Skip to content

Lääkekorvausjärjestelmä potilaan suojana

Toimeentulo
Toimeentulo

Lääkekorvausjärjestelmä turvaa potilaiden mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä kohtuullisin kustannuksin. Paljon lääkkeitä käyttävillä kustannukset voivat olla suuret, joten toimiva lääkekorvausjärjestelmä on yksi väestön hyvinvoinnin peruskivistä.

Lääkkeitä myydään Suomessa vuosittain noin kolmella miljardilla eurolla. Tästä avohuollon reseptilääkkeiden osuus on reilut kaksi miljardia euroa. Itsehoitolääkkeiden osuus on noin 350 miljoonaa euroa. Kela maksoi vuonna 2017 lääkekorvauksia yhteensä yli 1,4 miljardia euroa noin 3,8 miljoonalle saajalle.

Lääkekorvausjärjestelmä muutosten edessä

Korvausjärjestelmä on luotu alun perin 1960-luvulla. Matkan varrella järjestelmään on tehty lukuisia muutoksia, mutta lääkehoitojen kehittyessä sen on todettu tarvitsevan perusteellisempaa remonttia. Nykyisellään järjestelmä on kankea ja hallinnollisesti raskas ja se luokittelee ihmisiä sairauden mukaan epätasa-arvoisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti lääkekorvausjärjestelmän kehittämiseen tähtäävän työn pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella. Selvityshenkilö, professori Heikki Ruskoaho luovutti tähän liittyvän loppuraporttinsa toukokuussa 2018. Jatkoaskelia mietitään parhaillaan.

Miten järjestelmä toimii?

Noin 60 prosenttia kaikista apteekeissa myytävistä lääkkeistä on korvattavia. Korvausjärjestelmään kuuluu pääasiassa reseptilääkkeitä. Korvattavia ovat lisäksi jotkin lääkärin määräämät itsehoitolääkkeet ja ihotautien hoitoon käytettävät perusvoiteet

Korvausjärjestelmässä on kolme luokkaa: peruskorvaus sekä alempi ja ylempi erityiskorvausluokka. Peruskorvattavaksi luokitellusta lääkkeestä saa 40 prosentin korvauksen. Tiettyjen sairauksien lääkehoidon kustannuksista maksetaan erityiskorvaus. Ylempään erityiskorvausluokkaan kuuluvat saavat täyden 100 prosentin korvauksen ja alempaan luokkaan kuuluville korvataan 65 prosenttia lääkkeiden kustannuksista.

Pitkäaikaisia ja vaikeita sairauksia sairastavat saavat sairauden hoitoon tarvitsemistaan välttämättömistä lääkkeistä erityiskorvauksen. Erityiskorvaukseen oikeuttavia sairauksia on tällä hetkellä 45 ja niistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Täyden korvauksen lääkkeistään saavat esimerkiksi ykköstyypin diabetesta, epilepsiaa, kilpirauhasen vajaatoimintaa tai vaikeita mielenterveyden häiriöitä sairastavat.

Alkuomavastuu otettiin 1.1.2016 käyttöön uutena omavastuun muotona. Alkuomavastuu on kalenterivuosittainen ja tällä hetkellä suuruudeltaan 50 euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakas maksaa lääkkeensä 50 euroon asti täysimääräisesti itse. Korvauksia aletaan maksaa korvausjärjestelmään kuuluvista lääkkeistä alkuomavastuun täyttymisen jälkeen. Alkuomavastuu ei koske alle 18-vuotiaita, muuten tilanne olisi kohtuuton perheissä, joissa useampi perheenjäsen sairastaa.

Lisäksi käytössä on vuosittainen maksukatto, jonka ylittymisen jälkeen potilas maksaa lääkkeistään vain 2,5 euron lääkekohtaisen omavastuun. Maksukatto on vuonna 2018 suuruudeltaan 605,13 euroa. Käytännössä kuitenkaan kaikki lääkkeet eivät kerrytä maksukattoa. Esimerkiksi monien tarvitsemat silmätipat, voiteet ja erilaiset vitamiinivalmisteet jäävät useimmiten potilaan itsensä maksettaviksi.

Miten järjestelmää tulisi kehittää?

SOSTE ja monet potilasjärjestöt ovat jo pitkään toivoneet lääkekorvausjärjestelmää kehitettävän nykyisestä sairausperusteisesta järjestelmästä kohti kustannusperusteista järjestelmää. Tällöin ihmisiä ei enää arvotettaisi järjestelmässä sen mukaan, mitä sairautta he sairastavat. Ihmiset saisivat lääkkeistään kustannusten mukana kasvavan korvauksen eli mitä enemmän kustannuksia, sitä suurempi korvaus.

Vaikka järjestelmänmuutoksissa on aina voittajia ja häviäjiä, kustannusperustainen järjestelmä poistaisi nykyisten luokittelujen ja väistämättömien rajanvetojen aiheuttamaa epäoikeudenmukaisuutta. Järjestelmä olisi yksinkertaisempi, ihmisille ymmärrettävämpi ja hallinnollisesti kevyempi.

Professori Ruskoahon tekemässä selvityksessä kustannusperustaista järjestelmää koskeva selvitystyö oli lähtökohtaisesti rajattu työn ulkopuolelle.

Järjestöt osana Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) työtä

Lääkekorvaukset ovat osa lakisääteistä sairausvakuutusta. Hila päättää monesta lääkkeen hintaan vaikuttavasta asiasta, kuten Kela-korvattavuudesta ja kohtuullisesta tukkuhinnasta. Hintalautakunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.

Potilailla on arvokasta arjen tietoa lääkkeistä ja eri hoitovaihtoehdoista. SOSTE ja sen koordinoima Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto (POTKA) ovat olleet mukana kehittämässä potilasjärjestöjen asiantuntijuuden hyödyntämistä osana Lääkkeiden hintalautakunnan työtä.

Vuodesta 2016 lähtien järjestöillä on ollut mahdollisuus toimittaa Hilan päätösten tueksi potilaiden kokemuksia lääkevalmisteiden vaikutuksista hoitoon ja potilaan elämänlaatuun. Hila toimittaa halukkaille potilasjärjestöille kuukausittain tiedon vireillä olevista hakemuksista. Samat tiedot löytyvät heidän verkkosivuiltaan.

Kommentit

  1. Tuula Kainulainen sanoo:

    Miksi syöpähoidossa samaa lääkettä hoidossa käyttävät esim. munasarjasyöpäpotilaat eivät saa erityiskorvattavuutta (100%) Letrozol 2,5 mg kuten rintasyöpäpotilaat? Munasarjasyöpäpotilaan korvaus ko. lääkkeestä on 40%.
    Ystävällisesti saisinko kommenttinne epäkohdan korjaamiseksi, kiitos.

  2. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sanoo:

    Hei, yksittäisiä syövän hoidon lääkevalmisteita koskevissa kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä syöpäalan järjestöihin, kuten Suomen Syöpäyhdistykseen tai Suomen Syöpäpotilaat ry:hyn. On totta, että lääkekorvausjärjestelmässä on lukuisia epäkohtia ja järjestelmää tullaan uudistamaan tulevilla hallituskausilla STM:n johdolla. SOSTEn toivomaan kustannusperustaiseen järjestelmään siirtyminen lisäisi lääkkeiden kustannuksiin liittyvää oikeudenmukaisuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

6.4.2021 10:20

Koronakriisistä selvitään terveyteen ja työllisyyteen tehtävillä investoinneilla 

Toimeentulo SOSTE muistuttaa Suomen hallitusta puoliväliriihen lähestyessä, että koronakriisistä selviytyminen vaatii terveyteen, työ- ja toimintakykyyn sekä työllisyyteen tehtäviä investointeja. Järjestöt ovat osa ratkaisua.  Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat merkittävä voimavara hyvinvoinnin edistäjinä ja ihmisoikeuksien puolustajina. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry vaatii, että järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava pitkäkestoisella ratkaisulla, joka varmistaa vahvan järjestöautonomian.  ”Riihessä on sovittava yleishyödyllisten toimijoiden, kuten järjestöjen, rahoituksen kestävästä turvaamisesta rahapelitoiminnan tuottojen […]

Artikkeli

SOSTEn suositukset asiakasmaksulain ja lääkehoidon uudistamiseksi

Sairastamisen hinta Avohoidon lääkäri- ja sairaanhoitajan palvelut maksuttomiksi Avosairaanhoidon lääkäripalvelut on säädettävä maksuttomiksi. Lisäksi hoitoon liittyvät lääkärintodistukset ja -lausunnot tulee olla kokonaisuudessaan maksuttomia kansanterveystyön hengen mukaisesti. Vuonna 2018 avohoidon lääkäritoiminnan menot olivat yhteensä 706 miljoonaa, josta kotitaloudet rahoittivat noin 9 prosenttia. Asiakasmaksuista saatava rahoitusosuus on siten pieni suhteessa maksujen perinnästä aiheutuviin hallinnollisiin kuluihin. Yhden laskun lähettämisen on […]

Uutinen

18.2.2021 00:01

SOSTEn selvitys: Koronakriisi lisäsi peruspäivärahalla olevien työttömien määrää

Toimeentulo Koronakriisi on lisännyt erityisesti työttömyysturvaa saavien määrää ja työttömyysturvamenoja. Sairausvakuutuksen päivärahamenoissa, asumistuessa ja toimeentulotuessa muutokset ovat olleet vähäisempiä. VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemässä selvityksessä Koronakriisin vaikutukset sosiaaliturvaan tarkastellaan koronakriisin aikana tehtyjä muutoksia etuusjärjestelmään sekä etuuksien saajien määrän kehitystä. Verrattuna edellisvuoteen 2020 työttömyysturvan ansiopäivärahan saajien määrä ja ansiopäivärahamenot kasvoivat yli 50 prosenttia. Suhteellisesti vielä enemmän on […]