Skip to content

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma

Sote-uudistus
MaakuntauudistusJärjestöt mukana muutoksessa

Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma vahvistaa järjestöjen yhteistyötä kuntien ja maakuntien kanssa, tukee muutokseen valmistautumista ja edistää kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia nykypäivän tietoyhteiskunnassa.

Mistä hankkeessa on kyse?

Kesällä 2017 käynnistyi Suomi 100 -ohjelma, joka suunniteltiin kolmevuotiseksi ja toteutettiin valtion talousarvioon sisällytetyllä lisämäärärahalla sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Järjestöt mukana muutoksessa –ohjelma on puolestaan yksi kolmesta Suomi 100 –avustusohjelmasta.

STEA:n hankehaun ja valmistelun perusteella siihen sisällytettiin 17 maakunnallista ja 7 digitalisaatiota tukevaa hanketta. Maakunnalliset hankkeet käyvät vuoropuhelua alueensa maakunnan ja kuntien kanssa, tekevät järjestöjen työtä näkyväksi ja luovat yhteystyötä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueellisesti. Digitalisaatiota tukevissa hankeissa sen sijaan kehitetään kansalais- ja järjestötoimijoiden auttamistyötä.

Rakenteista sisältöihin

Järjestöt mukana muutoksessa –hanketta koordinoi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. SOSTE pyrkii tuomaan maakunnallisia toimijoita yhteen niin, että ne pääsevät verkostoitumaan ja vuorovaikuttamaan keskenään. Lisäksi SOSTE tukee yksittäisiä hankkeita muun muassa neuvonnalla, ohjauksella, koulutuksella ja viestinnällä sekä hanketoimijoita tuetaan arvioinnissa, viestinnässä, vaikuttamisessa ja tiedon tuottamisessa.

Ensimmäisen vuoden aikana hankkeen tärkein tehtävä oli tuoda hankkeiden toimijoita yhteen ja verkostoitumaan. Maakunnissa luotiin perustaa yhteistyölle siellä, missä sitä ei ennestään ollut vankalla pohjalla. Ensimmäisen vuoden pohjatyöstä ja rakenteiden luomisesta siirrytään nyt sisältökysymysten pariin.

Eri tahtiin, mutta kohti yhteistä päämäärää

Maakunnat etenevät valmistelussa omassa tahdissaan – ja samoin muutosohjelman hankkeet etenevät yksilöllisten tavoitteidensa mukaan. Yhteistä maakunnallisille hankkeille ovat seurattavat tulostavoitteet. Niitä seurataan vuosittain yhteisen päämäärän saavuttamisessa.

Yleisesti voidaan sanoa, että sote-alan järjestöjen yhteistyörakenteiden perusta on luotu. Monilla alueilla hanketyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja järjestö-kunta-maakunta –akselin yhteistyö on vakiintunut entisestään.

Kaikissa maakunnissa järjestöt ovat mukana maakunnallisten rakenteiden valmistelussa. Tämä näkyy konkreettisesti monella tavalla: Maakuntien strategian osana valmistellaan myös järjestöstrategiaa tai vastaa ohjelmaa. Järjestöt ovat mukana maakuntien palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Maakunnan ja järjestöjen yhteistyön tiiviys vaihtelee alueittain. Lisäksi maakunnan oman valmistelun eteneminen vaikuttaa myös suoraan järjestöjen rooliin.

Järjestöjen keskinäinen yhteispeli on onnistumisen edellytys uudessa toimintaympäristössä. Yhteistyöllä ja dialogilla teemme järjestöjen työtä näkyväksi, varteenotettavaksi, hyväksytyksi ja vakiinnutamme kumppanuudet tulevissa sote-rakenteissa.

Järjestö 2.0: mukana muutoksessa koordinaatiohankkeen ohjausryhmä

  • Puheenjohtaja Hanna Heinonen
  • Varapuheenjohtaja Janne Juvakka, Diabetesliitto
  • STM, johtava asiantuntija Päivi Nygren
  • TEM, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio
  • FDUV (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl), verksamhetsledare Lisbeth Hemgård
  • Kuurojen liitto, toiminnanjohtaja Markku Jokinen
  • Invalidiliitto, pääjohtaja Petri Pohjonen
  • MLL, pääsihteeri Milla Kalliomaa
  • Näkövammaisten liitto ry, järjestöjohtaja Sari Kokko
  • Muistiliitto, toiminnanjohtaja Eila Okkonen
  • Kuntaliitto, erityisasiantuntija Päivi Kurikka
  • SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja Sari Aalto-Matturi
  • SOSTEn hallituksen jäsen Anneli Pohjola
  • STEA, kehittämispäällikkö Elina Varjonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: jämlikt främjande av social välfärd och hälsa i alla landskap

Landskapen bör ha tillräckliga befogenheter för att säkerställa hög kvalitet och besluta om genomförandet av valfriheten inom sitt område. Vid införande av klientsedlar måste landskapen tillåtas göra egna bedömningar och tidtabeller. Fördelarna och nackdelarna med landskapens beskattningsrätt måste klargöras. Landskapen besitter en nyckelroll i främjandet av välfärd och hälsa. Av denna anledning måste statens hälso- […]

Artikkeli

Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Palvelujen järjestämisvastuu on tällä hetkellä kunnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (voimaan 1.1.2021) tämä järjestämisvastuu siirtyy uusille, itsehallinnollisille maakunnille. Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta juontaa perustuslaista. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän […]

Artikkeli

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään monesti parina. Tällä halutaan viestiä, että toiminta on laaja-alaista, kaikkia hallinnonoloja koskevaa vaikuttamista. Terveyden edistämisen politiikkaan kuuluu terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisen ympäristön aikaansaaminen, yhteisön toiminnan tehostaminen, terveysosaamisen lisääminen sekä terveyspalvelujen uudistaminen. Järjestöllä on oma roolinsa näillä kaikilla toiminta-alueilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja […]

Maakuntauudistus

Artikkeli

Maakuntauudistus ja yhdyspintapalvelut

Maakuntauudistuksessa Suomeen perustetaan 18 maakuntaa. Ne vastaavat 1.1.2021 alkaen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja lisäksi niille siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista sekä muista kuntayhtymistä ja kunnista. Jos maakuntien toiminta käynnistyy vuoden 2021 alussa, niillä on maakuntalakiesityksen mukaan yhteensä 25 tehtäväalaa. Valtio rahoittaa maakuntien järjestämät palvelut, mutta maakunta päättää rahoituksen kohdentamisesta itsehallintonsa puitteissa. Hallitus perustelee […]