Skip to content

Sote-järjestöt sote-ja maakuntauudistuksessa

Sote-uudistus
MaakuntauudistusSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirretään 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Lisäksi viisi yhteistyöaluetta vastaa vaativammista palveluista keskitetysti. Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori, kuten järjestöt toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Uudistuksen eteneminen ja konkreettiset toimenpiteet selviävät uudistukset edetessä.

Roolit ja roolijaot muuttuvassa ajassa

Järjestöjen alueellisten kumppaneiden, kuntien ja kuntayhtymien, roolit muuttuvat. Tulevaisuuden kunnat ja perustettavat maakunnat rakentavat nyt uutta rooliaan, ja sama tehtävä on järjestöilläkin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sote-järjestöjen tärkeimpiä tehtäviä, jossa jäsenten verkostot, vapaaehtoistyö ja vertaistuki ovat ongelmia ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia tukeva ja kasvattava resurssi. Yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon välimaastossa järjestöillä on toimintaa, jonka asemoiminen osaksi maakuntien palveluekosysteemejä on välttämätöntä.

Sote-järjestöjen palvelutuotannon kumppanuus rakennetaan yhteistyössä maakunnan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Järjestöjen lisäarvon hyödyntäminen edellyttää selkää työn- ja vastuunjakoa strategisten kumppaneiden kanssa.

Selvää on, että sote-järjestöjen roolia on terävöitettävä kautta koko toimintakirjon: Mikä on järjestöjen hyvinvointirooli, osallisuusrooli, vapaaehtois- ja vertaistukirooli, palvelurooli, järjestöjen elinvoimarooli, järjestöautonomiarooli ja kehittäjäkumppanuusrooli? Syntyykö mahdollisesti jokin muu, aivan uusi rooli?

Osaamisen kehittäminen on yhteinen haaste

Osaavat ja toimintakykyiset järjestöt kanavoivat kansalaisten ja palveluiden käyttäjien ääniä muutokseen. Siksi sote-järjestöjen toiminnan edellytyksistä ja osaamisesta kannattaa huolehtia. Kehittäminen seuraa toimintaympäristön muutoksia ja oppimisen nopeus ratkaisee.

Yksi järjestöjohtamisen uusista haasteista on yleishyödyllisen ja markkinavetoisen palvelutuotannon tunnistaminen ja niiden toisiaan rikastuttavan vuorovaikutuksen edistäminen. Niitä on muitakin. Miten syntyy järjestöjen osallisuus asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja palveluprosessien rakentamiseen? Millaista on järjestöjen omistajaohjaus? Miten taivuttaa digitalisaatio osaksi järjestöjen toimintaa? Miten osoittaa toiminnan vaikuttavuus hyvinvointitalouden näkökulmasta? Miten rakentaa uudenlaista ja tuloksekkaasti uutta luovaa sote-järjestöjen yhteistyötä? Kysymykset on purettava auki koulutustarpeiksi ja kehitysprosesseiksi, joihin voidaan ja joihin pitää rakentaa muutostukea.

Keskinäinen yhteistyö ratkaisee menestyksen

Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni antaa sote-järjestöille oikeuden osallistua käynnissä olevan jättiuudistuksen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Järjestöjen osallistumisen merkitys kasvaa entisestään, kun uudistuksen rakenteelliset ja hallinnolliset kysymykset ovat kypsiä siirrettäväksi taka-alalle. Uudistuksen toimeenpanossa tulee vielä useita vaiheita, joissa järjestöjen sitkeys, sisu ja resilienssi sekä kehittyy että punnitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

8.4.2020 10:00

SOSTEn ja EAPN-Finin varjosuositukset Suomelle: Haavoittuvimmassa asemassa oleville tukea poikkeusoloissa ja myös akuutin kriisin jälkeen

Euroopan komissio antaa jäsenmaille maakohtaiset suositukset keväällä. Suosituksissa EU-maille annetaan räätälöityjä ohjeita siitä, miten ne voivat edistää kasvua ja työllisyyttä ja samalla turvata julkisen talouden vakauden. SOSTE ja Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-FIN ovat laatineet omat varjosuosituksensa, joissa ne vaativat huomioimaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat. SUOSITUS 1: Koronavirusepidemian aikana ja sen jälkeen on turvattava kaikkein […]

Artikkeli

Julkiset palvelut koronavirusepidemian aikana

Koronaviruksen leviämisen vastaiset poikkeustoimet vaikuttavat erityisesti niiden ihmisten arkeen, jotka ovat tavalla tai toisella riippuvaisia erilaisista palveluista. Koronavirustilanne aiheuttaa monenlaisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä työllisyyspalveluihin. Välttämätön terveyden- ja sairaanhoito, toimeentulo ja huolenpito on varmistettava poikkeusoloista huolimatta.   Alle on koottu linkkejä eri viranomaistahojen ohjeistuksiin, jotka vaikuttavat sote- ja työllisyyspalveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriön palveluita ja ohjeita kansalaisille Chatti-neuvonta avattu uudesta koronaviruksesta  Kansalaisille suunnattu koronavirustietoa sisältävä digipalvelu Omaolo.fi on avattu […]

Uutinen

10.3.2020 15:44

SOSTEn jäsenistä 74 prosenttia kannattaa yhden hankkeen mallia

SOSTE tiedusteli kyselyllä maaliskuun alussa jäsenjärjestöjensä kantaa siihen, millä hankemallilla järjestöjä voitaisiin parhaiten tukea, jotta varmistetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteys ja tehokas vaikuttaminen kunta- ja maakuntarakenteisiin vuodesta 2021 lähtien. SOSTEn jäsenet ovat valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä, lukuun ottamatta maakunnallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä. Valtaosalla jäsenjärjestöistä on tiivis kytkentä alue- ja paikallistasolle omien jäsenyhdistysten tai aluetyöntekijöiden kautta. […]