Skip to content

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma

Sote-uudistus
MaakuntauudistusJärjestöt mukana muutoksessaSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma vahvistaa järjestöjen yhteistyötä kuntien ja maakuntien kanssa, tukee muutokseen valmistautumista ja edistää kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia nykypäivän tietoyhteiskunnassa.

Mistä hankkeessa on kyse?

Kesällä 2017 käynnistyi Suomi 100 -ohjelma, joka suunniteltiin kolmevuotiseksi ja toteutettiin valtion talousarvioon sisällytetyllä lisämäärärahalla sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Järjestöt mukana muutoksessa –ohjelma on puolestaan yksi kolmesta Suomi 100 –avustusohjelmasta.

STEA:n hankehaun ja valmistelun perusteella siihen sisällytettiin 17 maakunnallista ja 7 digitalisaatiota tukevaa hanketta. Maakunnalliset hankkeet käyvät vuoropuhelua alueensa maakunnan ja kuntien kanssa, tekevät järjestöjen työtä näkyväksi ja luovat yhteystyötä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueellisesti. Digitalisaatiota tukevissa hankeissa sen sijaan kehitetään kansalais- ja järjestötoimijoiden auttamistyötä.

Rakenteista sisältöihin

Järjestöt mukana muutoksessa –hanketta koordinoi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. SOSTE pyrkii tuomaan maakunnallisia toimijoita yhteen niin, että ne pääsevät verkostoitumaan ja vuorovaikuttamaan keskenään. Lisäksi SOSTE tukee yksittäisiä hankkeita muun muassa neuvonnalla, ohjauksella, koulutuksella ja viestinnällä sekä hanketoimijoita tuetaan arvioinnissa, viestinnässä, vaikuttamisessa ja tiedon tuottamisessa.

Ensimmäisen vuoden aikana hankkeen tärkein tehtävä oli tuoda hankkeiden toimijoita yhteen ja verkostoitumaan. Maakunnissa luotiin perustaa yhteistyölle siellä, missä sitä ei ennestään ollut vankalla pohjalla. Ensimmäisen vuoden pohjatyöstä ja rakenteiden luomisesta siirrytään nyt sisältökysymysten pariin.

Eri tahtiin, mutta kohti yhteistä päämäärää

Maakunnat etenevät valmistelussa omassa tahdissaan – ja samoin muutosohjelman hankkeet etenevät yksilöllisten tavoitteidensa mukaan. Yhteistä maakunnallisille hankkeille ovat seurattavat tulostavoitteet. Niitä seurataan vuosittain yhteisen päämäärän saavuttamisessa.

Yleisesti voidaan sanoa, että sote-alan järjestöjen yhteistyörakenteiden perusta on luotu. Monilla alueilla hanketyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja järjestö-kunta-maakunta –akselin yhteistyö on vakiintunut entisestään.

Kaikissa maakunnissa järjestöt ovat mukana maakunnallisten rakenteiden valmistelussa. Tämä näkyy konkreettisesti monella tavalla: Maakuntien strategian osana valmistellaan myös järjestöstrategiaa tai vastaa ohjelmaa. Järjestöt ovat mukana maakuntien palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Maakunnan ja järjestöjen yhteistyön tiiviys vaihtelee alueittain. Lisäksi maakunnan oman valmistelun eteneminen vaikuttaa myös suoraan järjestöjen rooliin.

Järjestöjen keskinäinen yhteispeli on onnistumisen edellytys uudessa toimintaympäristössä. Yhteistyöllä ja dialogilla teemme järjestöjen työtä näkyväksi, varteenotettavaksi, hyväksytyksi ja vakiinnutamme kumppanuudet tulevissa sote-rakenteissa.

Järjestö 2.0: mukana muutoksessa koordinaatiohankkeen ohjausryhmä

  • Puheenjohtaja Hanna Heinonen
  • Varapuheenjohtaja Janne Juvakka, Diabetesliitto
  • STM, johtava asiantuntija Päivi Nygren
  • TEM, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio
  • FDUV (Förbundet De Utvecklingsstördas Väl), verksamhetsledare Lisbeth Hemgård
  • Kuurojen liitto, toiminnanjohtaja Markku Jokinen
  • Invalidiliitto, pääjohtaja Petri Pohjonen
  • MLL, pääsihteeri Milla Kalliomaa
  • Näkövammaisten liitto ry, järjestöjohtaja Sari Kokko
  • Muistiliitto, toiminnanjohtaja Eila Okkonen
  • Kuntaliitto, erityisasiantuntija Päivi Kurikka
  • SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja Sari Aalto-Matturi
  • SOSTEn hallituksen jäsen Anneli Pohjola
  • STEA, kehittämispäällikkö Elina Varjonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.6.2019 15:29

Hallitusohjelman työryhmien puheenjohtajat avasivat hallitusohjelman sotu- ja sote-linjauksia

Iso salillinen sote-järjestöjen aktiiveja kokoontuivat SOSTEn tiloihin keskustelemaan Rinteen hallitusohjelman kahden ison reformin kirjauksista: sotu- ja sote-uudistuksesta. Keskustelua pohjustivat hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana olleet kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Anu Vehviläinen (kesk.). Kontula oli jäsenenä sosiaaliturvaa käsittelevässä alaryhmässä, Vehviläinen puolestaan veti sote-alaryhmää. He kumpikin ovat myös tuoreita valiokuntien puheenjohtajia. Kontula korosti puheenvuorossaan hallitusohjelman vahvoja kirjauksia sosiaaliturvaan liittyvän […]

Uutinen

17.6.2019 11:46

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta. Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus. Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He […]

Uutinen

5.6.2019 09:00

Sosiaalibarometri: Kuntoutuksen kytkös asiakkaan arkeen vielä heikko. Kuntoutustakuu takaisi palvelun oikea-aikaisen saatavuuden 

Yli puolet Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi olemassa olevan kuntoutussuunnitelman noudattamisen yksittäisen asiakkaan kohdalla (60 %) toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Samansuuntaisia myönteisiä arvioita saa kuntoutussuunnitelman laatiminen (58 %) ja kuntoutuksen toteuttaminen yksilöllisistä tarpeista lähtien (56 %). Vastaukset muuttuvat kriittisemmiksi, kun kysytään kuntoutuksen yhteyttä asiakkaan arkeen. 29 prosenttia näkee yhteyden toteutuvan melko huonosti tai huonosti […]

Maakuntauudistus

Artikkeli

Maakuntauudistus ja yhdyspintapalvelut

Maakuntauudistuksessa Suomeen perustetaan 18 maakuntaa. Ne vastaavat 1.1.2021 alkaen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja lisäksi niille siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista sekä muista kuntayhtymistä ja kunnista. Jos maakuntien toiminta käynnistyy vuoden 2021 alussa, niillä on maakuntalakiesityksen mukaan yhteensä 25 tehtäväalaa. Valtio rahoittaa maakuntien järjestämät palvelut, mutta maakunta päättää rahoituksen kohdentamisesta itsehallintonsa puitteissa. Hallitus perustelee […]