Skip to content

Sote-järjestöt sote-ja maakuntauudistuksessa

Sote-uudistus
Sosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirretään 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Lisäksi viisi yhteistyöaluetta vastaa vaativammista palveluista keskitetysti. Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori, kuten järjestöt toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Uudistuksen eteneminen ja konkreettiset toimenpiteet selviävät uudistukset edetessä.

Roolit ja roolijaot muuttuvassa ajassa

Järjestöjen alueellisten kumppaneiden, kuntien ja kuntayhtymien, roolit muuttuvat. Tulevaisuuden kunnat ja perustettavat maakunnat rakentavat nyt uutta rooliaan, ja sama tehtävä on järjestöilläkin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sote-järjestöjen tärkeimpiä tehtäviä, jossa jäsenten verkostot, vapaaehtoistyö ja vertaistuki ovat ongelmia ennaltaehkäisevä sekä hyvinvointia tukeva ja kasvattava resurssi. Yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon välimaastossa järjestöillä on toimintaa, jonka asemoiminen osaksi maakuntien palveluekosysteemejä on välttämätöntä.

Sote-järjestöjen palvelutuotannon kumppanuus rakennetaan yhteistyössä maakunnan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Järjestöjen lisäarvon hyödyntäminen edellyttää selkää työn- ja vastuunjakoa strategisten kumppaneiden kanssa.

Selvää on, että sote-järjestöjen roolia on terävöitettävä kautta koko toimintakirjon: Mikä on järjestöjen hyvinvointirooli, osallisuusrooli, vapaaehtois- ja vertaistukirooli, palvelurooli, järjestöjen elinvoimarooli, järjestöautonomiarooli ja kehittäjäkumppanuusrooli? Syntyykö mahdollisesti jokin muu, aivan uusi rooli?

Osaamisen kehittäminen on yhteinen haaste

Osaavat ja toimintakykyiset järjestöt kanavoivat kansalaisten ja palveluiden käyttäjien ääniä muutokseen. Siksi sote-järjestöjen toiminnan edellytyksistä ja osaamisesta kannattaa huolehtia. Kehittäminen seuraa toimintaympäristön muutoksia ja oppimisen nopeus ratkaisee.

Yksi järjestöjohtamisen uusista haasteista on yleishyödyllisen ja markkinavetoisen palvelutuotannon tunnistaminen ja niiden toisiaan rikastuttavan vuorovaikutuksen edistäminen. Niitä on muitakin. Miten syntyy järjestöjen osallisuus asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja palveluprosessien rakentamiseen? Millaista on järjestöjen omistajaohjaus? Miten taivuttaa digitalisaatio osaksi järjestöjen toimintaa? Miten osoittaa toiminnan vaikuttavuus hyvinvointitalouden näkökulmasta? Miten rakentaa uudenlaista ja tuloksekkaasti uutta luovaa sote-järjestöjen yhteistyötä? Kysymykset on purettava auki koulutustarpeiksi ja kehitysprosesseiksi, joihin voidaan ja joihin pitää rakentaa muutostukea.

Keskinäinen yhteistyö ratkaisee menestyksen

Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni antaa sote-järjestöille oikeuden osallistua käynnissä olevan jättiuudistuksen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Järjestöjen osallistumisen merkitys kasvaa entisestään, kun uudistuksen rakenteelliset ja hallinnolliset kysymykset ovat kypsiä siirrettäväksi taka-alalle. Uudistuksen toimeenpanossa tulee vielä useita vaiheita, joissa järjestöjen sitkeys, sisu ja resilienssi sekä kehittyy että punnitaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

26.10.2021 07:00

Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 2021: Ratkaiseeko digitalisaatio sosiaaliturvan monimutkaisuuden?

Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaaliturva näyttäytyy asiakkaille monimutkaisena ja vaikeasti aukeavana kokonaisuutena. Tänään 26.10. käynnistyvillä SOSTEn Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivillä 2021 pureudutaan muun muassa digitalisaation mahdollisuuksiin ratkaista sosiaaliturvan monimutkaisuutta. Tietohallintopäällikkö Markku Heinäsenaho (STM) kuvaa esityksessään teknologian mahdollisuuksia osana sosiaaliturvauudistusta. Sosiaaliturvaa pidetään yleisesti monimutkaisena, mutta mistä tämä monimutkaisuus syntyy? Mitä mahdollisuuksia teknologia tarjoaa ja missä menee sen hyödyntämisen rajat? ”Sosiaaliturvaa […]

Uutinen

18.10.2021 13:00

Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 2021: Koronaviruspandemia ja laahaavat rokotusluvut osoittavat, että terveyden lukutaidon taso on aliarvioitu ongelma

Sosiaali- ja terveyspalvelut Hyvä terveyden lukutaito lisää valmiutta tunnistaa ja tarkastella kriittisesti esimerkiksi harhaanjohtavaa ja virheellistä tietoa koronaviruksesta ja koronarokotteista. – Alhainen terveyden lukutaito on yhdistetty korkeampaan luottamukseen sosiaalisessa mediassa jaettuun tietoon. Vastaavasti alhainen terveyden lukutaito näkyy alhaisempana luottamuksena ja vähäisempänä turvautumisena viranomaistietoon sekä koronarokote-epäröintinä, sanoo apulaisprofessori Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Lukuisat suositukset ja rajoitukset koronaviruksen […]

Uutinen

15.10.2021 09:49

Potilasjärjestöjen ja lääkkeen käyttäjien oltava osallisia lääkehoidon kehittämistyössä

Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuluneen vuoden aikana lääkeasioiden uudistaminen on saanut tuekseen resursseja ja rakenteita, ja työ on lähtenyt etenemään. Työtä viedään eteenpäin kolmessa eri kokonaisuudessa, joita ovat lääkehuollon ohjaus ja rahoitus, tiedonhallinta ja digitaaliset työkalut sekä apteekkitalous ja lääkkeiden jakelu.   Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjesti 13.10. sidosryhmätilaisuuden, jossa eri tahot keskustelivat lääkeasioiden uudistuksen edistämisestä.  Lääkehuolto kytkettävä nykyistä tiiviimmin sote-palveluihin SOSTE korostaa, että lääkehuolto on osa terveydenhuoltoa ja […]