Skip to content

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittäviä palveluntuottajia

Sote-järjestöt
Järjestöjen palvelutuotanto

Yleishyödyllisyys, voittoa tavoittelemattomuus, pitkät perinteet sekä vahva erityisasiantuntijuus omasta asiakasryhmästä ovat järjestöjen palvelujen erityispiirteitä.

Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut numeroina

SOSTEn vuonna 2018 tekemän selvityksen (https://www.soste.fi/media/soste-jarjestojen-sotepalvelut-2017-selvitys.pdf) mukaan Suomessa oli vuonna 2017 yhteensä 1 029 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa järjestöä. Sosiaalipalveluja tuottavia järjestöjä oli yhteensä 860 ja niillä 1646 toimintayksikköä. Terveyspalveluja tuottavia järjestöjä oli yhteensä 204 ja niillä 363 toimintayksikköä.

Sosiaalipalveluissa järjestöt tuottavat eniten päivätoimintaa ja asumispalveluja toimintayksiköiden määrällä mitaten. Vanhukset sekä lapset ja nuoret ovat järjestöjen sosiaalipalvelujen yleisin asiakasryhmä, kun lasketaan toimintayksiköiden nimeämät omien palvelujensa kohderyhmät yhteen.  Muita merkittäviä asiakasryhmiä ovat kehitysvammaiset ja muut vammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä lapsiperheet.

Vuonna 2017 järjestöjen osuus yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajista oli 20 prosenttia ja yritysten 80 prosenttia. Yksityisiä sosiaalipalveluita tuottavista toimintayksiköistä järjestöjen osuus oli 22 prosenttia ja yritysten 78 prosenttia.

Järjestöjen osuus yksityisistä sosiaalipalveluista asiakasryhmittäin tarkasteltuna on yrityksiin verrattuna erityisen suuri kuntouttavassa työtoiminnassa (86 % palveluista) ja turvakotitoiminnassa (83 %).

Terveyspalveluissa järjestöt tuottavat eniten sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja/tai kätilön palveluja, fysioterapeuttista ja terapeuttista toimintaa, avohoidon lääkäripalveluja ja laboratoriotoimintaa. Yksityisissä terveyspalveluissa järjestöjen rooli on selvästi pienempi kuin sosiaalipalveluissa. Tuottajista vain neljä prosenttia on järjestöjä ja toimintayksiköistä kaksi prosenttia on järjestöjen ylläpitämiä. Merkittävin osuus järjestöillä on kuntoutuslaitostoiminnassa, joihin laskettavista palveluista järjestöillä on peräti 45 prosenttia.

SOSTEn selvityksen mukaan järjestöjen sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee lähes 40 000 ihmistä (https://www.soste.fi/media/selvitys_jarjestojen_palveluista_15082016.pdf)

Järjestöjen palveluntuotanto on erityistä

Yleishyödyllisyys, voittoa tavoittelemattomuus, pitkät perinteet sekä vahva erityisasiantuntijuus omasta asiakasryhmästä ovat järjestöjen palvelujen erityispiirteitä.

Järjestöillä on pitkät perinteet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Ne ovat vuosikymmenten kuluessa ryhtyneet kehittämään ja tuottamaan ja palveluja toimintansa kannalta keskeisille ihmisryhmille paikatakseen vallitsevia palveluvajeita ja -puutteita.  Jäsenistönsä edunvalvojina ja sen tarpeet tuntien järjestöillä on ollut tähän hyvät edellytykset.

Mikäli järjestöjen palveluista saadaan tuottoja, ne ohjataan palvelujen ja muun järjestötoiminnan kehittämiseen eikä osakkeenomistajille. Voittoa tavoittelemattomina toimijoina järjestöt ovat pystyneet tarjoamaan palveluja myös pienille erityisryhmille, joiden palveleminen ei ole vähäisten tuotto- ja volyymiodotusten puolesta houkuttelevaa voittoa tavoitteleville yrityksille. Järjestöihin on vuosien ja vuosikymmenten kuluessa kerääntynyt yhdistelmä tieteellistä tietoa, ammatillista tietoa sekä kokemus- ja vertaistietoa, johon palvelut ja niiden kehittäminen pohjautuvat. Palvelujen rinnalla on kyetty tarjoamaan asiakkaille myös muuta järjestölähtöistä apua ja tukea, esimerkiksi vertaistoimintaa.

Järjestöjen palveluntuotannon haasteita

Monet järjestöt tunnistavat edelleen riittämättömän liiketoiminta-, markkinointi- ja kilpailuttamisosaamisen heikkoudekseen. Erityisesti kilpailuttaminen ja sen seuraukset ovat ajaneet järjestöjen palveluja ahtaalle. Taloudellisessa mielessä järjestöjen heikkoutena on myös kyvyttömyys kestää taloudellisesti heikkoja toimintavuosia, koska voittoa tavoittelemattomina yhteisöinä niillä ei ole puskureita tappioiden kattamiseksi. Lisäksi pienille erityisryhmille on kallista tuottaa palveluita, mikä lisää erikoistumisen taloudellista riskiä. Järjestöissä on myös edelleen tehtävää niiden palvelujen erityisyyden, laadun ja ihmislähtöisyyden näkyväksi tekemisessä.

Yritysten rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina on vahvistunut viime vuosikymmeninä. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvu on ollut voimakasta ja se selittyy pitkälti yritysmuotoisten palvelujen lisääntymisellä ja laajenemisella uusilla palvelualueilla. Erimerkiksi yritystaustaisten kotipalvelujen tuottajien määrä on kasvanut viime vuosina tuhansilla.

Järjestöbarometrissa (linkki) lähes kaikki järjestöjohtajat ja myös sosiaali- ja terveysjohtajat ennakoivat sote-uudistuksen parantavan suurten yritysten asemaa. Vastaavasti kaksi kolmesta järjestöjohtajasta arvioi, että palveluntuottajajärjestöjen asema tulee heikkenemään uudistuksen myötä. Uudistuvassa toimintaympäristössä menestyäkseen järjestöjen on kyettävä tuomaan näkyvämmin esiin palvelujensa laatu ja erityisyys. Järjestöjen vahvuuksien markkinointi on entistä tärkeämpää kilpailtaessa asiakkaista yritysten kanssa ja pyrittäessä saamaan valinnanvapauttaan käyttävät palvelujen ostajat ottamaan ne huomioon.

Lue lisää Järjestöbarometri 2018:sta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Järjestöt tukevat vaikeasti työllistyviä

Välityömarkkinat ovat avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva alue, josta pyritään ennen pitkää siirtymään avoimille työmarkkinoille. Ne muodostuvat käytännössä työllisyyttä edistävistä palveluista ja tuetuista työpaikoista. Kun välityömarkkinat toimivat hyvin, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset saavat tarpeitaan vastaavaa tukea ja pääsevät työelämäpoluillaan eteenpäin. Järjestöt ovat välityömarkkinoilla keskeisiä toimijoita ja tärkeimpiä ihmisen tukijoita. Työvoimapolitiikan suunta on ollut väärä […]

Artikkeli

Yhdistykset antavat ainutlaatuista apua

”Siinä sitä sitten kävelee sairaalasta ulos. Oma lapsi jäi kuolleena sairaalaan. Pahin on tapahtunut. Ei ymmärrä, miten elämä jatkuu.” Kuuntelin pala kurkussa KÄPY Lapsikuolemaperheet ry:n vapaaehtoista ryhmänohjaajaa. Hän oli itsekin käynyt pahimman läpi ja auttaa nyt muita. Tein haastatteluita sosiaali- ja terveysjärjestöjen arjesta työnantajani SOSTEn Järjestöbarometriin. Se on kyselytutkimus, joka kertoo valtakunnallisten ja paikallisten sosiaali- […]

Artikkeli

Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian edellytys

Vahva ja vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, sosiaalisen pääoman luomisen ja yhteiskuntarauhan edellytys. Järjestöissä on kuitenkin herännyt huoli, onko julkisen vallan suhtautuminen kansalaisyhteiskuntaan muuttumassa: usein järjestöt kokevat joutuvansa sopeutumaan yritys- tai julkisen sektorin pelisääntöihin, vaikka kolmas sektori on oma autonominen osansa yhteiskuntaa. Tämä näkyy uutta avustusjärjestelmää rakennettaessa. Siihen pitää saada sellaisia pelisääntöjä, jotka turvaavat kansalaisyhteiskunnan autonomiaa […]