Skip to content

Perusturvan nykytila ja kehittämiskohteet

Sosiaaliturvauudistus
Sosiaaliturvauudistus

Perusturvan taso on matala. Se on kaukana viitebudjettien määrittelemästä kohtuullisen minimin tasosta. Viitebudjetit määrittelevät kuinka paljon aivan välttämättömiin menoihin tarvitaan rahaa. Perusturvan riittävyyden arvioinnissa on todettu, että työttömän, kotihoidon tuen saajan ja vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa.

Vuosina 2015-2019 perusturvaetuuksia heikennettiin indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. Jo ennen näitä tehtyjä leikkauksia Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antoi Suomelle useita huomautuksia perusturvan liian matalasta tasosta. Erityisesti työttömän perusturvan taso heikentyi indeksileikkausten ja aktiivimallista johtuneiden etuuden alentamisten vuoksi. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana kasvoi huomattavasti vuosina 2015–19.

Hallitus teki vuoden 2020 alusta pieniä korotuksia perusturvaan ja purki aktiivimallin velvoitteet. Ne olivat oikean suuntaisia askelia, mutta lähinnä vain paikkasivat edellisten vuosien leikkauksia. Koronakriisin aikana etuuksiin tehtiin myös väliaikaisia korotuksia ja laajennuksia.

Riittämätön perusturva johtaa toimeentulotuen lisääntyvään ja pitkäaikaiseen käyttöön. Toimeentulotuki on vahvasti tarveharkintainen etuus ja sen varaan joutuminen tarkoittaa ihmiselle jatkuvaa asioimista etuusbyrokratian kanssa tuloistaan ja menoistaan raportoiden.

Kokonaan perusturvan varassa eläviä ihmisiä oli Suomessa vuonna 2020 261 500 henkeä, 4,8 prosenttia väestöstä. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Erityisesti pitkäaikaisesti perusturvan varassa olevien määrä on kasvanut koko 2010-luvun. Vuonna 2020 heitä oli 104 610, kun 2010 luku oli 61 097.

Vuonna 2019 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä Suomessa oli noin 873 000 henkilöä, eli 16 prosenttia väestöstä. Riskissä olevien määrä kasvoi edeltävästä vuodesta noin 17 000 henkilöllä. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä – tulot alle 60 prosenttia mediaanista – oli 678 800 vuonna 2020. Lapsiköyhyys koskettaa Suomessa 114 300 lasta.

Perusturvan monimutkaisuus ja byrokraattisuus

Suomalainen sosiaaliturva on monimutkainen etuuksien, verotuksen ja palvelujen sekä palveluista maksettavien asiakasmaksujen kokonaisuus. Ihmiset kokevat sen vaikeasti ymmärrettävänä ja byrokraattisena. Etuushakemuksiin tarvitaan paljon liitteitä ja samoja papereita joudutaan toimittamaan usealle taholle. Omia oikeuksia voi olla vaikea ymmärtää, eikä tuen tarvitsija välttämättä osaa tai kykene anomaan kaikkia etuuksia, joihin hän on oikeutettu.

Järjestelmä reagoi hitaasti ihmisten muuttuviin elämäntilanteisiin. Ihmisten on myös mahdollista pudota eri etuuksien väliin, kun hänen elämäntilanteeseensa sopivaa etuutta ei löydy.

Pienten ansiotulojen vaikutuksia etuuksiin on vaikea arvioida ennakolta ja ansiotulot aiheuttavat helposti maksatuskatkoksia etuuksiin. Etuuksiin ei usein ole kytketty palveluja. Kun palvelut eivät tue riittävästi ihmisten toimintakykyä ja kuntoutumista, ihmiset jäävät pitkäaikaisesti etuusjärjestelmän varaan.

 

Kommentit

  1. Mirja Vanhanen sanoo:

    Hyvä kirjoitus!
    Olen eläkeläinen ja sairauden vuoksi jouduin hakemaan toimeentulotukia. Hankaluuksia jatkuvasti…Virheellistä neuvontaa. Jne. Joten jouduin entistä vaikeampaan tilanteeseen.
    KEhittämistä olisi paljon! Olen jopa yrittänyt selittää Kelan virkailijoille epäkohtia, mutta toimivat sääntöjen mukaan, kuin liukuhihnalla. Asiakas on sivuseikka!

  2. Lea Rantanen sanoo:

    Todella 3 kk välein hirmu raportti Kelaan.Ystäväni maksoivat minulle 60 e,kun ostin meidän yhteisen hautajaisseppeleen yhteisen ystävämme hautajaisiin.Kela katsoi, että 10 e liikaa olen hankkinut kuussa.Se vähennettiin toimeentulotuesta seuraavassa kuussa 😓

  3. Köyhyys ahdistaa sanoo:

    Miksi vieläkään ei saada riittämättömiin tukiin korotuksia? Ei tästä tule mitään, kun Kela keksii vielä leikata ilman perusteltua syytä kaikesta ja toivoo, ettei asiakas uskalla tai ymmärrä valittaa. Oikaisuvaatimusten käsittely on hidasta, mutta tuottaa tulosta kyllä. Silti on ikävää joutua aina elämään pelossa, ei koskaan tiedä miten paljon rahaa tulee ja milloin, jos tulee yhtään. Kela rikkoo ihmisoikeuksia törkeästi. Miksi Kela ei ole vieläkään joutunut vastuuseen rikkeistään? Muutoksia tarvitaan nyt, ei aina vain ”joskus myöhemmin”. Miten köyhien pitäisi jaksaa tätä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

21.6.2022 12:30

”Avainkäsite tulevaisuuden kannalta”, toteaa sote-ministeri Sarkkinen hyvinvointitalouden tulevaisuutta ennakoivasta selvityksestä

Hyvinvointitalous Miten mitata ihmisten hyvinvointia ja ohjata siihen vaikuttavaa päätöksentekoa? Tänään julkaistussa selvityksessä Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia: Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä kuvataan kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntäen, millainen hyvinvointitalouden ohjausmalli voisi toimia Suomessa. Lue lisää: VN: Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia: Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä sekä yhteiskuntapolitiikassa Selvitys vastaa suoraan kuinka hyvinvointitaloudellista ohjausta olisi mahdollista […]

Uutinen

25.3.2022 13:05

Sote-järjestöiltä useita kehittämisehdotuksia Kelan toimintaan – näin Kela vastasi

Toimeentulo SOSTE keräsi loppuvuonna 2021 jäsenverkostojensa kautta ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi. Koonti sisälsi muun muassa ehdotuksia hakemusten ja päätösten kehittämisestä, riittävästä henkilökohtaisesta palvelusta sekä sähköisten kanavien ja toimeentulotuen myöntämisen kehittämisestä. SOSTE lähestyi koonnin pohjalta Kelan johtoa. Kehitysehdotukset avasivat hyvän keskustelun, jota on jatkettu useammassa tapaamisessa. Kela on myös koonnut kirjalliset vastaukset esittämiimme ehdotuksiin. Kuntoutukseen liittyviin ehdotuksiin […]

Uutinen

19.1.2022 10:33

Sosiaali- ja terveysministeriön ja järjestöjen yhteistyö vahvistuu

Kansalaisyhteiskunta SOSTEn hallitus tapasi tiistaina 18.1. STM:n ylintä virkamiesjohtoa. Tapaamisessa käytiin laajaa keskustelua muun muassa järjestötoiminnan autonomian ja rahoituksen tulevaisuudesta, sosiaaliturvan uudistamistarpeista sekä järjestöjen tilanteesta käynnissä olevassa sote-uudistuksessa. ”SOSTEn yhteistyöaloite oli tervetullut ja tarpeellinen. Yhteistyön vahvistumista tarvitaan kaikille tasoilla muuttuvassa tilanteessa ja pyrimme omalta osaltamme vahvistamaan rakenteita, joiden kautta pääsemme entistä laajempaan ja systemaattisempaan dialogiin kansalaisjärjestökentän […]