Skip to content

SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön

Sote-uudistus
Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö varmistettava

Tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjien eli hyvinvointialueiden kantokykyä ja asiakkaan saamaa palvelujen laatua on seurattava ja arvioitava säännöllisesti yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen edellyttää, että panostetaan ennaltaehkäisyyn ja toimivaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön. Nykyistä parempi sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on yksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Sillä, että ihminen ei putoa palveluiden väliin, on inhimillisten vaikutusten lisäksi tärkeä merkitys myös kustannusten hillinnän kannalta ja sitä kautta säästöjen syntymiselle. Tulevaisuuden sote-keskuksien toiminnassa on varmistettava perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen laadukkuus ja oikea-aikainen saatavuus sekä liittymäpinta järjestöjen toimintaan. Palveluiden laatu ja hoivan taso on turvattava riittävällä määrällä henkilöstöä ja heidän osaamisellaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation lisäksi on huomioitava palveluiden yhteensovittamisen tarve myös muiden palvelusektorien kanssa. Palveluyhdyspinnat ovat kriittisiä mm. lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa. Palvelujen on rakennuttava elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille, eikä päinvastoin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuntoutuksen merkitykseen ihmisten toimintakyvyn kannalta.

Palvelusetelijärjestelmää kehittämällä ja henkilökohtaisen budjetin käyttöön ottamisella on mahdollisuus vahvistaa asiakkaan asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Voidakseen käyttää itsemääräämisoikeuttaan ja tehdä valintoja palveluissa tarvitaan kuitenkin tukea, neuvontaa ja ohjausta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on nostettava keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoitteeksi palvelurakenteen uudistamisen rinnalle.  Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee olla sekä kuntien että tulevien hyvinvointialueiden tehtävä, ja niiden on tehtävä tätä työtä laaja-alaisesti yhteistyössä kolmannen sektorin sekä asukkaidensa kanssa.

Uudistuksessa on huolehdittava sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoista ja otettava tässä työssä huomioon sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ yhtenä tärkeänä voimavarana.

Tuetaan järjestöjä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa

Järjestöillä on toimijoina merkittävä asema ja tehtävä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä, asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Järjestöjen toiminnan vaikutuksesta ihmisten hyvinvointi ja yhteisöllisyys vahvistuvat. Monilla järjestöillä on myös tärkeä rooli edustaa sellaisia, heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä, joiden ääni muutoin voi jäädä yhteiskunnallisessa osallistumisessa kuulumattomiin.

Sote-uudistuksen toimeenpanossa on huomioitava järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan, esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen tarjoamat mahdollisuudet. On tärkeää, että järjestöjen palvelut ja hyte-toiminnot tunnistetaan ja sovitetaan osaksi palveluketjuja. Samoin alusta asti on tunnistettava sote-palveluiden ja järjestöjen tuottaman matalan kynnyksen auttamistyön yhdyspinnat.

Edellä mainittu edellyttää, että ohjausta ja neuvontaa antavalla henkilöstöllä on riittävästi osaamista ja toiminnan tuntemista myös täydentävistä palveluista, kuten järjestöjen tarjoamista toiminnoista. Palveluohjauksessa on osattava neuvoa asiakkaille, mitä järjestölähtöisiä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia (hyte) alueella on tarjolla asiakkaan tilanteeseen sopivasti. Jotta tämä onnistuu, järjestöjen hyte-toiminnot on tunnistettava ja niistä on systemaattisesti kerättävä tietoa.

Järjestöjen tekemän työn tunnistamisen lisäksi on tärkeää, että järjestöjen toimintaedellytykset turvataan muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kunnat ovat perinteisesti tukeneet järjestöjen toimintaa myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla tiloja kansalaistoiminnan käyttöön. Hälyttävät uutiset eri puolilta Suomea kertovat, että järjestöavustukset ovat vaarassa, kun kunnissa ja kuntayhtymissä joudutaan heikon taloustilanteen vuoksi löytämään erilaisia keinoja säästöjen löytämiseksi.

Sote-uudistustyötä tehtäessä on varmistettava, ettei järjestötoiminnan avustamiseen synny katkoksia. Katkokset voivat pahimmillaan johtaa järjestöjen toiminnan päättymiseen ja supistumiseen. Tämä puolestaan kolahtaisi juuri heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Pelkästään sote-järjestöissä tehdään noin 21 000 henkilötyövuotta vastaava määrä vapaaehtoistyötä vuosittain.

Uudistuksessa on myös selkeästi linjattava rahoitusvastuu myös järjestöjen sellaisen toiminnan turvaamiseksi, joka sijoittuu sote-uudistuksessa mukana olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan välimaastoon. Tällaista järjestölähtöistä auttamistoimintaa ovat esimerkiksi kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien klubitalot ja erilaiset kohtaamispaikat.

On myös huolehdittava, ettei mahdollinen hyvinvointialueen myöntämä rahoitus muodostu esteeksi järjestöjen veikkaustuotoista saamalle rahoitukselle, tai päinvastoin. Sote-uudistuksessa on tunnistettava tämä kysymys ja laadittava järjestöjen rahoituksen turvaamiseksi valtakunnallinen ohjeistus.

Nyt luotujen ja valmistelussa olevien järjestöyhteistyötä kokoavien, maakunnallisten toimintarakenteiden tulevaisuus, on varmistettava.

SOSTEn suositukset

  • Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on keskeistä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä siirretään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä perustason palveluiden vahvistamiseen.
  • Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden ehjät palveluketjut on turvattava sosiaali- ja terveydenhuollon sujuvalla yhteistyöllä, huomioiden samalla yhdyspinnat muihin palvelusektoreihin. Tämä on oltava lähtökohta tulevaisuuden sote-keskuksia rakennettaessa.
  • Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava säännöllisesti.
  • Palvelujärjestelmän muuttuessa on huolehdittava riittävästä palveluohjauksesta.
  • Palveluseteliä ja henkilökohtaista budjettia voidaan käyttää vahvistamaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja asemaa.
  • Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä.
  • Uudistuksessa on alusta asti tunnistettava sote-palveluiden ja järjestöjen tuottaman matalan kynnyksen auttamistyön yhdyspinnat ja mahdollistettava myös tällaisen toiminnan avustaminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

14.6.2022 09:00

Kansanedustajien verkosto: Hyvinvointialueille tarvitaan koordinaattoreita, jotka toimivat yhdyshenkilönä kuntoutujan, ammattilaisten ja palvelujärjestelmien välillä

Hyvinvointi ja terveys Hyvinvointialueiden on sisällytettävä hoitopoluille kuntoutuksen ohjaaja tai vastaava koordinaattori, joka toimii nimettynä yhdyshenkilönä asiakkaan, ammattilaisten ja palvelujärjestelmien välillä. Näin vaatii Eduskunnan kuntoutusverkosto kannanotossaan. ”Monialainen kuntoutus toteutuu usein verkostomaisesti ja kokonaisuuden koordinointi vaatii kuntoutusalan hyvin tuntevaa yhdyshenkilöä, johon asiakas saa yhteyden matalalla kynnyksellä”, kannanotossa todetaan. Hyvinvointialueiden tärkeää huomioida kuntoutusta tukevat palvelut Sote-uudistus siirtää kuntoutuspalveluita hyvinvointialueiden vastuulle. […]

Uutinen

13.6.2022 09:54

Lääkeasioiden uudistus etenee – tietoa vaikuttavuudesta tarvitaan lisää

Sairastamisen hinta Kansallisen lääkityslistan valmistelu etenee selkeän aikataulun mukaan. Sähköisen lääkityslistan käyttöön ottaminen parantaa potilasturvallisuutta ja säästää kustannuksia, kun sen avulla pystytään vähentämään päällekkäisiä lääkityksiä. Suurin merkitys tällä iäkkäiden ja monilääkittyjen henkilöiden kohdalla. Lääkityslistan näkyminen Omakanta-palvelussa auttaa ammattilaisten ohella potilasta hahmottamaan lääkityksen kokonaisuutta paremmin.  ”Vaikka sähköisen lääkityslistan käyttöönotossa on paljon etuja, niin on myös muistettava, että välineet […]

Uutinen

4.5.2022 08:00

Historiallinen sote-järjestöjen rahoituslaki lausunnolla: järjestöille tärkeät näkökohdat huomioitava asetuksissa

Avustusjärjestelmä Veikkausvoittovarajärjestelmään perustuva sote-järjestöjen rahoitusmalli lakkaa ensi vuoden lopussa ja korvaavaa lainsäädäntöä laaditaan parhaillaan. STM on laittanut kansalaisjärjestöjen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeän avustusuudistuksen lakiluonnoksen juuri lausuntokierrokselle. SOSTE pitää sote-järjestöjen rahoituslain ratkaisua, jolla lain tasoinen sääntely pidettäisiin yksinkertaisena ja lain perusteella säädettävät asetukset pitkälti nykymuotoisina, oikeana. Samalla on syytä todeta, että se ei vastaa niihin odotuksiin järjestelmän […]