Skip to content

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kenttä

Sote-järjestöt
Vapaaehtoistoiminta

Suomessa on noin 10 000 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Puoli miljoonaa kansalaista toimii niissä vuosittain vapaaehtoisena, ja tämä panos vastaa 21 000 henkilötyövuotta. Kyse on erittäin merkittävästä hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta sekä määrällisesti että laadullisesti.

Vapaaehtoistoiminta on keskeinen painopiste alan järjestöissä: 74 prosenttia paikallisyhdistyksistä ja 65 prosenttia valtakunnallisista järjestöistä pitää sen painoarvoa suurena toimintansa kokonaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysyhdistysten valtaosa eli noin neljä viidestä toimii pelkin vapaaehtoisvoimin. Alan yhdistysten vapaaehtoistoiminta on toisaalta toimintasisältöä ja toisaalta laajemmin koko toiminnan läpäisevä logiikka ja toteutustapa. Valtakunnalliset järjestöt toimivat ammatillisesti ja vapaaehtoistoiminta on yksi toiminnan elementti. Paikallisyhdistystoiminta sen sijaan toteutuu pitkälti vapaaehtoisten varassa.

Vapaaehtoistoiminta edistää hyvinvointia ja terveyttä

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tukevat vaikeissa, haastavissa, tai muuten erityisissä elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja heidän läheisiään. Tämä erityispiirre heijastuu vahvasti myös sote-järjestöjen vapaaehtoistoimintaan.

Vapaaehtoisten tarjoaman avun, tuen ja tiedon saajina on muun muassa pitkäaikaissairaita, vammaisia, työttömiä, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia ja maahanmuuttajia. Samat ihmiset toimivat myös itse vapaaehtoisina. Keskimäärin 59 prosenttia yhdistysten vapaaehtoisista on asianosaisia eli itse sairastavia, vammaisia, kuntoutujia, muussa erityisessä elämäntilanteessa olevia tai heidän omaisiaan ja läheisiään. Tämä on vahva osoitus siitä, että sote-alan yhdistysten toiminnan kannalta keskeiset ihmisryhmät eivät ole vain kohderyhmiä, vaan itse aktiivisia vapaaehtoistoimijoita. Vapaaehtoistoimijat saadaan pitkälti omasta jäsenistöstä: Keskimäärin 88 prosenttia heistä on myös jäsenenä yhdistyksessä, jossa toimii vapaaehtoisena.

Sote-järjestöjen vapaaehtoistoiminnan monipuoliset ja usein vaativat sisällöt ja muodot tarjoavat merkittävää tukea, tietoa ja muuta apua sitä tarvitseville ihmisille. Vapaaehtoisten tehtävät ovat moninaisia. Ne liittyvät esimerkiksi vertaistoimintaan, tiedonvälitykseen ja arjessa selviytymisen avun sekä yksinäisyyden ehkäisyn toteuttamiseen.

Vapaaehtoistoiminta edistää hyvinvointia ja terveyttä – sekä tekijöiden että tukea saavien. Hyvä esimerkki erityisen vaativasta järjestöjen vapaaehtoistoiminnan muodosta on vuoden 2017 SOSTE-palkinnon saanut Suomen Syöpäyhdistyksen saattohoidon vapaaehtoistoiminta.

Vapaaehtoistoiminta kehittyy ja voi hyvin

Yleiskuva valtakunnallisten järjestöjen vapaaehtoistoiminnan tilasta on hyvin myönteinen. Valtaosassa järjestöistä vapaaehtoistoiminta ja sen edellytykset ovat lisääntyneet tai pysyneet ennallaan viime vuosina. Toiminnan merkitystä kuvaa hyvin, että vapaaehtoistoimijoiden tarve on lisääntynyt 85 prosentissa järjestöistä. Niin ikään vapaaehtoistoimijoiden ja -toiminnan kokonaismäärä on  lisääntynyt yli puolessa järjestöistä.

Vapaaehtoistoiminnan kokonaistilanne Suomessa vaikuttaa hyvin valoisalta myös Kansalaisareenan selvityksen tulosten mukaan. Lähes puolet selvityksen kyselyyn vastanneista oli osallistunut vapaaehtoistoimintaan ja suuri osa osallistumattomista olisi halukas osallistumaan pyydettäessä.

Yhä enemmän vapaaehtoista toimintaa tehdään verkossa, lyhyen aikaa ja järjestöjen ulkopuolella. Silti pitkäkestoinen, järjestöjen kautta ja kasvokkain tapahtuva vapaaehtoistyö on edelleen tärkeimmässä osassa.

Järjestöissä suunnataan voimavaroja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Runsaassa kolmasosassa järjestöistä vapaaehtoistoiminnan resursointia ollaan lisäämässä valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti – osa-alueita ovat esimerkiksi vapaaehtoisten koulutus, tuki sekä vapaaehtoistoiminnan koordinaatio, suunnittelu ja kehittäminen.

Järjestöissä syntyy myös uudenlaista vapaaehtoistoimintaa. Yleisimmin uudet muodot ovat erilaisia sähköisiä tapoja tarjota apua, tukea ja neuvontaa. Järjestöt hyödyntävät esimerkiksi sosiaalisen median keinoja tavoittaakseen entistä paremmin toimintansa kannalta keskeisiä ihmisryhmiä. Osa järjestöistä on ottanut käyttöön vapaaehtoistoiminnan muotoja, jotka tarjoavat vapaaehtoisille uudenlaisia mahdollisuuksia myös nopeaan ja lyhytkestoiseen osallistumiseen.

Vapaaehtoistoimintaan liittyy myös haasteita

Vaikka järjestöjen vapaaehtoistoiminnan ja -toimijoiden kysyntä vaikuttaa kasvavan, uudet vapaaehtoiset ja heitä tarvitsevat alan yhdistykset eivät näytä aina kohtaavan toisiaan.

Riittävän vapaaehtoisjoukon saaminen toimintaan mukaan on erityisen tärkeää paikallisyhdistyksissä, joiden valtaosassa koko toiminta nojaa vapaaehtoisiin. Vuonna 2018 vapaaehtoistoimijoiden määrästä oli huolestunut 48 prosenttia paikallisyhdistyksistä. Erityisesti vastuunkantajia kaivataan, sillä luottamushenkilöiden saamisesta oli huolissaan 57 prosenttia yhdistyksistä.

Lähes kaksi kolmasosaa valtakunnallisista järjestöistä arvioi, että niiden vapaaehtoistoimintaan liittyy jotain erityisiä haasteita. Ne liittyvät usein sosiaali- ja terveysjärjestöjen erityispiirteisiin: Kuten edelläkin mainittu, vapaaehtoiset ovat itse pitkäaikaissairaita, vammaisia, kuntoutujia, ikääntyneitä, heidän läheisiään tai muuten erityisessä ja haastavassa elämäntilanteessa olevia. Tämä voi asettaa rajoituksia voimavaroille, joita on mahdollista käyttää vapaaehtoisena toimimiseen.

Vapaaehtoisten asianosaisuus todennäköisesti lisää heidän sitoutumistaan yhdistykseen ja vapaaehtoistehtäviin. Toisaalta se lisää myös haasteita löytää uusia vapaaehtoisia. Tiettyyn sairauteen, vammaan tai muuten erityiseen elämäntilanteeseen liittyvän yhdistyksen toimintaa organisoimaan ja toteuttamaan voi olla hankala löytää muita kuin heitä, joille asia on oman tai läheisen ihmisen tilanteen kautta omakohtainen.

Riittävän suuren vapaaehtoispanoksen löytymiseen liittyvät ongelmat voivat konkretisoitua jopa yhdistyksen toiminnan loppumiseen: Kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana purkautuneista sosiaali- ja terveysyhdistyksistä 47 % arvioi luottamushenkilöiden saamisen ja 30 % vapaaehtoisten saamisen vaikeuksien vaikuttaneen erittäin paljon tai paljon purkautumispäätökseen.

Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset on turvattava

Vapaaehtoistoimijat ovat suomalaisen järjestökentän keskeinen voimavara. Järjestöjen vapaehtoistoimintaan – sen kehittämiseen, koordinointiin, koulutukseen ja tukeen – on varattava riittävät avustusresurssit, joilla turvataan järjestöjen ja niiden vapaaehtoisten toimintaedellytykset. Tämä tulisi huomioida niin valtionavustuksissa kuin kuntien ja maakuntien toiminta-avustuksissa.

Vapaaehtoisia on voitava tukea, kiittää ja palkita, jotta heitä saadaan mukaan toimintaan ja myös sitoutumaan siihen. Tämäntyyppinen palkitseminen on ominaista nimenomaan järjestöille ja niiden organisoimalle yleishyödylliselle toiminnalle, ei voittoa tavoitteleville yrityksille. Siksi vapaaehtoistoimintaa ei saa vaarantaa verottajan käytännöillä. Esimerkiksi talkoissa tarjottavasta ruoasta tai muusta pienimuotoisesta palkitsemisesta ei pidä pelätä joutuvansa maksamaan veroa. Myös vapaaehtoistoimijalle maksettavan matkakorvauksen verovapausrajaa tulisi nostaa nykyisestä.  Näillä ratkaisuilla ei menetetä mittavia verotuottoja, mutta niillä vältetään suurempi yhteiskunnalle koituva uhka eli talkootyön hiipuminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Järjestöt tukevat vaikeasti työllistyviä

Välityömarkkinat ovat avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva alue, josta pyritään ennen pitkää siirtymään avoimille työmarkkinoille. Ne muodostuvat käytännössä työllisyyttä edistävistä palveluista ja tuetuista työpaikoista. Kun välityömarkkinat toimivat hyvin, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset saavat tarpeitaan vastaavaa tukea ja pääsevät työelämäpoluillaan eteenpäin. Järjestöt ovat välityömarkkinoilla keskeisiä toimijoita ja tärkeimpiä ihmisen tukijoita. Työvoimapolitiikan suunta on ollut väärä […]

Artikkeli

Yhdistykset antavat ainutlaatuista apua

”Siinä sitä sitten kävelee sairaalasta ulos. Oma lapsi jäi kuolleena sairaalaan. Pahin on tapahtunut. Ei ymmärrä, miten elämä jatkuu.” Kuuntelin pala kurkussa KÄPY Lapsikuolemaperheet ry:n vapaaehtoista ryhmänohjaajaa. Hän oli itsekin käynyt pahimman läpi ja auttaa nyt muita. Tein haastatteluita sosiaali- ja terveysjärjestöjen arjesta työnantajani SOSTEn Järjestöbarometriin. Se on kyselytutkimus, joka kertoo valtakunnallisten ja paikallisten sosiaali- […]

Artikkeli

Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian edellytys

Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, sosiaalisen pääoman luomisen ja yhteiskuntarauhan edellytys. Järjestöissä on kuitenkin herännyt huoli, onko julkisen vallan suhtautuminen kansalaisyhteiskuntaan muuttumassa: usein järjestöt kokevat joutuvansa sopeutumaan yritys- tai julkisen sektorin pelisääntöihin, vaikka kolmas sektori on oma autonominen osansa yhteiskuntaa. Tämä näkyy uutta avustusjärjestelmää rakennettaessa. Siihen pitää saada sellaisia pelisääntöjä, jotka turvaavat kansalaisyhteiskunnan autonomiaa […]