Skip to content

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauden välineinä

Sote-uudistus
AsiakasseteliSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Yksilön valinnanvapautta halutaan sote-uudistuksessa vahvistaa asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla. Välineiden tavoitteena on lisätä asiakkaan mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja sekä helpottaa palveluun pääsyä.

Tuoko seteli lisää valinnanvapautta?

SOSTE arvioi, että asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti voivat parhaimmillaan lisätä ihmisen vaikutusmahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeutta omiin palveluihinsa. Asiakassetelien käyttö voi myös tapauskohtaisesti nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Asiakassetelien onnistuminen ratkeaa käytännön tasolla. Asiakasseteleitä täytyy aktiivisesti tarjota ihmisten käyttöön, niiden todellisen arvon tulee todella vastata palveluntarvetta ja niille täytyy löytää todelliset markkinat, kuten harvaan asutut alueet. Ihmisillä täytyy myös ylipäätään olla kyky hyödyntää seteleitä. Muutoin asiakassetelijärjestelmä tuo vain näennäistä valinnanvapautta, eikä edistä sote-uudistuksen tavoitteita.

Esimerkiksi vammaisten henkilöiden kannalta on tärkeää, että asuminen ja pitkäkestoinen, jokapäiväinen hoiva ja tuki tulevat henkilökohtaisen budjetin ja asiakasseteleiden piiriin mahdollisimman laajasti. Varsinkin henkilökohtainen budjetti mahdollistaa sen, että asiakas voi yksilöllisesti räätälöidä palvelukokonaisuutensa. Näin yksilön itsemääräämisoikeus vahvistuu. Mitä enemmän palveluja toteutetaan asiakasvalintajärjestelmien kautta, sitä vähemmän tarvitaan julkisia hankintoja. Tämä on sote-järjestöjen vahva tahtotila.

Asiakassetelien käyttöönottoon tarvitaan vaiheistusta

SOSTE korostaa, että asiakassetelit eivät saa olla minkään palvelun kohdalla maakuntia velvoittavia. Maakuntien pitäisi itse saada päättää setelien käytöstä ja myöntämisesti niin, että ne voivat huomioida alueen erityispiirteet. Näin turvataan hoidon ja hoivan saatavuus, laatu sekä turvallisuus parhaalla mahdollisella tavalla.

Asiakassetelien käyttöönotossa tarvitaan riittävän pitkät siirtymäajat – eli asiakohtaista ja ajallista vaiheistusta joka tapauksessa. Setelien käyttö tulee aloittaa yksinkertaisista ja selkeistä palveluista ja niin, että kokemuksista opitaan jatkuvasti. Esimerkiksi sosiaalihuollossa asiakasseteli sopii palveluihin, joista on olemassa vakiintuneet toimintamallit. Tällainen on esimerkiksi kotihoito.

Ei asiakasseteliä sosiaaliseen kuntoutukseen

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakasseteleissä piilee suuri riski järjestötoiminnalle, jota rahoitetaan veikkausvoittovaroin eli käytännössä STEA:n avustuksilla.

Nykyinen esitys velvoittaa maakuntaa antamaan asiakassetelin palveluihin, joita myös sote-järjestöt ovat mahdollistaneet tai tarjonneet avustusten turvin. Esimerkiksi ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutuksiin ovat tällaista toimintaa. Vuodelle 2018 sosiaaliseen kuntoutukseen myönnettiin avustuksia noin 142 miljoonaa euroa ja avustuskohteita oli peräti 950.

Jos asiakasseteli tulee osaksi tätä toimintaa, ei STEA voi enää myöntää järjestöille avustuksia siihen. Tämä johtuu siitä, että toiminta rinnastettaisiin palvelutuotantoon.

Seurauksena olisi se, että kyseiset palvelut voisivat pahimmillaan loppua. Ennen järjestölähtöisten toimintojen korvaaminen julkisesti tuotettuina palveluina tulisi puolestaan kalliiksi. On myös aiheellista kysyä, löytyykö yksityiseltä sektorilta osaamista tältä alueelta.

Mikä on asiakasseteli? Entä henkilökohtainen budjetti?

Lain mukaan maakunnan liikelaitoksen olisi myönnettävä asiakasseteleitä tietyissä palveluissa palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Asiakas käyttäisi asiakassetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta palveluntuottajalta. Asiakasseteliä pitäisi tarjota esimerkiksi kotihoidossa, asumispalveluissa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Lisäksi asiakasseteli olisi myönnettävä, jos terveydenhuollon hoitotakuun aikarajat ylittyvät. Maakunta voisi käyttää halutessaan asiakasseteliä laajemminkin, mutta sillä ehdolla, että se ei haittaa palvelujen toimivuutta.

Henkilöt, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakas voisi valita yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja, kuten esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan. Katso lisää valinnanvapaudesta alueuudistus.fi-sivulta.

Lue lisää SOSTEn kantoja sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annetusta lausunnosta (linkki)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

21.9.2021 10:30

Järjestöjen sote-uudistuksen vaikuttamisen paikat listaava tiekartta valmistui

Järjestöille Järjestöjen sote-muutostuen työkaluna toimiva järjestöjen yhteistyön tiekartta on valmistunut. Se kokoaa järjestöjen näkökulmasta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon kärjet ja vaikuttamisen paikat. Tiekartta sisältää sekä tavoitteita että toimenpiteitä. Lue lisää: Järjestöjen yhteistyön tiekartta Innokylä-verkkopalvelussa Useita tärkeitä vaikuttamisen paikkoja Järjestöjen kannalta keskeisimpiä vaikuttamisen paikkoja on tässä vaiheessa sote-uudistuksen toimeenpanoa kaiken kaikkiaan viisi, katsoo […]

Uutinen

17.9.2021 10:05

Sote-uudistus etenee monikanavarahoituksen purkamisella – vuorossa parlamentaarinen ryhmä

Sosiaali- ja terveyspalvelut Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen pirstaleisuuden purkaminen, jolla turvattaisiin sote-palvelujen kustannustehokas ja yhdenvertainen järjestäminen koko maassa. Nyt kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirrosta hyvinvointialueille on päätetty, vuorossa ovat päätökset soten monikanavarahoituksen purkamisesta yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian sekä lääke- ja matkakorvausten osalta. Monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja […]

Uutinen

31.8.2021 10:30

Kysely: Suomessa isoja alueittaisia eroja siinä, kuinka hyvin järjestöt ovat saatavissa mukaan sote-uudistukseen

Sote-järjestöt Suomessa on suuria alueellisia eroja siinä, kuinka kattavasti järjestöt ovat osallistettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Alueellisia eroja on myös siinä, kuinka hyvin järjestöjen yhteistyörakenteet pystyvät tuomaan järjestöjä yhteen ja kuinka kattavasti ne pystyvät tavoittamaan sosiaali- ja terveysyhdistykset eri puolilla maata. Tämä selviää Järjestöjen sote-muutostuen kesäkuisesta hyvinvointialueiden tilannekuvakyselystä. Siihen vastasivat muutostuen eri puolilla Suomea työskentelevät järjestöasiantuntijat […]