Skip to content

Lääkekorvausjärjestelmä potilaan suojana

Toimeentulo
Toimeentulo

Lääkekorvausjärjestelmä turvaa potilaiden mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä kohtuullisin kustannuksin. Paljon lääkkeitä käyttävillä kustannukset voivat olla suuret, joten toimiva lääkekorvausjärjestelmä on yksi väestön hyvinvoinnin peruskivistä.

Lääkkeitä myydään Suomessa vuosittain noin kolmella miljardilla eurolla. Tästä avohuollon reseptilääkkeiden osuus on reilut kaksi miljardia euroa. Itsehoitolääkkeiden osuus on noin 350 miljoonaa euroa. Kela maksoi vuonna 2017 lääkekorvauksia yhteensä yli 1,4 miljardia euroa noin 3,8 miljoonalle saajalle.

Lääkekorvausjärjestelmä muutosten edessä

Korvausjärjestelmä on luotu alun perin 1960-luvulla. Matkan varrella järjestelmään on tehty lukuisia muutoksia, mutta lääkehoitojen kehittyessä sen on todettu tarvitsevan perusteellisempaa remonttia. Nykyisellään järjestelmä on kankea ja hallinnollisesti raskas ja se luokittelee ihmisiä sairauden mukaan epätasa-arvoisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti lääkekorvausjärjestelmän kehittämiseen tähtäävän työn pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella. Selvityshenkilö, professori Heikki Ruskoaho luovutti tähän liittyvän loppuraporttinsa toukokuussa 2018. Jatkoaskelia mietitään parhaillaan.

Miten järjestelmä toimii?

Noin 60 prosenttia kaikista apteekeissa myytävistä lääkkeistä on korvattavia. Korvausjärjestelmään kuuluu pääasiassa reseptilääkkeitä. Korvattavia ovat lisäksi jotkin lääkärin määräämät itsehoitolääkkeet ja ihotautien hoitoon käytettävät perusvoiteet

Korvausjärjestelmässä on kolme luokkaa: peruskorvaus sekä alempi ja ylempi erityiskorvausluokka. Peruskorvattavaksi luokitellusta lääkkeestä saa 40 prosentin korvauksen. Tiettyjen sairauksien lääkehoidon kustannuksista maksetaan erityiskorvaus. Ylempään erityiskorvausluokkaan kuuluvat saavat täyden 100 prosentin korvauksen ja alempaan luokkaan kuuluville korvataan 65 prosenttia lääkkeiden kustannuksista.

Pitkäaikaisia ja vaikeita sairauksia sairastavat saavat sairauden hoitoon tarvitsemistaan välttämättömistä lääkkeistä erityiskorvauksen. Erityiskorvaukseen oikeuttavia sairauksia on tällä hetkellä 45 ja niistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Täyden korvauksen lääkkeistään saavat esimerkiksi ykköstyypin diabetesta, epilepsiaa, kilpirauhasen vajaatoimintaa tai vaikeita mielenterveyden häiriöitä sairastavat.

Alkuomavastuu otettiin 1.1.2016 käyttöön uutena omavastuun muotona. Alkuomavastuu on kalenterivuosittainen ja tällä hetkellä suuruudeltaan 50 euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakas maksaa lääkkeensä 50 euroon asti täysimääräisesti itse. Korvauksia aletaan maksaa korvausjärjestelmään kuuluvista lääkkeistä alkuomavastuun täyttymisen jälkeen. Alkuomavastuu ei koske alle 18-vuotiaita, muuten tilanne olisi kohtuuton perheissä, joissa useampi perheenjäsen sairastaa.

Lisäksi käytössä on vuosittainen maksukatto, jonka ylittymisen jälkeen potilas maksaa lääkkeistään vain 2,5 euron lääkekohtaisen omavastuun. Maksukatto on vuonna 2018 suuruudeltaan 605,13 euroa. Käytännössä kuitenkaan kaikki lääkkeet eivät kerrytä maksukattoa. Esimerkiksi monien tarvitsemat silmätipat, voiteet ja erilaiset vitamiinivalmisteet jäävät useimmiten potilaan itsensä maksettaviksi.

Miten järjestelmää tulisi kehittää?

SOSTE ja monet potilasjärjestöt ovat jo pitkään toivoneet lääkekorvausjärjestelmää kehitettävän nykyisestä sairausperusteisesta järjestelmästä kohti kustannusperusteista järjestelmää. Tällöin ihmisiä ei enää arvotettaisi järjestelmässä sen mukaan, mitä sairautta he sairastavat. Ihmiset saisivat lääkkeistään kustannusten mukana kasvavan korvauksen eli mitä enemmän kustannuksia, sitä suurempi korvaus.

Vaikka järjestelmänmuutoksissa on aina voittajia ja häviäjiä, kustannusperustainen järjestelmä poistaisi nykyisten luokittelujen ja väistämättömien rajanvetojen aiheuttamaa epäoikeudenmukaisuutta. Järjestelmä olisi yksinkertaisempi, ihmisille ymmärrettävämpi ja hallinnollisesti kevyempi.

Professori Ruskoahon tekemässä selvityksessä kustannusperustaista järjestelmää koskeva selvitystyö oli lähtökohtaisesti rajattu työn ulkopuolelle.

Järjestöt osana Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) työtä

Lääkekorvaukset ovat osa lakisääteistä sairausvakuutusta. Hila päättää monesta lääkkeen hintaan vaikuttavasta asiasta, kuten Kela-korvattavuudesta ja kohtuullisesta tukkuhinnasta. Hintalautakunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.

Potilailla on arvokasta arjen tietoa lääkkeistä ja eri hoitovaihtoehdoista. SOSTE ja sen koordinoima Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto (POTKA) ovat olleet mukana kehittämässä potilasjärjestöjen asiantuntijuuden hyödyntämistä osana Lääkkeiden hintalautakunnan työtä.

Vuodesta 2016 lähtien järjestöillä on ollut mahdollisuus toimittaa Hilan päätösten tueksi potilaiden kokemuksia lääkevalmisteiden vaikutuksista hoitoon ja potilaan elämänlaatuun. Hila toimittaa halukkaille potilasjärjestöille kuukausittain tiedon vireillä olevista hakemuksista. Samat tiedot löytyvät heidän verkkosivuiltaan.

Kommentit

  1. Tuula Kainulainen sanoo:

    Miksi syöpähoidossa samaa lääkettä hoidossa käyttävät esim. munasarjasyöpäpotilaat eivät saa erityiskorvattavuutta (100%) Letrozol 2,5 mg kuten rintasyöpäpotilaat? Munasarjasyöpäpotilaan korvaus ko. lääkkeestä on 40%.
    Ystävällisesti saisinko kommenttinne epäkohdan korjaamiseksi, kiitos.

  2. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sanoo:

    Hei, yksittäisiä syövän hoidon lääkevalmisteita koskevissa kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä syöpäalan järjestöihin, kuten Suomen Syöpäyhdistykseen tai Suomen Syöpäpotilaat ry:hyn. On totta, että lääkekorvausjärjestelmässä on lukuisia epäkohtia ja järjestelmää tullaan uudistamaan tulevilla hallituskausilla STM:n johdolla. SOSTEn toivomaan kustannusperustaiseen järjestelmään siirtyminen lisäisi lääkkeiden kustannuksiin liittyvää oikeudenmukaisuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

4.10.2019 10:01

Tuore Sosiaalibarometri 2019: Toimeentulotuki nyt läpinäkyvämpi ja leimaa vähemmän – huoli eniten tukea tarvitsevista ihmisistä on edelleen kova

Juuri julkaistu Sosiaalibarometri 2019 kuvaa muun muassa sitä, miten toimeentulotuki, viimesijainen taloudellinen turva, toimii kaksi vuotta sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan. Sosiaalibarometrissa on seurattu toimeentulotukea sekä Kelan että sosiaalitoimen näkökulmasta vuodesta 2016. Kaikkien Sosiaalibarometrin vastaajien mielestä asiakkaiden on vaikea erottaa, milloin toimeentulotukea haetaan Kelasta ja missä asioissa sosiaalitoimesta. Uudistuksen ajateltiin tuovan työajan säästöä sosiaalityöhön, […]

Uutinen

24.9.2019 15:54

SOSTEn kommentit budjettiriihen tuloksiin ja suositukset vuoden 2020 talousarvioon

Finanssipolitiikka Antti Rinteen hallitus on antamassa ensimmäisen talousarvioesityksensä tilanteessa, jossa Suomen talouden kasvun näkymät ovat selvästi heikentyneet viime vuosista. Vuonna 2018 Suomen talous kasvoi alle kahden prosentin vuosivauhtia ja kasvu hiipui jonkin verran kahdesta edellisestä vuodesta. Tästä huolimatta suhdannetilanne säilyi kohtalaisena, mikä näkyi myös suotuisana työllisyyskehityksenä. Työllisyysasteen trendi nousi loppuvuodesta yli 72 prosenttiin. Myös työttömyysaste […]

Uutinen

20.9.2019 10:00

SOSTE jatkaa yhteistyöjäsenenä eduskunnan köyhyysryhmässä

Eduskunnan köyhyysryhmä piti järjestäytymiskokouksen 12.9. Eduskunnan köyhyysryhmän tarkoituksena on viedä eteenpäin köyhyyden torjuntaa edistävää politiikkaa. Ryhmä järjestää köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyviä tilaisuuksia sekä tapaa asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.). Ryhmän sihteeriksi valittiin SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen. Järjestäytymiskokoukseen osallistuivat lisäksi kansanedustajajista Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Hussein […]