fi | sv | eng

Tämä maa, nämä kunnat, millaiset maakunnat?

3.-4.10.2017, Oulu, Oulun kaupunginteatteri, Kaarlenväylä 2

Kunta on monelle tuttu kumppani, onko maakunta jotenkin erilainen? Onko maakunta alueen kuntien vai alueen ihmisten demokraattinen yhteisö? Järjestöt ovat monin paikoin purkaneet maakunnallisia piirirakenteitaan, pitääkö ne nyt siis rakentaa uudelleen? Tule rakentamaan yhteistä vahvaa maakuntaa!

Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

OHJELMA

 

9.00-10.00
ilmoittautuminen alkaa, näyttely avoinna
10.00-11.30
Avajaiset
11.30-12.30
Lounas, näyttely avoinna
12.30-16.30
Rinnakkaisseminaarit:
Tämä maa, nämä kunnat, millaiset maakunnat?
 12.30-13.30
JÄRJESTÖ-JULKINEN KUMPPANUUDELLA UUTTA YHTEISÖLLISYYTTÄ RAKENTAMAAN

Tulevaisuuden kunnassa kumppanuuden ja yhteistyön merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulee korostumaan. Järjestöjen ja julkisen sektorin kumppanuutta kehitetään parhaiten yhteiskehittämisellä, josta kuulemme hyviä käytäntöjä eri puolilta Suomea. Useiden hyvien käytäntöjen järjestö-julkinen kumppanuuksien taustalla on pitkäaikainen hanke- ja kehittämistyö, jonka jälkeen hyväksi todettu malli on jäänyt elämään.

Ohjelmassa esitellään tuoreimman sosiaalibarometrin tuloksia.

Järjestö-kaupunkiyhteistyö Tampereella – Kumppanuusohjelmasta Järjestöedustamoon

yhteisökoordinaattori Nina Lindberg, Artteli-kumppanuusyhdistys ry, ja suunnittelija Susanna Lundström, Tampereen kaupunki

Arjen pelastajat: ATK-ohjausta ikäihmisille

Arjen pelastajat: ATK-ohjausta ikäihmisille toimintamallin avulla on lisätty nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia ja keskinäistä vuorovaikutusta, torjuttu yksinäisyyttä ja siten syrjäytymistä. Lähtökohtainen idea on ollut, että Klubitalo Tönärin nuoret ja ikäihmiset kohtaavat ATK-ohjauksen keinoin. ATK-ohjaus on työkalu, jolla vahvennetaan eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta.

kouluttaja Juhani Kemppainen ja palveluesimies Maria Joona, Nuorten Ystävät ry

Järjestöt ja tiedontuotanto: miten kunnissa ja maakunnassa voidaan?

Puheenvuorossa käsitellään järjestö-julkinen kumppanuutta tiedontuotannon
näkökulmasta. Erilaiset järjestöihin kiinnittyvät tiedontuotannon tavat
ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä. Järjestöjen roolia tiedontuotannossa
vahvistetaan sekä kuntakohtaisissa että maakunnallisessa
hyvinvointikertomuksissa. Käytännön esimerkkeinä toimivat Enontekiön kunnan
ja järjestöjen yhteisesti toteuttama kuntalaiskysely ja Lapissa
valmisteilla oleva järjestö- ja kokemustiedon huomioiva maakunnallinen
hyvinvointikertomus.
Puheenvuorossa käsitellään järjestö-julkinen kumppanuutta tiedontuotannon
näkökulmasta. Erilaiset järjestöihin kiinnittyvät tiedontuotannon tavat
ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä. Järjestöjen roolia tiedontuotannossa
vahvistetaan sekä kuntakohtaisissa että maakunnallisessa
hyvinvointikertomuksissa. Käytännön esimerkkeinä toimivat Enontekiön kunnan
ja järjestöjen yhteisesti toteuttama kuntalaiskysely ja Lapissa
valmisteilla oleva järjestö- ja kokemustiedon huomioiva maakunnallinen
hyvinvointikertomus.
Puheenvuorossa käsitellään järjestö-julkinen kumppanuutta tiedontuotannon
näkökulmasta. Erilaiset järjestöihin kiinnittyvät tiedontuotannon tavat
ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä. Järjestöjen roolia tiedontuotannossa
vahvistetaan sekä kuntakohtaisissa että maakunnallisessa
hyvinvointikertomuksissa. Käytännön esimerkkeinä toimivat Enontekiön kunnan
ja järjestöjen yhteisesti toteuttama kuntalaiskysely ja Lapissa
valmisteilla oleva järjestö- ja kokemustiedon huomioiva maakunnallinen
hyvinvointikertomus.

tiedontuotannon koordinaattori Marika Ahola, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry
hallintojohtaja Leni Karisaari ja perusturvajohtaja Annikki Kallioniemi, Enontekiön kunta

Mitä tietoa järjestöt voivat tuoda hyvinvointikertomukseen kuntalaisten arjesta

Oulussa on kerätty tietoa kuntalaisten arjen haasteista hyvinvointikertomuksen indikaattoritietoa täydentämään. Kysely järjestöille ja myöhemmin myös kehittäjäasiakkaille on tehty helpolla tavalla sähköisenä. Tämä kokemustieto viedään osaksi kaupungin tiedolla johtamista.

asiantuntija Maarit Niva, Oulun kaupunki

 14.00-15.00
JÄRJESTÖ 2.0: MAAILMA MUUTTUU - VAD BORDE VI GÖRA I DENNA NYA SITUATION

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristö on historiansa suurimmassa muutoksessa. Miten järjestöt pystyvät muutokseen vastamaan. Vad borde organisationer nu göra?

Organisation 2.0: Samverkan och samordning

förbundsdirektör Viveca Hagmark, Folkhälsans förbund rf

Kumppanuudet 2.0

Puheenvuorossa esitellään koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasosallisuuden kehittämistyötä, joka tähtää sote- ja kuntapalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen, asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen sekä ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistamiseen. Uudenlaisen kumppanuuden ja rinnakkain työskentelyn avulla rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannusvaikuttavia palvelumalleja. Millaisia toimintamalleja Keski-Suomessa on kokeiltu ja mitä uutta tietoa yhteistyöskentelyn kautta on syntynyt? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?

erityisasiantuntija Elina Varjonen, STEA

Satakuntaa luoraan yhres

Satakunnan maakunnan uudistaminen järjestöjen näkökulmasta, järjestöjen välinen yhteistyö Satakunnassa, kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön rakentaminen Satakunnassa, hyvinvointia uusilla tavoilla julkisen sektorin ja sidosryhmien yhteistyönä

toiminnanjohtaja Milja Karjalainen, Satakunnan yhteisökeskus

Järjestöt maakunta- ja kuntauudistuksessa – mallia maakunnista

Miltä näyttää järjestöjen rooli isoissa uudistuksissa? Tervetuloa tutustumaan maakuntien hyviin käytäntöihin! Uudenlaisia yhteistyörakenteita on lähdetty rakentamaan eri maakunnissa sekä maakunta- että kuntatasolla. Järjestöistä ja järjestöille viestimisessä voidaan hyödyntää valtakunnallista Toimeksi.fi -verkkopalvelukokonaisuutta, johon voidaan toteuttaa myös uusia alueellisia sivustoja. Järjestöjen tuottamaa kokemustietoa voidaan hyödyntää kuntien ja maakunnan hyvinvointikertomuksissa ja päätöksenteossa ja kokemusasiantuntijoita taas palvelujen kehittämisessä, opetuksessa ja yleiseen asenneilmapiiriin vaikuttamisessa.

projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, toiminnanjohtaja Mervi Kestilä, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry ja kehittämispäällikkö Anne Pyykkönen, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys

 15.30-16.30
KOKEILUT JA DIGITALISAATIO PALVELUJEN KEHITTÄMISESSÄ

Ihmisten käyttäytymistä ei voi täysin ennustaa. Siksi palveluita ei voida kehittää vain työpöydällä – ideoita on kokeiltava ensin oikeiden ihmisten kanssa. Digitalisaation mukanaan tuoma kehitys tarjoaa tähän aivan uusia väyliä.

Kokeilut ja digitalisaatio muutoksen työkaluina

Katsaus hallituksen digitalisaatio- ja kokeilukulttuuri-kärkihankkeisiin. Mitä niillä tavoitellaan ja missä ollaan tällä hetkellä.

projektipäällikkö Ira Alanko, Valtioneuvoston kanslia

Digitalisaatio ja ikäihmiset - miten saadaan kaikki mukaan?

Digitalisaatio on muuttanut palvelut sähköisiksi ja murtanut perinteiset tavat hoitaa omia asioita. Yhä useampia palveluja tarjotaan ensisijaisesti verkossa. Moni ikäihminen ei kuitenkaan käytä internetiä eikä asioi sähköisesti verkkopalveluissa. Vallin Ikäteknologiakeskus selvitti keväällä 2017 ikäihmisten kokemuksia sähköisestä asioinnista ja verkkopalvelujen käytöstä. Selvityksen tuloksiin pohjautuvien suositusten avulla voidaan vahvistaa ikäihmisten ja muiden tukea tarvitsevien osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

kehittämispäällikkö Sanna Kaijanen, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Ikäteknologiakeskus

Vertaisvoimaa verkosta! Keskusteluryhmiä kehittämässä

Polku ensimmäisestä Skype-kokeilusta toimiviin vertaisryhmiin verkossa. Miksi ryhdyimme tähän? Mitä uudesta toimintamuodosta tuumaavat ohjaajat ja osallistujat?

Pohjois-Suomen aluesuunnittelija Päivi Suuniittu, Hengitysliitto ry, ja kokemustoimija, verkkovertaisohjaaja Ari Koivunen sekä verkkovertaisohjaaja Jorma Sakko

Meijän kaupunni -mobiilisovellus

Meijän kaupunni -mobiilisovellus. Uusi, helppokäyttöinen ja maksuton sovellus, jonka välityksellä asukkaat voivat olla mukana kehittämässä tulevaisuuden Oulua. Sen avulla he voivat osallistua juuri silloin, kun heille parhaiten sopii, ja sen kautta he saavat myös tietoa koko kaupunkia koskevista tärkeistä ja ajankohtaisista asioista.

yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulun kaupunki

Käyttäjien osallistaminen digitaaliseen palvelukehitykseen

Miten käyttäjien osallistaminen tukee strategian suunnittelua ja toteutusta? Millaisia vaihtoehtoja osallistamiseen on ja miten nämä ajoittuvat eri kehitysvaiheisiin? Entä miten ketterä kehitys ja kokeileminen vaikuttavat palvelukehitykseen?

toimitusjohtaja Tuomo Heikkilä, Avoine Oy

16.30-17.00
Näyttely avoinna

8.30-9.00
Näyttely aukeaa
 
Rinnakkaisseminaari:
Tämä maa, nämä kunnat, millaiset maakunnat
9.00-10.15
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN ASUKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN

Tulevaisuuden kunnissa ja maakunnissa kuntalaisten kuulemisen merkitys palveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa korostuu. Osallisuuden merkitys politiikkaohjelmissa on ollut esillä jo pitkään ja asiakkaan äänen merkitys julkisen sektorin kehittämistyössä on huomattu. Asukaslähtöisten maakuntien ja kuntien rakentamiseen on olemassa useita hyviä menetelmiä, joita esitellään tässä osuudessa.

Asukaslähtöinen maakuntien kehittäminen

Kuntien ja maakuntien tehtävänä on hyvän elämän mahdollistaminen kaikille asukkailleen. Se tarkoittaa sekä hyvinvoinnin lisäämistä että pahoinvoinnin vähentämistä. Hyvinvointi rakentuu turvallisuuden tunteen ja luottamuksen, vaikuttamismahdollisuuksien sekä palveluiden varaan. Sen vuoksi on tärkeää kuulla asukkaiden kokemuksia elämänlaadustaan, arvioita suhteesta ympäristöönsä ja näkemyksiä hyvinvointia tukevista paikallisista rakenteista. Hyvinvointia voidaan lisätä ja huono-osaisuutta sekä sen seurauksia vähentää lisäämällä ihmisten osallisuutta.

erityisasiantuntija Sakari Kainulainen, Diakonia-ammattikorkeakoulu
tutkija Reija Paananen, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä – millä eväillä kokemustieto käytäntöön?

Puheenvuorossa esitellään koko Keski-Suomen alueelle ulottuvaa kokemusasiantuntijatoiminnan ja asiakasosallisuuden kehittämistyötä, joka tähtää sote- ja kuntapalveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseen, asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, yhteistoiminnalliseen kehittämiseen sekä ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistamiseen. Uudenlaisen kumppanuuden ja rinnakkain työskentelyn avulla rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia ja kustannusvaikuttavia palvelumalleja. Millaisia toimintamalleja Keski-Suomessa on kokeiltu ja mitä uutta tietoa yhteistyöskentelyn kautta on syntynyt? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?

projektipäällikkö Kristina Grahn ja projektityöntekijä Susanna Mutanen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Nuoret mukaan ja vaikuttamaan

OKM:n rahoittamassa valtakunnallisessa Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeessa etsitään ratkaisuja ja toimintamalleja, miten nuorten ääni ja kaikenlaiset nuoret saadaan mukaan maakunnalliseen päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Tule poimimaan näkökulmia, kuulemaan kokemuksista ja yhteistyömahdollisuuksista

toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen, Nuorten Keski-Suomi ry (Nuksu)

10.15-10.45
Tauko, näyttely avoinna
10.45-12.00
Päätösshow
12.00-13.00
Lounas, näyttely avoinna, tapahtuma päättyy

Puhujat

Marika Ahola

tiedontuotannon koordinaattori, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

3.10. klo 12.30-13.30 - Järjestöt ja tiedontuotanto: miten kunnissa ja maakunnassa voidaan?

Ira Alanko

projektipäällikkö, Valtioneuvoston kanslia

3.10. klo 15.30-16.30 - Kokeilut ja digitalisaatio muutoksen työkaluina

Kristina Grahn

projektipäällikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

4.10. klo 9.00-10.15 - Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä – millä eväillä kokemustieto käytäntöön?

Viveca Hagmark

förbundsdirektör, Folkhälsans förbund rf

3.10. klo 14.00-15.00 - Organisation 2.0: Samverkan och samordning

Tuomo Heikkilä

toimitusjohtaja, Avoine Oy

3.10. klo 15.30-16.30 - Käyttäjien osallistaminen digitaaliseen palvelukehitykseen

Maria Joona

palveluesimies, Nuorten Ystävät ry

3.10. klo 12.30-13.30 - Arjen pelastajat: ATK-ohjausta ikäihmisille

Milja Karjalainen

toiminnanjohtaja, Satakunnan yhteisökeskus

3.10. klo 14.00-15.00 - Satakuntaa luoraan yhres

Sanna Kaijanen

kehittämispäällikkö, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Ikäteknologiakeskus

3.10. klo 15.30-16.30 - Digitalisaatio ja ikäihmiset - miten saadaan kaikki mukaan?

Sakari Kainulainen

erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

4.10. klo 9.00-10.15 - Asukaslähtöinen maakuntien kehittäminen

Annikki Kallioniemi

perusturvajohtaja, Enontekiön kunta

3.10. klo 12.30-13.30 - Järjestöt ja tiedontuotanto: miten kunnissa ja maakunnassa voidaan?

Leni Karisaari

hallintojohtaja, Enontekiön kunta

3.10. klo 12.30-13.30 - Järjestöt ja tiedontuotanto: miten kunnissa ja maakunnassa voidaan?

Juhani Kemppainen

kouluttaja, Nuorten ystävät

3.10. klo 12.30-13.30 - Arjen pelastajat: ATK-ohjausta ikäihmisille

Mervi Kestilä

toiminnanjohtaja, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

3.10. klo 14.00-15.00 - Järjestöt maakunta- ja kuntauudistuksessa – mallia maakunnista

Ari Koivunen

kokemustoimija, verkkovertaisohjaaja

3.10. klo 15.30-16.30 - Vertaisvoimaa verkosta! Keskusteluryhmiä kehittämässä

Pasi Laukka

yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki

3.10. klo 15.30-16.30 - Meijän kaupunni -mobiilisovellus

Helena Liimatainen

projektipäällikkö, järjestöagentti, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

3.10. klo 14.00-15.00 - Järjestöt maakunta- ja kuntauudistuksessa – mallia maakunnista

Nina Lindberg

yhteisökoordinaattori, Artteli-kumppanuusyhdistys ry

3.10. klo 12.30-13.30 - Järjestö-kaupunkiyhteistyö Tampereella – Kumppanuusohjelmasta Järjestöedustamoon

Susanna Lundström

suunnittelija, Tampereen kaupunki

3.10. klo 12.30-13.30 - Järjestö-kaupunkiyhteistyö Tampereella – Kumppanuusohjelmasta Järjestöedustamoon

Susanna Mutanen

projektityöntekijä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

4.10. klo 9.00-10.15 - Asiakkaan ääni kuuluu kehittämisessä – millä eväillä kokemustieto käytäntöön?

Maarit Niva

asiantuntija, Oulun kaupunki

3.10. klo 12.30-13.30 - Mitä tietoa järjestöt voivat tuoda hyvinvointikertomukseen kuntalaisten arjesta

Reija Paananen

tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

4.10. klo 9.00-10.15 - Asukaslähtöinen maakuntien kehittäminen

Anne Pyykkönen

kehittämispäällikkö, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys

3.10. klo 14.00-15.00 - Järjestöt maakunta- ja kuntauudistuksessa – mallia maakunnista

Jorma Sakko

verkkovertaisohjaaja

3.10. klo 15.30-16.30 - Vertaisvoimaa verkosta! Keskusteluryhmiä kehittämässä

Päivi Suuniittu

Pohjois-Suomen aluesuunnittelija, Hengitysliitto ry

3.10. klo 15.30-16.30 - Vertaisvoimaa verkosta! Keskusteluryhmiä kehittämässä

Eeva-Liisa Tilkanen

toiminnanjohtaja, Nuorten Keski-Suomi ry (Nuksu)

4.10. klo 9.00-10.15 - Nuoret mukaan ja vaikuttamaan

Elina Varjonen

erityisasiantuntija, STEA

3.10. klo 14.00-15.00 - Kumppanuudet 2.0

Lisätietoja

Riitta Kittilä, järjestöpäällikkö

050 308 6868

etunimi.sukunimi @ soste.fi

verkostotoiminta, järjestöjen johtaminen ja työelämä, järjestöjen varainhankinta ja yritysyhteistyö, EN, RU, @RiittaKittila

"Tämä maa, nämä kunnat, millaiset maakunnat" on osa SOSTEtalk!-tapahtumaa.

NÄYTTELYOSASTOT JA VIESTINTÄPAKETIT

Lue lisää ja varaa oma paikkasi tästä!


#sostetalk

SOSTEtalk Facebookissa

Sosiaalibarometri 2017 jaetaan kaikille osallistujille