Skip to content

Miksi perusturvaa tarvitaan?

Sosiaaliturvauudistus
SosiaaliturvauudistusToimeentulo

SOSTE julkaisemassa raportissa pohditaan perusturvan roolia ja oikeutusta. Siinä paneudutaan perusturvaan yhteiskuntafilosofisesta ja erityisesti normatiivisesta näkökulmasta. Mitä perusturva on ja mikä merkitys sillä on yhteiskunnassa? Millainen perusturva olisi moraalisesti oikeutettu? Mitä syitä on ylipäätään turvata ihmisten viimesijainen ja riittävä toimeentulo? Raportin ovat kirjoittaneet Teppo Eskelinen ja Joonas Pennanen.

Perusturvaa koskevassa keskustelussa sen taustalla vaikuttavat arvovalinnat unohtuvat usein: se, miksi perusturva on tarpeellista ja perusteltua. Debatissa keskitytään liiaksi joko teknisiin yksityiskohtiin, pohtimaan etuuksien lyhyen aikavälin taloudellisia kustannuksia tai pelkästään kannustinvaikutuksiin. Perusturvaa ja sen uudistamista koskevaan keskusteluun tarvitaan filosofista jäsentämistä. Sen kautta on helpompi ymmärtää, miksi ja millä tavoin perusturva on välttämätön osa oikeudenmukaista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Perusturva on ihmisoikeus ja kuuluu kaikille

Perusturva voidaan ymmärtää universaalina ihmisoikeutena. Tällöin ajatellaan, että perusturva ja sen tietty minimitaso tulee taata pelkästään ihmisyyden nojalla. Tämän luonnonoikeusajattelusta nousevan näkökulman mukaan sen tehtävänä on taata kaikille ihmisille oikeus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään.

Vahvaa oikeudenmukaisuus- ja yhdenvertaisuusnäkökulmaa on Suomessa pyritty sisällyttämään myös niin sanottuihin TSS-oikeuksiin (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet), jotka on kirjattu perustuslakiin. Ihmisoikeusajatteluun nojautuvien perusoikeuksien päälle on siinä lisätty subjektiivisia ja sosiaalisia oikeuksia. Tämä osoittaa, että ihmisoikeusnäkökulmaa perusturvaan voidaan laajentaa eikä siitä muodostu yhteiskunnallista kehitystä rajoittavaa periaatetta.

Perusturva on normaalitilanne, jonka päälle inhimillinen toiminta rakentuu

Usein perusturvaa lähestytään julkisessa keskustelussa uudelleenjaon näkökulmasta. Ajatellaan, että yhteiskunnassa normaalitilanne on ”ensijaon” tilanne eli palkkatulojen ja pääomatulojen syntymisen hetki. Verotuksen ja etuuksien maksun varaan rakentuva perusturva nähdään normaalitilanteen rikkomisena ja niin sanotusta ”alkutilasta” poistumisena.

Tämä näkökulma on kuitenkin mahdollista ja jopa perusteltua haastaa. Voidaan nimittäin ajatella, että elämisen perusedellytysten turvaaminen kuuluu yhteiskunnan perustehtäviin aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi omistusoikeuksien turvaaminen. Jos elämän perusedellytysten turvaaminen otetaan yhteiskunnallisen toiminnan lähtökohdaksi, silloin perusturvan takaamisen jälkeinen tilanne on todellinen ”alkutila”, josta laajempia yhteiskuntapoliittisia tavoitteita vasta lähdetään asettamaan.

Perusturva edistää toimintakykyä ja ihmisen mahdollisuuksia riittävään hyvinvointiin

Mitä sitten ovat ne elämisen perusedellytykset, jotka perusturvan tulee turvata? Toimintakykyteorioiden näkökulmasta vaatimukset perusturvalle kasvavat verrattuna siihen, että perusturvaa pidettäisiin vain aivan viimesijaisten elämän edellytysten takaajana.

Perusajatus on se, että sosiaalisissa ja poliittisissa yhteisöissä toimiminen, ja siten tyydyttävä ja omanarvontuntoinen elämä, vaatii lähes aina enemmän resursseja kuin mitä elämän ylläpitäminen vaatii. Kun ihmisten halutaan olevan aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita, jotka omaehtoisesti pyrkivät kohentamaan asemaansa, heille tulee myös taata edellytykset toimia tällä tavalla. Toimeentuloturvan osana perusturvaa tulisikin ajatella toimintakyvyn edistäjänä ja riittävien hyvinvoinnin mahdollisuuksien takaajana.

Perusturvan on tuettava ihmisten tunnustetuksi tulemista

Perusturva yhteiskunnallisena instituutiona liittyy välttämättä myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yksilöiden sulautumiseen osaksi yhteisöä. Koska ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, he tarvitsevat myös sosiaalisia hyviä – mahdollisuuden itsekunnioitukseen, kokemuksen täysivaltaisuudesta sekä toimintakykyisyydestä yhteiskunnassa. Tästä syystä perusturvan on tuotettava ihmisille myös tunnustusta.

Tunnustussuhdeteorioiden mukaan tunnustus on erittäin tärkeä tekijä ihmisten psykologisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. Se liittyy oleellisesti myös toimintakykyyn: jos ihminen kokee jäävänsä yhteisössä ilman tunnustusta, myös hänen edellytyksensä toimia yhteisössä ja vaikuttaa omaan elämänpiiriinsä heikkenee. Ihmisten hyvinvoinnin keskiöön nostavassa yhteiskunnassa pitäisikin pyrkiä mahdollistamaan tunnustuksen saaminen ja antaminen mahdollisimman pitkälle.

Keskeiseksi kysymykseksi perusturvan osalta nousee se, kokevatko sen varassa olevat ihmiset saavansa sen myötä positiivista tunnustusta vai synnyttääkö perusturva olemassa olevassa muodossaan (byrokratia, taso, moralisointi) peräti häpeän ja leimaavuuden kokemuksia. Perusturvan on tuettava ihmisten tunnustetuksi tulemista eikä perusturvaan saa sisältyä mekanismeja, jotka koetaan epäinhimillisiksi, nöyryyttäviksi tai leimaaviksi.


Miksi perusturvaa tarvitaan?

SOSTE 3/2017
Teppo Eskelinen ja Joonas Pennanen

Miksi perusturvaa tarvitaan? on filosofinen jäsennys perusturvan roolista ja oikeutuksesta. Raportissa paneudutaan perusturvaan yhteiskuntafilosofisesta ja erityisesti normatiivisesta näkökulmasta. Mitä perusturva on ja mikä merkitys sillä on yhteiskunnassa? Millainen perusturva olisi moraalisesti oikeutettu? Mitä syitä on ylipäätään turvata ihmisten viimesijainen ja riittävä toimeentulo?

Lue raportti pdf-tiedostona (pdf, 1 Mt)
Lue raportti ISSUU-palvelussa

Kommentit

  1. Johnny Finnberg sanoo:

    Mitä perusturva virasto tekee minun terveystiedoilla? Oma kannasss näkyy luovutustiedoissa ????

  2. Johnny sanoo:

    Mitä perusturva virasto tekee minun terveystiedoilla? Oma kannasss näkyy luovutustiedoissa ????

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

24.9.2021 10:50

Toimeentulotukea uudistettava palvelemaan paremmin heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä – vielä ehdit jättää lausunnon!

Toimeentulo Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeentulotukityöryhmä ehdottaa muutoksia toimeentulotukeen. SOSTE lausui tänään työryhmän kehittämisehdotuksista. STM:n työryhmän mietintöön voi jättää lausunnon 30.9. asti. Lausuntokierroksen jälkeen toimeentulotukilain uudistamista jatketaan virkatyönä. SOSTE suosittelee, että mahdollisimman moni jäsenjärjestömmekin lausuu tästä tärkeästä asiasta. SOSTEn lausuntoa voi siinä vapaasti hyödyntää. Lue lisää SOSTEn lausunto: Toimeentulotukilain uudistamista valmistelleen työryhmän mietintö Ihmisille selkeä järjestelmä […]

Uutinen

16.9.2021 14:44

Riihen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen turhan vaatimattomia

Hyvinvointi ja terveys Hallitus teki budjettiriihessä perustellun ja oikeudenmukaisen ratkaisun olla tekemättä uusia sosiaaliturvaleikkauksia työllisyyden parantamisen nimissä. Sosiaaliturvan taso on jo nyt liian matala ja sen leikkaus heikentäisi entisestään sosiaaliturvan varaan joutuneiden hyvinvointia. Sosiaaliturvan laskemisen kestävä vaihtoehto on tuottavuuden nosto ja siksi päätökset tuottavuuden nostamisesta osaamiseen ja hyvinvointiin panostamalla olisivat saaneet olla rohkeampia. Hallituksen pöydällä korostuivat, osin suhdannetilanteen […]

Uutinen

14.9.2021 08:59

SOSTE ehdottaa osauudistuksia sosiaaliturvaan

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvauudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, jonka toimikausi on 2020–2027. Komitea keskittyy tällä hetkellä linjaamaan sosiaaliturvauudistuksen suuntaviivoja. Sillä on myös mandaatti ehdottaa sosiaaliturvan nopeampia osauudistuksia. Kokouksessaan 6.9. komitea linjasi useita tällaisia nopeampia osauudistuksia. SOSTE kannattaa komitean jatkovalmisteluun siirtämien uudistusten edistämistä sekä esittää lisäksi useampia jäsenistönsä näkökulmasta tärkeitä uudistuksia, joissa olisi edettävä viipymättä. Sosiaaliturvakomitean jatkovalmisteluun siirtämät osauudistukset: Etuuksien […]