Skip to content

Sote-järjestöt sote-ja maakuntauudistuksessa

Sote-uudistus
MaakuntauudistusSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirretään 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Lisäksi viisi yhteistyöaluetta vastaa vaativammista palveluista keskitetysti. Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori, kuten järjestöt toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Uudistuksen eteneminen ja konkreettiset toimenpiteet selviävät uudistukset edetessä.

Roolit ja roolijaot muuttuvassa ajassa

Järjestöjen alueellisten kumppaneiden, kuntien ja kuntayhtymien, roolit muuttuvat. Tulevaisuuden kunnat ja perustettavat maakunnat rakentavat nyt uutta rooliaan, ja sama tehtävä on järjestöilläkin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sote-järjestöjen tärkeimpiä tehtäviä, jossa jäsenten verkostot, vapaaehtoistyö ja vertaistuki ovat ongelmia ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia tukeva ja kasvattava resurssi. Yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon välimaastossa järjestöillä on toimintaa, jonka asemoiminen osaksi maakuntien palveluekosysteemejä on välttämätöntä.

Sote-järjestöjen palvelutuotannon kumppanuus rakennetaan yhteistyössä maakunnan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Järjestöjen lisäarvon hyödyntäminen edellyttää selkää työn- ja vastuunjakoa strategisten kumppaneiden kanssa.

Selvää on, että sote-järjestöjen roolia on terävöitettävä kautta koko toimintakirjon: Mikä on järjestöjen hyvinvointirooli, osallisuusrooli, vapaaehtois- ja vertaistukirooli, palvelurooli, järjestöjen elinvoimarooli, järjestöautonomiarooli ja kehittäjäkumppanuusrooli? Syntyykö mahdollisesti jokin muu, aivan uusi rooli?

Osaamisen kehittäminen on yhteinen haaste

Osaavat ja toimintakykyiset järjestöt kanavoivat kansalaisten ja palveluiden käyttäjien ääniä muutokseen. Siksi sote-järjestöjen toiminnan edellytyksistä ja osaamisesta kannattaa huolehtia. Kehittäminen seuraa toimintaympäristön muutoksia ja oppimisen nopeus ratkaisee.

Yksi järjestöjohtamisen uusista haasteista on yleishyödyllisen ja markkinavetoisen palvelutuotannon tunnistaminen ja niiden toisiaan rikastuttavan vuorovaikutuksen edistäminen. Niitä on muitakin. Miten syntyy järjestöjen osallisuus asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja palveluprosessien rakentamiseen? Millaista on järjestöjen omistajaohjaus? Miten taivuttaa digitalisaatio osaksi järjestöjen toimintaa? Miten osoittaa toiminnan vaikuttavuus hyvinvointitalouden näkökulmasta? Miten rakentaa uudenlaista ja tuloksekkaasti uutta luovaa sote-järjestöjen yhteistyötä? Kysymykset on purettava auki koulutustarpeiksi ja kehitysprosesseiksi, joihin voidaan ja joihin pitää rakentaa muutostukea.

Keskinäinen yhteistyö ratkaisee menestyksen

Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni antaa sote-järjestöille oikeuden osallistua käynnissä olevan jättiuudistuksen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Järjestöjen osallistumisen merkitys kasvaa entisestään, kun uudistuksen rakenteelliset ja hallinnolliset kysymykset ovat kypsiä siirrettäväksi taka-alalle. Uudistuksen toimeenpanossa tulee vielä useita vaiheita, joissa järjestöjen sitkeys, sisu ja resilienssi sekä kehittyy että punnitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

25.9.2020 08:43

Social- och hälsovårdsreformen: Främjandet av hälsa och välmående får inte bli kommunernas och landskapens slagpåse

Sote-uudistus I sitt utlåtande om social- och hälsovårdsreformen, inlämnat den 24.9.2020, påminner SOSTE om att en förutsättning för att uppnå reformens mål är att social- och hälsovårdstjänsternas tyngdpunkt skiftas till främjandet av hälsa och välmående samt att stärka basservicen. Främjandet av hälsa och välmående sker effektivast parallellt med service och delvis överlappande den. ”Den effektivaste delen […]

Uutinen

24.9.2020 14:56

Sote-uudistus: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei saa jäädä kuntien ja tulevien sote-maakuntien heittopussiksi

Sote-uudistus Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä siirretään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä perustason palveluiden vahvistamiseen, muistuttaa SOSTE 24.9.2020 jättämässään sote-uudistukseen liittyvässä lausunnossaan. Tehokkaimmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tapahtuu palvelujen rinnalla sekä niihin limittyen. ”Vaikuttavin osa tästä työstä tehdään asiakkaiden kohtaamisissa, jolloin asiakas saa palvelun ohella tukea ja tuuppausta omaan hyvinvointiinsa. Sote-maakuntien tulee […]

Uutinen

20.8.2020 08:02

SOSTE: Framtiden för social- och hälsovårdsorganisationernas arbete i vågskålen – Budgetmanglingen måste hitta en hållbar finansieringslösning för att trygga verksamheten

Kansalaisyhteiskunta Enligt finansministeriets budgetförslag (13.8) skulle man nästa år ta bort 127 miljoner euro av social- och hälsovårdsorganisationerna, en nedskärning på 33 procent jämför med i år. Ministeriet föreslår att 253 miljoner euro ska beviljas i bidrag till sammanslutningar och organisationer för främjandet av hälsa och socialt välmående, då motsvarande summa som beviljats i år var […]