Skip to content

Perusturvan nykytila ja kehittämiskohteet

Sosiaaliturvauudistus
Sosiaaliturvauudistus

Koronariisi on tuonut esille perusturvan matalan tason ja osoittanut puutteita sen kattavuudessa. Perusturvan edunsaajien piiriä laajennettiinkin määräaikaisesti. Kriisin aikana esimerkiksi ruoka-avun tarve lisääntyi merkittävästi.

Perusturvan riittävyyden arvioinnissa on todettu, että työttömän, kotihoidon tuen saajan ja vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa.

Vuosina 2015-2019 perusturvaetuuksia heikennettiin indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. Jo ennen näitä tehtyjä leikkauksia Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antoi Suomelle useita huomautuksia perusturvan liian matalasta tasosta. Erityisesti työttömän perusturvan taso heikentyi indeksileikkausten ja aktiivimallista johtuneiden etuuden alentamisten vuoksi. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana kasvoi huomattavasti vuosina 2015–19.

Hallitus teki vuoden 2020 alusta pieniä korotuksia perusturvaan ja purki aktiivimallin velvoitteet. Ne olivat oikean suuntaisia askelia, mutta lähinnä vain paikkasivat edellisten vuosien leikkauksia. Vuonna 2020 etuuksiin tehtiin myös väliaikaisia korotuksia ja laajennuksia vastaamaan koronakriisin aiheuttamaan tarpeeseen. Näiden parannusten ei kuitenkaan ole tarkoitus olla pysyviä.

Riittämätön perusturva johtaa toimeentulotuen lisääntyvään ja pitkäaikaiseen käyttöön. Toimeentulotuki on vahvasti tarveharkintainen etuus ja sen varaan joutuminen tarkoittaa ihmiselle jatkuvaa asioimista etuusbyrokratian kanssa tuloistaan ja menoistaan raportoiden.

Kokonaan perusturvan varassa eläviä ihmisiä oli Suomessa vuonna 2019 noin 235 000 henkeä, 4,4 prosenttia väestöstä. Erityisesti pitkäaikaisesti perusturvan varassa olevien määrä on kasvanut koko 2010-luvun. Vuonna 2019 heitä oli 98 500, kun 2010 luku oli 61 097.

Vuonna 2019 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä Suomessa oli noin 873 000 henkilöä, eli 16 prosenttia väestöstä. Riskissä olevien määrä kasvoi edeltävästä vuodesta noin 17 000 henkilöllä. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä – tulot alle 60 prosenttia mediaanista – oli 669 000 vuonna 2019. Lapsiköyhyys koskettaa Suomessa noin 121 000 lasta.

Perusturvan monimutkaisuus ja byrokraattisuus

Suomalainen sosiaaliturva on monimutkainen etuuksien, verotuksen ja palvelujen sekä palveluista maksettavien asiakasmaksujen kokonaisuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöt näkevät etuusjärjestelmän keskeisimpinä ongelmina järjestelmän monimutkaisuuden ja turhan byrokraattisuuden. Etuushakemuksiin tarvitaan paljon liitteitä ja samoja papereita joudutaan toimittamaan usealle taholle. Omia oikeuksia voi olla vaikea ymmärtää, eikä tuen tarvitsija välttämättä osaa tai kykene anomaan kaikkia etuuksia, joihin hän on oikeutettu.

Pienet ansiotulot aiheuttavat helposti maksatuskatkoksia etuuksiin. Järjestelmä reagoi hitaasti muuttuviin elämäntilanteisiin ja ihmisten on mahdollista pudota eri etuuksien väliin esimerkiksi silloin, kun ihminen on saanut sairauspäivärahaa enimmäismäärän eikä ole vielä työkykyinen, mutta kuntoutuksen maksajaa ei löydy.

 

Kommentit

  1. Mirja Vanhanen sanoo:

    Hyvä kirjoitus!
    Olen eläkeläinen ja sairauden vuoksi jouduin hakemaan toimeentulotukia. Hankaluuksia jatkuvasti…Virheellistä neuvontaa. Jne. Joten jouduin entistä vaikeampaan tilanteeseen.
    KEhittämistä olisi paljon! Olen jopa yrittänyt selittää Kelan virkailijoille epäkohtia, mutta toimivat sääntöjen mukaan, kuin liukuhihnalla. Asiakas on sivuseikka!

  2. Lea Rantanen sanoo:

    Todella 3 kk välein hirmu raportti Kelaan.Ystäväni maksoivat minulle 60 e,kun ostin meidän yhteisen hautajaisseppeleen yhteisen ystävämme hautajaisiin.Kela katsoi, että 10 e liikaa olen hankkinut kuussa.Se vähennettiin toimeentulotuesta seuraavassa kuussa 😓

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

24.9.2021 10:50

Toimeentulotukea uudistettava palvelemaan paremmin heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä – vielä ehdit jättää lausunnon!

Toimeentulo Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeentulotukityöryhmä ehdottaa muutoksia toimeentulotukeen. SOSTE lausui tänään työryhmän kehittämisehdotuksista. STM:n työryhmän mietintöön voi jättää lausunnon 30.9. asti. Lausuntokierroksen jälkeen toimeentulotukilain uudistamista jatketaan virkatyönä. SOSTE suosittelee, että mahdollisimman moni jäsenjärjestömmekin lausuu tästä tärkeästä asiasta. SOSTEn lausuntoa voi siinä vapaasti hyödyntää. Lue lisää SOSTEn lausunto: Toimeentulotukilain uudistamista valmistelleen työryhmän mietintö Ihmisille selkeä järjestelmä […]

Uutinen

14.9.2021 08:59

SOSTE ehdottaa osauudistuksia sosiaaliturvaan

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvauudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, jonka toimikausi on 2020–2027. Komitea keskittyy tällä hetkellä linjaamaan sosiaaliturvauudistuksen suuntaviivoja. Sillä on myös mandaatti ehdottaa sosiaaliturvan nopeampia osauudistuksia. Kokouksessaan 6.9. komitea linjasi useita tällaisia nopeampia osauudistuksia. SOSTE kannattaa komitean jatkovalmisteluun siirtämien uudistusten edistämistä sekä esittää lisäksi useampia jäsenistönsä näkökulmasta tärkeitä uudistuksia, joissa olisi edettävä viipymättä. Sosiaaliturvakomitean jatkovalmisteluun siirtämät osauudistukset: Etuuksien […]

Uutinen

1.7.2021 14:00

Hyvän yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan kaikkia

Kansalaisyhteiskunta SOSTEn uuden strategian ja luottamusjohdon myötä päivitimme myös kärkitavoitteemme. Niissä linjataan asioista, joita haluamme toteutuvan vielä tämän hallituskauden aikana. Kärkitavoitteiden taustalla on ajatus yhteiskunnasta, jossa jokaisella on mahdollisuus elää hyvää elämää ja jonka rakentamiseen osallistuvat kaikki. SOSTEn kärkitavoitteet liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoon, palvelujen ja hoidon saatavuuteen, sosiaaliturvan uudistamiseen, työllisyyspolitiikkaan, sote-järjestöjen elinvoiman turvaamiseen sekä […]