Miten hallitusohjelma vastaa joustavan perusturvan periaatteisiin


Etusivu / Artikkelit / Miten hallitusohjelma vastaa joustavan perusturvan periaatteisiin

SOSTE julkaisi alkuvuonna Joustava perusturva -julkaisun, joka kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tärkeinä pitämiä periaatteita perusturvan uudistamiseksi. Hallitusohjelmassa on kirjauksia useista julkaisussa esiin nostetuista tavoitteista.

Järjestöjen tavoite: perusturvan uudistaminen aloitetaan välittömästi ja se tehdään vaiheittain

Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen. Kannatettavaa on, että se tehdään tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa ja siinä luvataan hyödyntää laaja-alaisesti eri alojen asiantuntemusta.  Olemme painottaneet, että uudistustyössä kannattaa hyödyntää kansalaisjärjestöjen osaamista ja tuntemusta heidän edustamiensa ihmisryhmien arjesta. Hallitus lupaa kutsua komiteatyöskentelyyn edustajat kaikista eduskuntapuolueista, keskeisistä eturyhmistä ja kansalaisjärjestöistä.

Olemme nähneet järkevänä, että laajamittainen uudistus tehdään useamman vaalikauden aikana. Etuusjärjestelmän selkeiden epäkohtien korjaaminen tulee kuitenkin aloittaa heti. Näin ollen voi olla tyytyväinen myös hallitusohjelman kirjaukseen, että uudistamiselle laaditaan kahdelle eduskuntakaudelle ulottuva tiekartta. Lisäksi ohjelmassa listataan myös tällä hallituskaudella toteutettavia toimia.  

Järjestöjen tavoite: perusturvan tasoa korotetaan pitkäjänteisesti

Olemme todenneet, että perusturvaa uudistettaessa tavoitteena on oltava köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Hallitusohjelmassa luvataankin puuttua köyhyys- ja syrjäytymisriskiin määrätietoisesti.

Perusturvan tason pikainen korotus on ollut yksi keskeinen vaatimuksemme. Ensivaiheen korjauksena olisi mielestämme edellisellä hallituskaudella tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytykset pitänyt kompensoida täysimääräisinä ja kaikki etuudet sitoa indeksiin. Esimerkiksi työttömän peruspäivärahaan tämä olisi tarkoittanut noin 29 euron korotusta kuukaudessa, jotta vuonna 2019 saavutettaisiin taso, jolla etuus olisi ilman tehtyjä indeksileikkauksia.

Näin laajaa parannusta perusturvaan ei hallitus lupaa, mutta peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin on tulossa 20 euron korotus. Näiden etuuksien tason korottaminen yhtenäisesti on yksi joustavaan perusturvaan sisältynyt toiveemme. Myös  indeksikorotukset tehdään ensi vuodesta alkaen normaalisti.

Myönteistä on, että myös opintotuki sidotaan taas asteittain indeksiin. Lapsilisän indeksiin sitominen jää puuttumaan. Sen sijaan hallitus lupaa 10 euron korotuksen lapsilisän yksinhuoltakorotukseen (niin, että siitä hyötyvät myös toimeentulotukea saavat perheet) sekä 10 euron korotuksen 4. ja 5. lapsen lapsilisiin. Myös elatustukea (+7 €) ja opintorahan huoltajakorotusta (+25 €) korotetaan. Nämä ovat kannatettavia yksinhuoltajaperheiden köyhyyteen vaikuttavia toimia. Lisäksi pienimpii eläkkeisiin on tulossa noin 50 euron korotus kuukaudessa käteen jäävään summaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.

Joustavan perusturvan periaatteissa olemme esittäneen, että jatkossa perusturvan tasoa tulee korottaa asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa. Hallitus lupaa jokaisen budjettiriihen yhteydessä tarkastella uusia mahdollisuuksia tehdä panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Samaten hallitus lupaa seurata lapsiperheiden toimeentulon kehitystä ja toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Myös toimeentulotuen tarvetta aiotaan vähentää. Nämä ovat kannatettavia tavoitteita, jotka toivottavasti myös realisoituvat toimiksi. Jos hallituksen työllisyystavoitteet eivät täyty, on riskinä kuitenkin, että perusturvan lisäparannukset jäävät haaveeksi.

Järjestöjen tavoite: pienituloisten elinkustannusten kasvuun vaikutetaan muillakin politiikoilla

Joustavan perusturvan periaatteissa olemme painottaneet sitä, että etuuksien tason lisäksi pienituloisten toimeentuloon vaikuttaa voimakkaasti elinkustannusten kasvu. Perusturvan korotusten rinnalla tulee jatkuvasti pohtia, miten pienituloisille tärkeimpien hyödykkeiden ja palveluiden hintojen nousu voidaan pitää kurissa.

Asumisen korkea hinta on keskeinen toimeentulovaikeuksia aiheuttava seikka. Hallitusohjelmassa luvataan toimia kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi. Asuntopolitiikasta laaditaan kahdeksan vuoden kehittämisohjelma. Erityisryhmien asumisen riittävästä tuesta luvataan huolehtia.

Myös sairastamisen korkea hinta vaikuttaa pienituloisten toimeentuloon. Hallitus lupaa jatkaa kesken jäänyttä asiakasmaksulain uudistusta tavoitteenaan hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja. Maksuttomuutta tulisi laajentaa terveyskeskusmaksuihin ja maksukatot yhdistää palvelu-, matka- ja lääkemaksuissa.

Joustavan perusturvan periaatteissa olemme myös vaatineet yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien turvaamista kaikille maksuttomalla toisen asteen koulutuksella sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista edullisilla tai maksuttomilla liikunta- ja harrastusmahdollisuuksilla. Nämäkin tavoitteet liikahtavat eteenpäin hallitusohjelman luvatessa jokaiselle lapselle ja nuorelle aidon mahdollisuuden mieluisaan harrastukseen koulupaivän yhteydessä. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä toisen asteen koulutus muuttuu maksuttomaksi.

Myös ylivelkaantumisen vähentämiseksi hallitusohjelmassa esitetään useita toimia. Muun muassa talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta luvataan parantaa ja selvittää sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamista.

Järjestöjen tavoite: ihmisten näkökulmasta selkeä järjestelmä

Olemme joustavan perusturvan periaatteissa pitäneet keskeisenä sitä, että etuusjärjestelmää kehitetään ihmisten näkökulmasta selkeäksi ja ymmärrettäväksi. On ilahduttavaa, että hallitusohjelmassa tämä tavoite näkyy selkeästi. Eri etuuksien lainsäädännön yhdenmukaistamista lähdetään selvittämään. Kuten olemme ehdottaneet, etuuksien käsitteistöä ja maksuajanjaksoja yhtenäistetään.

Hallitusohjelmassa luvataan edistää vuoroviikkoasumista koskevan selvityksen toimenpide-ehdotuksia, mitä olemme myös vaatineet. Vuorovanhemmuusperheiden asemaa parannetaan asumistuessa ja muussa sosiaaliturvassa.   

Ihmisten näkökulmasta tärkeä uudistus on eri etuuksien hakemisen mahdollistaminen yhdellä hakemuksella, kuten joustavan perusturvan periaatteisiinkin olemme kirjanneet. Tämä on toivottavasti askel kohti sitä, että tulevaisuudessa siirryttäisi veroehdotuksesta oppia ottaen kohti etuusehdotusta, jolloin Kela tekisi päätösehdotuksen kaikista etuuksista, joihin ihminen on oikeutettu. Asiakkaan pitäisi vain tarkistaa ja hyväksyä päätös.

Keskeistä on myös varmistaa, että kaikilla ihmisillä on tosiasiallinen mahdollisuus hakea ja saada tarvitsemansa etuudet. Hallitusohjelmassa sähköisten palvelujen esteettömyyttä luvataan parantaa ja lisätä selkokielen käyttöä. Viranomaispalveluja luvataan kehittää sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja. Myös tukipalveluita, joilla edistetään ikäihmisten kykyä käyttää sähköisiä palveluja, luvataan vahvistettavan. Viranomaisten välistä palveluun ohjaamista kehitetään.

Olemme vaatineet myös todettujen byrokratialoukkujen purkamista ja tähän tavoitteeseen toivottavasti vastaa muun muassa hallituksen lupaama byrokratia- ja informaatiokokeilu.

Järjestöjen tavoite: joustava perusturva muuttuvissa elämäntilanteissa

Järjestöt ovat pitäneet tärkeänä, että järjestelmä huomioisi joustavammin ihmisten erilaiset elämäntilanteet niin, että eri etuuksien väliinputoamisia tapahtuisi vähemmän. Myönteistä on, että hallitusohjelma huomioi etuusjärjestelmän ennakoitavuuden merkityksen ihmisten taloudenhallinnalle ja lupaa ennakoivaa turvaa eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä.

Sosiaaliturvauudistusta valmistelevassa komiteassa käsitellään perusturvaa, ansioturvaa ja toimeentulotukea. Myös opiskeluun liittyviä etuuksia tarkastellaan uudistustyön yhteydessä. Olemme joustavan perusturvan periaatteissa nähneet hyvänä, että uudistustyössä tarkastellaan etuusjärjestelmää laajasti, jotta voidaan mahdollistaa joustavia polkuja, kun opiskelu, työsäkäynti ja sairaus-, työttömyys- ja vanhempainvapaakaudet vaihtelevat. Lisäksi pitäisi luopua eriarvoistavista omaishoidontuen kuntapohjaisista järjestelmistä ja kehittää myös omaishoidontukea perusturvan rinnalla.

Hallitusohjelmassa tunnistetaan järjestöjenkin paljon esillä pitämä tilanne, että työttömyysturvan piirissä on nykyään ihmisiä, jotka eivät ole tosiasiassa työkykyisiä. Heidän tilanteensa parantamiseksi etuuksien saannin edellytyksiä tarkistetaan, jotta ihmiset ovat tarpeensa mukaisella etuudella. Samalla selvitetään etuuksien sitomista toimintakykyyn diagnoosin sijaan. Nämä ovat tärkeitä linjauksia kohti joustavaa perusturvaa, jossa kaikille löytyisi elämäntilanteeseen vastaava etuus, johon liittyvät velvoitteet ja palvelut olisivat tasapainossa. Keskeistä on myös, että palveluita tarjottaisiin oikea-aikaisesti ja yksilökohtaisesti räätälöidysti ja etuuksiin liitettäisi vain sellaisia velvoitteita, joihin ihmiset pystyvät tosiasiassa vastaamaan.

Järjestöjen tavoite: perusturvan ja työtulojen parempi yhteensovittaminen

Joustavan perusturvan periaatteissa olemme pitäneet tärkeänä työtulojen ja perusturvan sujuvampaa yhteensovittamista tulevaisuudessa. Etuuksien tulisi vähetä asteittain työn teon lisääntyessä niin, että työn tekemisen lisääminen olisi mahdollisimman kannattavaa.

Tällainen asteittain etuutta vähentävä lineaarinen malli on nyt tulossa osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.  Mallia tulisi laajentaa myös täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Myös muiden etuuksien kohdalla tulee selvittää työtulojen ja etuuksien yhteensovittamisen joustavoittamista.

Myös hallitusohjelman kirjaus tulorekisterin tietosisällön laajentamisesta on myönteinen uutinen tästä etuuksein ja työtulojen yhteensovittamisen näkökulmasta.

Hallitusohjelmaan kirjattu negatiivisen tuloveron kokeilu tullee osaltaan antamaan uutta tietoa tähänkin aihepiiriin. Kokeilun laajuudesta ja kohderyhmästä ei vielä ole tarkempaa tietoa.

Järjestöjen tavoite: uusia kannusteita työllistymiseen ja omaehtoiseen osallistumiseen

Joustavan perusturvan periaatteissa olemme esittäneet, että peruslähtökohtana on oltava luottamus ja ihmisen oman toiminnan mahdollistava järjestelmä kontrollointiin perusturvan sijasta. Olisi luotettava enemmän ihmisten kykyyn määritellä ne toimenpiteet, jotka parhaiten parantavat hänen tilannettaan.  Työllistymissuunnitelmat tulisi tehdä aidossa yhteistyössä työttömien ja osatyökykyisten kanssa ja palvelut räätälöidä yksilökohtaisesti. Ihmisille velvollisuuksia asetettaessa on varmistettava, että heillä on tosiasialliset mahdollisuudet vastata niihin.

Hallitusohjelmassa luvataan parantaa työllisyyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä kohtuullistaa työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää niin, että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet luvataan purkaa, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Tilalle luvataan mallia, jossa työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista.

Nämä ovat myönteisiä muutoksia, riippuen toki lopullisesta muodosta, jonka malli saa. Tarkemmasta aikataulusta ei myöskään ole vielä tietoa. Aktiivimallin purkamisessa pitäisi nyt edetä nopeasti ja tilalle tulevan mallin tulisi olla sellainen, että se palkitsee työtöntä aktiivisuudesta, eikä toimi jo valmiiksi matalan työttömän perusturvan leikkurina.

Lisäksi nykyisiä työttömyysturvan karensseja tulee lieventää ja viedä järjestelmää siihen suuntaan, että niin sanotusta moitittavasta menettelystä tulee ensin vain huomautus ja seuraukset kovenevat vasta moitittavan menettelyn toistuessa.

Järjestöjen tavoite: etuudet tarvitsevat rinnalleen laadukkaita sosiaali- ja terveys, kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspalveluja

Joustavan perusturvan periaatteissa vaadimme etuuksiin liittyvää oikeutta palveluihin vahvistettavan niin, että ihmiset saavat nykyistä sujuvammin ja yksilöllisemmin heidän elämäntilanteeseensa vastaavat palvelut. Hallitusohjelmassa luvataan parantaa palveluiden oikea-aikaisuutta ja huomioida palveluiden kohdentaminen osana sosiaaliturvauudistusta.