Skip to content

Maakuntauudistus ja yhdyspintapalvelut

Sote-uudistus
MaakuntauudistusHyvinvointi ja terveysHyvinvointi kaikissa politiikoissaSote-uudistus

Maakuntauudistuksessa Suomeen perustetaan 18 maakuntaa. Ne vastaavat 1.1.2021 alkaen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja lisäksi niille siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista sekä muista kuntayhtymistä ja kunnista. Jos maakuntien toiminta käynnistyy vuoden 2021 alussa, niillä on maakuntalakiesityksen mukaan yhteensä 25 tehtäväalaa. Valtio rahoittaa maakuntien järjestämät palvelut, mutta maakunta päättää rahoituksen kohdentamisesta itsehallintonsa puitteissa.

Hallitus perustelee maakuntauudistusta sillä, että palvelujen saatavuudessa ja laadussa on liikaa eroja kuntien ja alueiden välillä. Palveluiden järjestäminen vaatii nykyistä leveämmät hartiat. Uudet maakunnat pyrkivät lisäämään palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta niin, että toimintatavat ovat jatkossa tehokkaimmat ja vaikuttavimmat.

Uudistuksessa kunnilta siirtyy tehtäviä maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi maakunnille on siirtymässä muun muassa pelastustoimi. Tällä hetkellä pelastustoimi on kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Pelastustoimen uudistus linkittyy sote-uudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallitus on linjannut, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon. Näin pelastuslaitokset voisivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 400 000 ensihoitotehtävää.

Kunnilta maakunnille siirtyy myös terveydensuojeluun, tupakkavalvontaan ja elintarvikevalvontaan liittyviä tehtäviä. SOSTE on kannattanut etenkin sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä yksittäisiltä kunnilta vahvemmille hartioille palvelujen saatavuuden, laadun ja ihmisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Linkit SOSTEn sote- ja maku-lausuntoihin

AVIt ja ELYt jäävät historiaan, Luova syntyy

Maakuntauudistuksen yhteydessä valtion aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) lakkautetaan kokonaan. Aluehallintovirastoista maakuntien tehtäväksi siirtyvät muun muassa alueellinen alkoholihallinto sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki. ELY-keskuksilta maakunnalle siirtyvät esimerkiksi aluekehittämisviranomaisen tehtävät, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen.

Valtion lupa-, ohjaus ja valvontatehtävät siirtyvät 1.1.2021 alkaen uudelle monialaiselle virastolle, Luovalle. Viraston tehtävä on turvata alueilla perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen.

Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä syntyy uusia yhdyspintoja

Yhdyspinta tarkoittaa erityisesti kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista raja- tai yhdyspintaa. Yhdyspinnassa korostuvat erityisesti asukaslähtöisyyden tarve, johtaminen, prosessien toimivuus ja toiminnan tuloksellisuus. Maakunta- ja sote-uudistus muodostaa uusia hallinnollisia ja toiminnallisia yhdyspintoja kuntien, maakuntien ja järjestöjenkin välille. (Rajapinnoilta yhdyspinnoille. Kehittämisaloite kunnan ja maakunnan yhteistyöstä, Kuntaliiton verkkojulkaisu 2016.)

Maakuntauudistuksen yhdyspintoja ovat toiminnat ja tehtäväkokonaisuudet, jotka kuuluvat kunnan tai maakunnan järjestämisvastuulle, mutta joiden asukas- ja asiakaslähtöinen toteuttaminen edellyttää kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteisiä tavoitteita. Asiakkaan kannalta tärkeintä on, että eri toimijoiden työnjako on selvä ja tiedonkulku toimii. Monilla sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamilla ihmisryhmillä on monialainen palveluntarve. Pitää tunnistaa yhdyspintojen riskit, eli toiminnallisten aukkojen ja päällekkäisyyksien syntyminen sekä osaoptimointi.

Esimerkkejä yhdyspintapalveluista ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työllisyyden hoitoon liittyvät palvelut, kotouttamispalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät palvelut. Yhdyspinnalle asettuvia toimintoja ovat myös esimerkiksi ohjaamotoiminnan koordinaatio sekä osallisuus- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaatio.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Sote-uudistuksen jälkeen kuntiin jää edelleen vastuu monista lasten ja nuorten kannalta tärkeistä palveluista. Tällaisia ovat esimerkiksi varhaiskasvatus ja perusopetus, vapaa-ajan palvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Näillä palveluilla on merkittävä yhdyspinta monen maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvän palvelun kanssa – esimerkiksi neuvolatoiminnan, lastensuojelun ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä tehdään myös lapsi- ja perhepalvelujen uudistus (LAPE-muutosohjelma). Se pyrkii varmistamaan, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut riippumatta siitä, kuka niiden järjestämisestä vastaa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut verkostoidaan niin kutsuttuihin perhekeskuksiin. Näin apu ja tuki tuodaan lasten ja perheiden lähelle kaikkien toimijoiden yhteistyöllä. Perhekeskuksiin kootaan myös järjestöjen ja seurakuntien tarjoamia palveluja.

Työllisyyden hoitoon liittyvät palvelut

Maakuntauudistuksessa työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen siirtyy valtiolta maakuntien vastuulle.  Samassa yhteydessä tehdään laaja kasvupalvelu-uudistus, jonka tarkoituksena on koota työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yrittäjyys- ja työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudistuksen lähtökohta on määrittää julkisen palvelun kokonaisuus, ja erottaa viranomaistehtävät ja julkisen vallan järjestämisvastuulla olevat palvelut toisistaan. Maakunta päättää palveluiden toteuttamisen tavoista ja markkinoilla tuotettavien palveluiden laajuudesta.

Monet heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät tarvitsevat yhteen sovitettuja palveluita. Hallituksen esityksessä laiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista esitetään, että nuorten työllistymisen edistämiseksi maakunnan tulee sovittaa yhteen kasvupalvelut ja sote-palvelut kunnan nuorisopalvelujen, sivistystoimen ja muiden tahojen palvelujen kanssa.

SOSTE on todennut kasvupalvelulakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että työllisyyspalveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä ja asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavia. Lakiesityksessä jää avoimeksi, miten kasvupalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen tehtäisiin. Tämä yhteen sovittaminen on tärkeää erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palveluissa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien

Kunnat ja tulevat maakunnat edistävät yhdessä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tässä työssä kunnilla ja maakunnilla on omat tehtävänsä.

Maakuntien tehtävä on tukea kuntia, ja tarjota niille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi.

Maakunta vastaa sote-palveluista sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä alueellisesti ja huolehtii siitä, että edistävät ja ehkäisevät palvelut toteutuvat.

Kunnat, maakunnat ja järjestöt tuottavat kaikki hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja. Palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyöhön tarvitaan selkeät rakenteet, jotka ylittävät hallinnonalojen rajat. Toimijat tunnistavat yhdessä haavoittuvien ryhmien palvelut, ja sopivat työnjaosta esimerkiksi monialaisten palveluiden ja osallisuus- ja vapaaehtoistyön koordinaation osalta. Lisäksi yhdessä sovitaan arvioinnista ja seurannasta, esimerkiksi osana alueellista hyvinvointikertomustyötä (Maakunnan järjestämisen käsikirja).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: jämlikt främjande av social välfärd och hälsa i alla landskap

Landskapen bör ha tillräckliga befogenheter för att säkerställa hög kvalitet och besluta om genomförandet av valfriheten inom sitt område. Vid införande av klientsedlar måste landskapen tillåtas göra egna bedömningar och tidtabeller. Fördelarna och nackdelarna med landskapens beskattningsrätt måste klargöras. Landskapen besitter en nyckelroll i främjandet av välfärd och hälsa. Av denna anledning måste statens hälso- […]

Artikkeli

Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Palvelujen järjestämisvastuu on tällä hetkellä kunnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (voimaan 1.1.2021) tämä järjestämisvastuu siirtyy uusille, itsehallinnollisille maakunnille. Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta juontaa perustuslaista. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän […]

Artikkeli

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään monesti parina. Tällä halutaan viestiä, että toiminta on laaja-alaista, kaikkia hallinnonoloja koskevaa vaikuttamista. Terveyden edistämisen politiikkaan kuuluu terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen, terveellisen ympäristön aikaansaaminen, yhteisön toiminnan tehostaminen, terveysosaamisen lisääminen sekä terveyspalvelujen uudistaminen. Järjestöllä on oma roolinsa näillä kaikilla toiminta-alueilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja […]

Maakuntauudistus

Artikkeli

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma

Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelma vahvistaa järjestöjen yhteistyötä kuntien ja maakuntien kanssa, tukee muutokseen valmistautumista ja edistää kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia nykypäivän tietoyhteiskunnassa. Mistä hankkeessa on kyse? Kesällä 2017 käynnistyi Suomi 100 -ohjelma, joka suunniteltiin kolmevuotiseksi ja toteutettiin valtion talousarvioon sisällytetyllä lisämäärärahalla sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Järjestöt mukana muutoksessa –ohjelma on puolestaan yksi kolmesta […]