaatimukset perusturvalle kasvavat verrattuna siihen, että perusturvaa pidettäisiin vain aivan viimesijaisten elämän edellytysten takaajana.

Perusajatus on se, että sosiaalisissa ja poliittisissa yhteisöissä toimiminen, ja siten tyydyttävä ja omanarvontuntoinen elämä, vaatii lähes aina enemmän resursseja kuin mitä elämän ylläpitäminen vaatii. Kun ihmisten halutaan olevan aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita, jotka omaehtoisesti pyrkivät kohentamaan asemaansa, heille tulee myös taata edellytykset toimia tällä tavalla. Toimeentuloturvan osana perusturvaa tulisikin ajatella toimintakyvyn edistäjänä ja riittävien hyvinvoinnin mahdollisuuksien takaajana.

Perusturvan on tuettava ihmisten tunnustetuksi tulemista

Perusturva yhteiskunnallisena instituutiona liittyy välttämättä myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yksilöiden sulautumiseen osaksi yhteisöä. Koska ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, he tarvitsevat myös sosiaalisia hyviä – mahdollisuuden itsekunnioitukseen, kokemuksen täysivaltaisuudesta sekä toimintakykyisyydestä yhteiskunnassa. Tästä syystä perusturvan on tuotettava ihmisille myös tunnustusta.

Tunnustussuhdeteorioiden mukaan tunnustus on erittäin tärkeä tekijä ihmisten psykologisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. Se liittyy oleellisesti myös toimintakykyyn: jos ihminen kokee jäävänsä yhteisössä ilman tunnustusta, myös hänen edellytyksensä toimia yhteisössä ja vaikuttaa omaan elämänpiiriinsä heikkenee. Ihmisten hyvinvoinnin keskiöön nostavassa yhteiskunnassa pitäisikin pyrkiä mahdollistamaan tunnustuksen saaminen ja antaminen mahdollisimman pitkälle.

Keskeiseksi kysymykseksi perusturvan osalta nousee se, kokevatko sen varassa olevat ihmiset saavansa sen myötä positiivista tunnustusta vai synnyttääkö perusturva olemassa olevassa muodossaan (byrokratia, taso, moralisointi) peräti häpeän ja leimaavuuden kokemuksia. Perusturvan on tuettava ihmisten tunnustetuksi tulemista eikä perusturvaan saa sisältyä mekanismeja, jotka koetaan epäinhimillisiksi, nöyryyttäviksi tai leimaaviksi.


Miksi perusturvaa tarvitaan?

SOSTE 3/2017
Teppo Eskelinen ja Joonas Pennanen

Miksi perusturvaa tarvitaan? on filosofinen jäsennys perusturvan roolista ja oikeutuksesta. Raportissa paneudutaan perusturvaan yhteiskuntafilosofisesta ja erityisesti normatiivisesta näkökulmasta. Mitä perusturva on ja mikä merkitys sillä on yhteiskunnassa? Millainen perusturva olisi moraalisesti oikeutettu? Mitä syitä on ylipäätään turvata ihmisten viimesijainen ja riittävä toimeentulo?

Lue raportti pdf-tiedostona (pdf, 1 Mt)
Lue raportti ISSUU-palvelussa

Kommentit

  1. Johnny Finnberg sanoo:

    Mitä perusturva virasto tekee minun terveystiedoilla? Oma kannasss näkyy luovutustiedoissa ????

  2. Johnny sanoo:

    Mitä perusturva virasto tekee minun terveystiedoilla? Oma kannasss näkyy luovutustiedoissa ????

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

28.6.2022 09:00

YK:n erityisraportoija vaatii hallituksia vähentämään etuuksien alikäyttöä

Hyvinvointi ja terveys YK:n äärimmäisen köyhyyden ja ihmisoikeuksin erityisraportoija Olivier De Schutter julkaisi 24.6.2022 raporttinsa sosiaaliturvaetuuksien alikäytöstä. Hän esitteli raportin tuloksia 27.6. YK:n ihmisoikeuskomitean istunnossa. Lue lisää: United Nations Human Rights: Millions failing to access social protection entitlements: UN expert Raportti perustuu asiantuntijoiden, valtion virastojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien vastauksiin kyselyyn. Vastauksia saatiin 36 maasta. Suomi on yksi kyselyyn […]

Uutinen

22.6.2022 07:45

Köyhyysraportti: Pandemia on korostanut köyhyyttä aiheuttavia rakenteita entisestään

Toimeentulo Euroopan köyhyydenvastaisten toimijoiden verkosto EAPN julkaisi hiljattain vuoden 2021 Köyhyysvahti-raportin. Se sisältää 21 maan havaintoja niiden köyhyydestä ja köyhyystilanteen kehittymisestä. Se antaa hyvän yleiskäsityksen Euroopan köyhyyden tilasta. Keskiössä ovat koronaviruspandemiasta aiheutuneet negatiiviset vaikutukset.  Järjestöjen tekemän työn tarve on kasvanut Raportti tiivistää löydöksiä yhdeksään ydinviestiin ja löydökseen, joista ensimmäinen koskee järjestöjen toimintaa. Ruoka-avustuksien ja järjestöjen tekemän […]

Uutinen

21.6.2022 12:30

”Avainkäsite tulevaisuuden kannalta”, toteaa sote-ministeri Sarkkinen hyvinvointitalouden tulevaisuutta ennakoivasta selvityksestä

Hyvinvointitalous Miten mitata ihmisten hyvinvointia ja ohjata siihen vaikuttavaa päätöksentekoa? Tänään julkaistussa selvityksessä Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia: Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä kuvataan kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntäen, millainen hyvinvointitalouden ohjausmalli voisi toimia Suomessa. Lue lisää: VN: Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia: Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä sekä yhteiskuntapolitiikassa Selvitys vastaa suoraan kuinka hyvinvointitaloudellista ohjausta olisi mahdollista […]