Skip to content

Sote-palveluiden nykytila ja kehittämiskohteet

Sote-uudistus
Sote-uudistus

Suomen terveyspalvelujärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Siitä huolimatta, että valtaosa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä. Terveyserojen ja terveyspalvelujen saatavuuden välillä on yhteys: mitä huonommat tulot, sitä huonompi terveys. Työelämän ulkopuolella olevien niin työttömien, vanhusten kuin köyhien lapsiperheiden palveluissa on puutteita, mikä ilmenee muun muassa työttömien heikompana työkykynä. Jokaisella on kuitenkin perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Perustason terveydenhoitomme suurimpia ongelmia on, ettei palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy ole yhdenvertainen koko maassa. Tämä ilmenee erityisesti terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyssä ja heikommassa asemassa olevien pääsyssä palveluiden piiriin. Maaliskuussa 2019 lääkärin kiireettömistä vastaanottokäynneistä vain 40 prosenttia toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta. Hammaslääkärikäynneistä 40 prosenttia toteutui kolmen viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Kuitenkin viidennes avun tarvitsijoista joutui odottamaan käyntiaikaa yli kolme kuukautta.

SOSTE jäsenjärjestöilleen osoittaman kyselyn mukaan (linkki kyselyn tuloksiin) suurimmat ongelmakohdat nykyisessä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä niiden edustamien ihmisryhmien näkökulmasta olivat osaamisen puutteet, pitkät odotus- ja jonotusajat, puutteelliset resurssit ja alueellinen eriarvoisuus.

Sosiaalipalveluiden kehittäminen terveyspalveluiden rinnalla on keskeistä. Luottamus sosiaalipalveluiden saatavuuteen on heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niiden saamiseen tarvittaessa luottaa 57 % väestöstä. Toimeentulotuen saatavuuteen vain 45 % väestöstä.

Vuoden 2023 alusta toteutuu pitkään valmisteltu sote-uudistus, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Hallinnollisella uudistuksella pyritään turvaamaan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville, parantamaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja, turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastaamaan ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitsemään kustannusten kasvua.

SOSTE on sote-uudistukseen liittyvässä vaikuttamistyössään peräänkuuluttanut perustason sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistamista ja kehittämistä. Palvelujen kehittämisen keskiössä on oltava ihminen. Palvelut on saatava oikea-aikaisesti ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Hoidon on oltava vaikuttavaa ja hoitoketjujen toimia saumattomasti. Hyvin toimivilla peruspalveluilla voidaan ennaltaehkäistä kalliiden erityispalveluiden tarvetta ja vähentää inhimillistä kärsimystä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallin tulee olla sellainen, että se turvaa palvelut. Hyvinvointialueella on oltava tarpeeksi taloudellista liikkumavaraa palveluidensa järjestämiseen. Tämä edellyttää, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus päättää omista tuloistaan esimerkiksi maakuntaverotuksella. Hyvinvointierojen kaventaminen ei ole mahdollista, jos palveluvalikoimaa joudutaan nykyisestä olennaisesti rajaamaan tai asiakasmaksuja merkittävästi nostamaan taloudellisen niukkuuden takia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

14.6.2022 09:00

Kansanedustajien verkosto: Hyvinvointialueille tarvitaan koordinaattoreita, jotka toimivat yhdyshenkilönä kuntoutujan, ammattilaisten ja palvelujärjestelmien välillä

Hyvinvointi ja terveys Hyvinvointialueiden on sisällytettävä hoitopoluille kuntoutuksen ohjaaja tai vastaava koordinaattori, joka toimii nimettynä yhdyshenkilönä asiakkaan, ammattilaisten ja palvelujärjestelmien välillä. Näin vaatii Eduskunnan kuntoutusverkosto kannanotossaan. ”Monialainen kuntoutus toteutuu usein verkostomaisesti ja kokonaisuuden koordinointi vaatii kuntoutusalan hyvin tuntevaa yhdyshenkilöä, johon asiakas saa yhteyden matalalla kynnyksellä”, kannanotossa todetaan. Hyvinvointialueiden tärkeää huomioida kuntoutusta tukevat palvelut Sote-uudistus siirtää kuntoutuspalveluita hyvinvointialueiden vastuulle. […]

Uutinen

13.6.2022 09:54

Lääkeasioiden uudistus etenee – tietoa vaikuttavuudesta tarvitaan lisää

Sairastamisen hinta Kansallisen lääkityslistan valmistelu etenee selkeän aikataulun mukaan. Sähköisen lääkityslistan käyttöön ottaminen parantaa potilasturvallisuutta ja säästää kustannuksia, kun sen avulla pystytään vähentämään päällekkäisiä lääkityksiä. Suurin merkitys tällä iäkkäiden ja monilääkittyjen henkilöiden kohdalla. Lääkityslistan näkyminen Omakanta-palvelussa auttaa ammattilaisten ohella potilasta hahmottamaan lääkityksen kokonaisuutta paremmin.  ”Vaikka sähköisen lääkityslistan käyttöönotossa on paljon etuja, niin on myös muistettava, että välineet […]

Uutinen

4.5.2022 08:00

Historiallinen sote-järjestöjen rahoituslaki lausunnolla: järjestöille tärkeät näkökohdat huomioitava asetuksissa

Avustusjärjestelmä Veikkausvoittovarajärjestelmään perustuva sote-järjestöjen rahoitusmalli lakkaa ensi vuoden lopussa ja korvaavaa lainsäädäntöä laaditaan parhaillaan. STM on laittanut kansalaisjärjestöjen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeän avustusuudistuksen lakiluonnoksen juuri lausuntokierrokselle. SOSTE pitää sote-järjestöjen rahoituslain ratkaisua, jolla lain tasoinen sääntely pidettäisiin yksinkertaisena ja lain perusteella säädettävät asetukset pitkälti nykymuotoisina, oikeana. Samalla on syytä todeta, että se ei vastaa niihin odotuksiin järjestelmän […]