Skip to content

Maakuntauudistus ja yhdyspintapalvelut

Sote-uudistus
Hyvinvointi ja terveysHyvinvointi kaikissa politiikoissaSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Maakuntauudistuksessa Suomeen perustetaan 18 maakuntaa. Ne vastaavat 1.1.2021 alkaen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja lisäksi niille siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista sekä muista kuntayhtymistä ja kunnista. Jos maakuntien toiminta käynnistyy vuoden 2021 alussa, niillä on maakuntalakiesityksen mukaan yhteensä 25 tehtäväalaa. Valtio rahoittaa maakuntien järjestämät palvelut, mutta maakunta päättää rahoituksen kohdentamisesta itsehallintonsa puitteissa.

Hallitus perustelee maakuntauudistusta sillä, että palvelujen saatavuudessa ja laadussa on liikaa eroja kuntien ja alueiden välillä. Palveluiden järjestäminen vaatii nykyistä leveämmät hartiat. Uudet maakunnat pyrkivät lisäämään palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta niin, että toimintatavat ovat jatkossa tehokkaimmat ja vaikuttavimmat.

Uudistuksessa kunnilta siirtyy tehtäviä maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi maakunnille on siirtymässä muun muassa pelastustoimi. Tällä hetkellä pelastustoimi on kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Pelastustoimen uudistus linkittyy sote-uudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallitus on linjannut, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon. Näin pelastuslaitokset voisivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 400 000 ensihoitotehtävää.

Kunnilta maakunnille siirtyy myös terveydensuojeluun, tupakkavalvontaan ja elintarvikevalvontaan liittyviä tehtäviä. SOSTE on kannattanut etenkin sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä yksittäisiltä kunnilta vahvemmille hartioille palvelujen saatavuuden, laadun ja ihmisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Linkit SOSTEn sote- ja maku-lausuntoihin

AVIt ja ELYt jäävät historiaan, Luova syntyy

Maakuntauudistuksen yhteydessä valtion aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) lakkautetaan kokonaan. Aluehallintovirastoista maakuntien tehtäväksi siirtyvät muun muassa alueellinen alkoholihallinto sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki. ELY-keskuksilta maakunnalle siirtyvät esimerkiksi aluekehittämisviranomaisen tehtävät, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen.

Valtion lupa-, ohjaus ja valvontatehtävät siirtyvät 1.1.2021 alkaen uudelle monialaiselle virastolle, Luovalle. Viraston tehtävä on turvata alueilla perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen.

Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä syntyy uusia yhdyspintoja

Yhdyspinta tarkoittaa erityisesti kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista raja- tai yhdyspintaa. Yhdyspinnassa korostuvat erityisesti asukaslähtöisyyden tarve, johtaminen, prosessien toimivuus ja toiminnan tuloksellisuus. Maakunta- ja sote-uudistus muodostaa uusia hallinnollisia ja toiminnallisia yhdyspintoja kuntien, maakuntien ja järjestöjenkin välille. (Rajapinnoilta yhdyspinnoille. Kehittämisaloite kunnan ja maakunnan yhteistyöstä, Kuntaliiton verkkojulkaisu 2016.)

Maakuntauudistuksen yhdyspintoja ovat toiminnat ja tehtäväkokonaisuudet, jotka kuuluvat kunnan tai maakunnan järjestämisvastuulle, mutta joiden asukas- ja asiakaslähtöinen toteuttaminen edellyttää kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteisiä tavoitteita. Asiakkaan kannalta tärkeintä on, että eri toimijoiden työnjako on selvä ja tiedonkulku toimii. Monilla sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamilla ihmisryhmillä on monialainen palveluntarve. Pitää tunnistaa yhdyspintojen riskit, eli toiminnallisten aukkojen ja päällekkäisyyksien syntyminen sekä osaoptimointi.

Esimerkkejä yhdyspintapalveluista ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työllisyyden hoitoon liittyvät palvelut, kotouttamispalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät palvelut. Yhdyspinnalle asettuvia toimintoja ovat myös esimerkiksi ohjaamotoiminnan koordinaatio sekä osallisuus- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaatio.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Sote-uudistuksen jälkeen kuntiin jää edelleen vastuu monista lasten ja nuorten kannalta tärkeistä palveluista. Tällaisia ovat esimerkiksi varhaiskasvatus ja perusopetus, vapaa-ajan palvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Näillä palveluilla on merkittävä yhdyspinta monen maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvän palvelun kanssa – esimerkiksi neuvolatoiminnan, lastensuojelun ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä tehdään myös lapsi- ja perhepalvelujen uudistus (LAPE-muutosohjelma). Se pyrkii varmistamaan, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut riippumatta siitä, kuka niiden järjestämisestä vastaa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut verkostoidaan niin kutsuttuihin perhekeskuksiin. Näin apu ja tuki tuodaan lasten ja perheiden lähelle kaikkien toimijoiden yhteistyöllä. Perhekeskuksiin kootaan myös järjestöjen ja seurakuntien tarjoamia palveluja.

Työllisyyden hoitoon liittyvät palvelut

Maakuntauudistuksessa työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen siirtyy valtiolta maakuntien vastuulle.  Samassa yhteydessä tehdään laaja kasvupalvelu-uudistus, jonka tarkoituksena on koota työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yrittäjyys- ja työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudistuksen lähtökohta on määrittää julkisen palvelun kokonaisuus, ja erottaa viranomaistehtävät ja julkisen vallan järjestämisvastuulla olevat palvelut toisistaan. Maakunta päättää palveluiden toteuttamisen tavoista ja markkinoilla tuotettavien palveluiden laajuudesta.

Monet heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät tarvitsevat yhteen sovitettuja palveluita. Hallituksen esityksessä laiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista esitetään, että nuorten työllistymisen edistämiseksi maakunnan tulee sovittaa yhteen kasvupalvelut ja sote-palvelut kunnan nuorisopalvelujen, sivistystoimen ja muiden tahojen palvelujen kanssa.

SOSTE on todennut kasvupalvelulakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että työllisyyspalveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä ja asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavia. Lakiesityksessä jää avoimeksi, miten kasvupalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen tehtäisiin. Tämä yhteen sovittaminen on tärkeää erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palveluissa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien

Kunnat ja tulevat maakunnat edistävät yhdessä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tässä työssä kunnilla ja maakunnilla on omat tehtävänsä.

Maakuntien tehtävä on tukea kuntia, ja tarjota niille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi.

Maakunta vastaa sote-palveluista sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä alueellisesti ja huolehtii siitä, että edistävät ja ehkäisevät palvelut toteutuvat.

Kunnat, maakunnat ja järjestöt tuottavat kaikki hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja. Palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyöhön tarvitaan selkeät rakenteet, jotka ylittävät hallinnonalojen rajat. Toimijat tunnistavat yhdessä haavoittuvien ryhmien palvelut, ja sopivat työnjaosta esimerkiksi monialaisten palveluiden ja osallisuus- ja vapaaehtoistyön koordinaation osalta. Lisäksi yhdessä sovitaan arvioinnista ja seurannasta, esimerkiksi osana alueellista hyvinvointikertomustyötä (Maakunnan järjestämisen käsikirja).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

10.11.2020 11:59

SOSTE: Järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita on turvattava sote-uudistuksessa

Sote-uudistus SOSTE yhtyy lainsäädännön arviointineuvoston näkemykseen siitä, että pienten toimijoiden, kuten järjestöjen asemaa ja mahdollisuutta osallistua palvelujen tarjoamiseen tulisi varmistaa sote-uudistuksessa. Järjestöjen palvelutuotannon tärkeys on mainittu yleisellä tasolla esitysluonnoksessa, mutta säännöskohtaisten perustelujen hankintamenettelyä koskevassa kohdassa sitä ei ole mainittu. SOSTE on korostanut lausunnossaan, että palveluiden asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on tärkeää, että järjestöt voivat jatkossakin toimia palveluntuottajina. Esimerkiksi […]

Uutinen

22.10.2020 12:05

Eduskuntaan perustettu uusi kuntoutusta käsittelevä verkosto yhteistyössä Kuntoutusverkosto KUVEn kanssa

Sote-uudistus Eduskunnan kuntoutusverkoston perustamiskokous pidettiin 21.10. Puheenjohtajaksi valittiin Noora Koponen (vihr.) ja varapuheenjohtajaksi Matti Semi (vas.). Päivi Opari SOSTEsta toimii verkoston sihteerinä. Verkosto on avoin kaikille kansanedustajille. Kuntoutuksen merkityksen esille nostaminen ja sen aseman parantaminen vaativat eri toimijoiden yhteistyötä. SOSTEn ja Kuntoutusäätiön koordinoima Kuntoutusverkosto KUVE on tehnyt työtä kuntoutujan aseman parantamiseksi vuodesta 2015 lähtien. Tämän 90:stä […]

Uutinen

20.10.2020 09:30

SOSTE: Hyvinvoinnin lisääminen on kuntien tärkein tehtävä

Kuntavaalit SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kuntavaalitavoitteissa kuntia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Kuntiin tarvitaan päättäjiä, jotka haluavat parantaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä katsoa päätöksenteossa lähivuosia pidemmälle. Tulevaisuuden hyvinvointikunnan rakentamisessa tarvitaan kansalaisyhteiskunnan kuulemista, tukemista ja mukaan ottamista. Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat asiantuntevaa tukea ihmisille […]