Skip to content

Sote-järjestöt sote-ja maakuntauudistuksessa

Sote-uudistus
MaakuntauudistusSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirretään 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Lisäksi viisi yhteistyöaluetta vastaa vaativammista palveluista keskitetysti. Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori, kuten järjestöt toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Uudistuksen eteneminen ja konkreettiset toimenpiteet selviävät uudistukset edetessä.

Roolit ja roolijaot muuttuvassa ajassa

Järjestöjen alueellisten kumppaneiden, kuntien ja kuntayhtymien, roolit muuttuvat. Tulevaisuuden kunnat ja perustettavat maakunnat rakentavat nyt uutta rooliaan, ja sama tehtävä on järjestöilläkin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sote-järjestöjen tärkeimpiä tehtäviä, jossa jäsenten verkostot, vapaaehtoistyö ja vertaistuki ovat ongelmia ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia tukeva ja kasvattava resurssi. Yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon välimaastossa järjestöillä on toimintaa, jonka asemoiminen osaksi maakuntien palveluekosysteemejä on välttämätöntä.

Sote-järjestöjen palvelutuotannon kumppanuus rakennetaan yhteistyössä maakunnan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Järjestöjen lisäarvon hyödyntäminen edellyttää selkää työn- ja vastuunjakoa strategisten kumppaneiden kanssa.

Selvää on, että sote-järjestöjen roolia on terävöitettävä kautta koko toimintakirjon: Mikä on järjestöjen hyvinvointirooli, osallisuusrooli, vapaaehtois- ja vertaistukirooli, palvelurooli, järjestöjen elinvoimarooli, järjestöautonomiarooli ja kehittäjäkumppanuusrooli? Syntyykö mahdollisesti jokin muu, aivan uusi rooli?

Osaamisen kehittäminen on yhteinen haaste

Osaavat ja toimintakykyiset järjestöt kanavoivat kansalaisten ja palveluiden käyttäjien ääniä muutokseen. Siksi sote-järjestöjen toiminnan edellytyksistä ja osaamisesta kannattaa huolehtia. Kehittäminen seuraa toimintaympäristön muutoksia ja oppimisen nopeus ratkaisee.

Yksi järjestöjohtamisen uusista haasteista on yleishyödyllisen ja markkinavetoisen palvelutuotannon tunnistaminen ja niiden toisiaan rikastuttavan vuorovaikutuksen edistäminen. Niitä on muitakin. Miten syntyy järjestöjen osallisuus asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja palveluprosessien rakentamiseen? Millaista on järjestöjen omistajaohjaus? Miten taivuttaa digitalisaatio osaksi järjestöjen toimintaa? Miten osoittaa toiminnan vaikuttavuus hyvinvointitalouden näkökulmasta? Miten rakentaa uudenlaista ja tuloksekkaasti uutta luovaa sote-järjestöjen yhteistyötä? Kysymykset on purettava auki koulutustarpeiksi ja kehitysprosesseiksi, joihin voidaan ja joihin pitää rakentaa muutostukea.

Keskinäinen yhteistyö ratkaisee menestyksen

Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni antaa sote-järjestöille oikeuden osallistua käynnissä olevan jättiuudistuksen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Järjestöjen osallistumisen merkitys kasvaa entisestään, kun uudistuksen rakenteelliset ja hallinnolliset kysymykset ovat kypsiä siirrettäväksi taka-alalle. Uudistuksen toimeenpanossa tulee vielä useita vaiheita, joissa järjestöjen sitkeys, sisu ja resilienssi sekä kehittyy että punnitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

10.12.2020 13:59

SOSTE vaatii järjestöjen palvelutuotannon erityisyyden tunnistamista sote-uudistuksessa

Sote-uudistus Sote-uudistus on edennyt aikataulunsa mukaisesti, kun Marinin hallituksen esitys sote-uudistukseksi ja uudistusta koskeva lainsäädäntö annettiin 8.12. eduskuntaan. SOSTE kiittää hallitusta järjestöihin liittyvistä hyvistä kirjauksista. Hyviä kirjauksia ovat myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) vastuun kuuluminen sekä kunnille että hyvinvointialueille, hyten vastuutahon nimeäminen ja yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa hyte-työssä. Arviointineuvoston lausunnon jälkeen lainsäädäntöön ei esitetty muutoksia, jotka […]

Uutinen

9.12.2020 11:00

Sosiaalibarometri 2014 ennakoi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä vuoteen 2020

Sosiaalibaro Vuonna 2014 Sosiaalibarometrin vastaajat arvioivat, millaisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeissa, palveluissa ja etuuksissa tulee tapahtumaan vuoteen 2020 mennessä. Tarkastelen, miten oikeaan arviot osuivat. Peilaan vuonna 2014 tehtyjä arvioita erityisesti vuonna 2020 toteutettuun Sosiaalibarometriin, mutta käytän tarkastelussa myös muita soveltuvia lähteitä. Tarkastelu osoittaa, että vuonna 2014 tehdyt arviot osuivat yllättävän oikeaan. Parhaiten Sosiaalibarometrin vastaajat osasivat […]

Uutinen

10.11.2020 11:59

SOSTE: Järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita on turvattava sote-uudistuksessa

Sote-uudistus SOSTE yhtyy lainsäädännön arviointineuvoston näkemykseen siitä, että pienten toimijoiden, kuten järjestöjen asemaa ja mahdollisuutta osallistua palvelujen tarjoamiseen tulisi varmistaa sote-uudistuksessa. Järjestöjen palvelutuotannon tärkeys on mainittu yleisellä tasolla esitysluonnoksessa, mutta säännöskohtaisten perustelujen hankintamenettelyä koskevassa kohdassa sitä ei ole mainittu. SOSTE on korostanut lausunnossaan, että palveluiden asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on tärkeää, että järjestöt voivat jatkossakin toimia palveluntuottajina. Esimerkiksi […]