Skip to content

Sote-järjestöt sote-ja maakuntauudistuksessa

Sote-uudistus
Sote-uudistusMaakuntauudistusSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Sote- ja maakuntauudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy maakunnille 1. tammikuuta 2012. Maakuntia on 18, ja lisäksi viisi yhteistyöaluetta vastaa vaativammista palveluista keskitetysti. Osana uudistusta tulee vaiheittain voimaan valinnanvapaus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat kunnat yhteistyössä maakuntien kanssa. Uudistus vaikuttaa laajasti sote-järjestöjen toimintaan.

Roolit ja roolijaot muuttuvat

Järjestöjen alueellisten kumppaneiden, kuntien ja kuntayhtymien, roolit muuttuvat. Tulevaisuuden kunnat ja perustettavat maakunnat rakentavat nyt uutta rooliaan, ja sama tehtävä on järjestöilläkin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sote-järjestöjen tärkeimpiä tehtäviä, jossa jäsenten verkostot, vapaaehtoistyö ja vertaistuki ovat ongelmia ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia tukeva ja kasvattava resurssi. Yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon välimaastossa järjestöillä on toimintaa, jonka asemoiminen osaksi maakuntien palveluekosysteemejä on välttämätöntä.

Sote-järjestöjen palvelutuotannon kumppanuus rakennetaan yhteistyössä maakunnan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Järjestöjen lisäarvon hyödyntäminen edellyttää selkää työn- ja vastuunjakoa strategisten kumppaneiden kanssa.

Selvää on, että sote-järjestöjen roolia on terävöitettävä kautta koko toimintakirjon: Mikä on järjestöjen hyvinvointirooli, osallisuusrooli, vapaaehtois- ja vertaistukirooli, palvelurooli, järjestöjen elinvoimarooli, järjestöautonomiarooli ja kehittäjäkumppanuusrooli? Syntyykö mahdollisesti jokin muu, aivan uusi rooli?

Osaamisen kehittäminen on yhteinen haaste

Osaavat ja toimintakykyiset järjestöt kanavoivat kansalaisten ja palveluiden käyttäjien ääniä muutokseen. Siksi sote-järjestöjen toiminnan edellytyksistä ja osaamisesta kannattaa huolehtia. Kehittäminen seuraa toimintaympäristön muutoksia ja oppimisen nopeus ratkaisee.

Yksi järjestöjohtamisen uusista haasteista on yleishyödyllisen ja markkinavetoisen palvelutuotannon tunnistaminen ja niiden toisiaan rikastuttavan vuorovaikutuksen edistäminen. Niitä on muitakin. Miten syntyy järjestöjen osallisuus asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja palveluprosessien rakentamiseen? Millaista on järjestöjen omistajaohjaus? Miten taivuttaa digitalisaatio osaksi järjestöjen toimintaa? Miten osoittaa toiminnan vaikuttavuus hyvinvointitalouden näkökulmasta? Miten rakentaa uudenlaista ja tuloksekkaasti uutta luovaa sote-järjestöjen yhteistyötä? Kysymykset on purettava auki koulutustarpeiksi ja kehitysprosesseiksi, joihin voidaan ja joihin pitää rakentaa muutostukea.

Keskinäinen yhteistyö ratkaisee menestyksen

Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni antaa sote-järjestöille oikeuden osallistua käynnissä olevan jättiuudistuksen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Järjestöjen osallistumisen merkitys kasvaa entisestään, kun uudistuksen rakenteelliset ja hallinnolliset kysymykset ovat kypsiä siirrettäväksi taka-alalle. Uudistuksen toimeenpanossa tulee vielä useita vaiheita, joissa järjestöjen sitkeys, sisu ja resilienssi sekä kehittyy että punnitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.6.2019 15:29

Hallitusohjelman työryhmien jäsenet avasivat hallitusohjelman sotu- ja sote-linjauksia

Iso salillinen sote-järjestöjen aktiiveja kokoontuivat SOSTEn tiloihin keskustelemaan Rinteen hallitusohjelman kahden ison reformin kirjauksista: sotu- ja sote-uudistuksesta. Keskustelua pohjustivat hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana olleet kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Anu Vehviläinen (kesk.). Kontula oli jäsenenä sosiaaliturvaa käsittelevässä alaryhmässä, Vehviläinen puolestaan veti sote-alaryhmää. He kumpikin ovat myös tuoreita valiokuntien puheenjohtajia. Kontula korosti puheenvuorossaan hallitusohjelman vahvoja kirjauksia sosiaaliturvaan liittyvän […]

Uutinen

17.6.2019 11:46

Kansalaistutkimus ”Ihan pihalla”: Vanhoista ihmisistä yhä useampi syrjäytyy monimutkaistuvassa, digitalisoituvassa maailmassa

Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät yhä monimutkaisemmassa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta. Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus. Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He […]

Uutinen

5.6.2019 09:00

Sosiaalibarometri: Kuntoutuksen kytkös asiakkaan arkeen vielä heikko. Kuntoutustakuu takaisi palvelun oikea-aikaisen saatavuuden 

Yli puolet Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista arvioi olemassa olevan kuntoutussuunnitelman noudattamisen yksittäisen asiakkaan kohdalla (60 %) toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Samansuuntaisia myönteisiä arvioita saa kuntoutussuunnitelman laatiminen (58 %) ja kuntoutuksen toteuttaminen yksilöllisistä tarpeista lähtien (56 %). Vastaukset muuttuvat kriittisemmiksi, kun kysytään kuntoutuksen yhteyttä asiakkaan arkeen. 29 prosenttia näkee yhteyden toteutuvan melko huonosti tai huonosti […]