Skip to content

Sote-järjestöt sote-ja maakuntauudistuksessa

Sote-uudistus
Sote-uudistusMaakuntauudistusSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Sote- ja maakuntauudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy maakunnille 1. tammikuuta 2012. Maakuntia on 18, ja lisäksi viisi yhteistyöaluetta vastaa vaativammista palveluista keskitetysti. Osana uudistusta tulee vaiheittain voimaan valinnanvapaus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat kunnat yhteistyössä maakuntien kanssa. Uudistus vaikuttaa laajasti sote-järjestöjen toimintaan.

Roolit ja roolijaot muuttuvat

Järjestöjen alueellisten kumppaneiden, kuntien ja kuntayhtymien, roolit muuttuvat. Tulevaisuuden kunnat ja perustettavat maakunnat rakentavat nyt uutta rooliaan, ja sama tehtävä on järjestöilläkin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sote-järjestöjen tärkeimpiä tehtäviä, jossa jäsenten verkostot, vapaaehtoistyö ja vertaistuki ovat ongelmia ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia tukeva ja kasvattava resurssi. Yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon välimaastossa järjestöillä on toimintaa, jonka asemoiminen osaksi maakuntien palveluekosysteemejä on välttämätöntä.

Sote-järjestöjen palvelutuotannon kumppanuus rakennetaan yhteistyössä maakunnan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Järjestöjen lisäarvon hyödyntäminen edellyttää selkää työn- ja vastuunjakoa strategisten kumppaneiden kanssa.

Selvää on, että sote-järjestöjen roolia on terävöitettävä kautta koko toimintakirjon: Mikä on järjestöjen hyvinvointirooli, osallisuusrooli, vapaaehtois- ja vertaistukirooli, palvelurooli, järjestöjen elinvoimarooli, järjestöautonomiarooli ja kehittäjäkumppanuusrooli? Syntyykö mahdollisesti jokin muu, aivan uusi rooli?

Osaamisen kehittäminen on yhteinen haaste

Osaavat ja toimintakykyiset järjestöt kanavoivat kansalaisten ja palveluiden käyttäjien ääniä muutokseen. Siksi sote-järjestöjen toiminnan edellytyksistä ja osaamisesta kannattaa huolehtia. Kehittäminen seuraa toimintaympäristön muutoksia ja oppimisen nopeus ratkaisee.

Yksi järjestöjohtamisen uusista haasteista on yleishyödyllisen ja markkinavetoisen palvelutuotannon tunnistaminen ja niiden toisiaan rikastuttavan vuorovaikutuksen edistäminen. Niitä on muitakin. Miten syntyy järjestöjen osallisuus asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja palveluprosessien rakentamiseen? Millaista on järjestöjen omistajaohjaus? Miten taivuttaa digitalisaatio osaksi järjestöjen toimintaa? Miten osoittaa toiminnan vaikuttavuus hyvinvointitalouden näkökulmasta? Miten rakentaa uudenlaista ja tuloksekkaasti uutta luovaa sote-järjestöjen yhteistyötä? Kysymykset on purettava auki koulutustarpeiksi ja kehitysprosesseiksi, joihin voidaan ja joihin pitää rakentaa muutostukea.

Keskinäinen yhteistyö ratkaisee menestyksen

Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni antaa sote-järjestöille oikeuden osallistua käynnissä olevan jättiuudistuksen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Järjestöjen osallistumisen merkitys kasvaa entisestään, kun uudistuksen rakenteelliset ja hallinnolliset kysymykset ovat kypsiä siirrettäväksi taka-alalle. Uudistuksen toimeenpanossa tulee vielä useita vaiheita, joissa järjestöjen sitkeys, sisu ja resilienssi sekä kehittyy että punnitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.4.2019 15:07

SOSTEn podcast on #järjestöhommissa

SOSTE on aloittanut #Järjestöhommissa -podcastin tuottamisen. Podcastissa käsiteltävät aiheet liittyvät järjestöhommiin, ja erityisesti sote-järjestöihin. Käsittelyssä ovat järjestöpuolen kuumimmat ja puhuttelevimmat aiheet. Podcastin vakioäänenä on SOSTEn erityisasiantuntija Kirsi Marttinen, ja jokaisessa jaksossa on mukana vierailevia asiantuntijoita. Aloituksen kunniaksi SOSTE julkistaa kerralla ensimmäiset kaksi jaksoa: Jakso #01 -Saavutettavuuslaki järjestöhommissa Uusi saavutettavuuslaki astui voimaan 1.4. ja sitä pitää soveltaa […]

Uutinen

8.3.2019 11:42

Soten askelmerkit päätettävä nyt

SOSTE on pahoillaan, ettei eduskunnassa kyetty tekemään edes riisuttua versiota sotesta ja päättämään asian etenemisestä. Hallituskauden sotenäytelmä osoittaa, että Suomessa isojen reformien tekeminen ei ole mahdollista ilman laajaa, parlamentaarista valmistelua.  “Valmistelussa jäi liian vähälle huomiolle, että nykyjärjestelmä tuskin kestäisi perustuslainmukaisuustulkintaa. Tästä on kuitenkin päästävä karttuneen tiedon ja kokemuksen pohjalta eteenpäin mahdollisimman nopeasti”, toteaa SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi.   Nyt tarvitaan […]

Uutinen

26.2.2019 16:03

Sosiaalibarometri: Sotessa hyvää asiakasseteli ja leveämmät hartiat, muu vaatii vielä työtä

Sote-uudistuksen peruspalikoille on alueilla vahva tuki, kertovat Sosiaalibarometrin 2019 ennakkotulokset. Kannatusta saavat asiakasseteli ja leveämmät hartiat, jotka voitaisiin turvata parlamentaarisella yhteistyöllä nyt – siitä huolimatta, että sote-kokonaisuus on valiokunnissa pulassa. Kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta–alueiden sosiaali- ja terveysjohtajat kannattavat Sosiaalibarometrissa maakuntia, palvelutuotannon monipuolistamista, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia – tämä samaan aikaan, kun vain joka kolmas vastaajista […]