Skip to content

Pitkäaikaissairauden vaikutukset toimeentuloon

Toimeentulo
Toimeentulo

Sairastuminen vaikuttaa ihmisen arkeen ja toimeentuloon monin tavoin. Kustannuksia alkaa kertyä lääkärikäynneistä ja tutkimuksista, vastaanotolle tehtävistä matkoista ja lääkkeistä. Mitä pitkäkestoisemmasta sairaudesta on kysymys, sitä enemmän sairastaminen ravistelee arkea.

Pitkäaikaissairaudella tarkoitetaan vähintään puoli vuotta kestävää sairautta, jonka takia henkilö saa säännöllistä hoitoa tai jonka takia hän on lääkärin tai muun terveydenhuollon henkilöstön seurannassa. Osa pitkäaikaissairauksista vaikuttaa vain vähän normaaliin arkeen ja toimeentuloon. Toiset sairaudet taas ovat hoidoltaan vaativampia, aiheuttavat enemmän kustannuksia ja vaikuttavat eri tavoin toimintakykyyn.

Työikäisellä pitkäaikaissairaus voi vaikuttaa työkykyyn ja ansiotuloihin sekä mahdollisuuksiin tehdä oman koulutuksen ja osaamisen mukaista työtä. Vaikka osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä kehitetään jatkuvasti, osalla pitkäaikaissairaista työura jää katkonaiseksi tai normaalia lyhyemmäksi.  Sen myötä ansiotulotaso ja myöhemmin eläke jäävät matalalle tasolle, eikä säästöjä tai omaisuutta pysty kerryttämään pahan päivän varalle.

Yhteiskunnassa on käytössä erilaisia taloudellisia tukia, laaja-alaista kuntoutusta sekä muuta tukea ja toimenpiteitä sairastumisen aiheuttamisen tilanteiden varalle. Pahimmillaan sairaus tai vamma suistaa silti ihmisen köyhyyteen, josta on vaikea päästä pois. Potilasjärjestöt tuntevat hyvin pitkäaikaissairaudesta aiheutuvat haasteet.

Lääkekustannuksista suuri taloudellinen rasite

Sairastamisen kustannuksiin liittyviä selvityksiä on tehty paljon. Keväällä 2018 neljän järjestön yhteistyössä tekemä selvitys osoitti, että pitkäaikaissairaus on suuri taloudellinen rasite runsaalle kolmasosalle sairastavista. Asia ei koske vain kaikkein pienituloisimpia, vaan myös suhteellisen suuri osa keskituloisista kokee sairastamisen vaikuttavan talouteensa huomattavasti.

Suurin taloudellinen rasite ovat selvityksen mukaan lääkekustannukset. Pahimmillaan lääkkeistä voi tulla kerralla maksettavaksi satojen eurojen kulut. Osa pienituloisista lääkkeen käyttäjistä joutuu turvautumaan lainoihin ja pikavippeihin, jotka vain syventävät taloudellista ahdinkoa. Moni sairastunut on joutunut pyytämään toista, halvempaa lääkettä, siirtämään lääkkeen hankkimista tai tinkimään muista välttämättömistä menoista, kuten ruoasta. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti jättäneensä lääkärin suositteleman lääkkeen hankkimatta sen hinnan vuoksi.

Samaa osoittaa proviisori Katri Aaltosen väitöskirja (2017), jonka tulokset osoittavat joka kymmenennen suomalaisen jättäneen rahan takia lääkkeen ostamatta. Lisäksi joka viides on joutunut taloudellisista syistä johtuen tinkimään terveydenhoitomenoistaan eli lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Ongelmat kasautuvat henkilöille, jotka sairastavat paljon, mutta tienaavat vähän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ATH-tutkimusten mukaan lääkkeistä säästävien määrä on viime vuosina ollut nousussa.

Monia helpottaa lääkekustannusten korvaaminen toimeentulotukena

Lääkekustannukset ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Kelan selvitysten mukaan vuonna 2017 noin 200 000 henkilöä osti lääkkeitä Kelan myöntämällä maksusitoumuksella. Toimeentulotuen saajat sairastavat muuhun väestöön verrattuna enemmän. Toimeentulotuesta maksetaan eniten psyykenlääkkeitä sekä masennus- ja unilääkkeitä. Nuorempien ikäryhmien lääkeostoissa korostuvat astman, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä ihosairauksien lääkkeet.

Yksi ryhmä, joista SOSTE kantaa huolta, ovat ne ihmiset, joiden tulot ovat pienet, mutta jotka eivät kuitenkaan aivan täytä toimeentulotuen saamisen ehtoja. Samoin on henkilöitä, jotka olisivat oikeutettuja toimeentulotukeen, mutta eivät ole hakeneet sitä syystä tai toisesta. Vaikeassa tilanteessa saattavat olla myös toimeentulotuen ehtojen täyttymisen rajamailla olevat ihmiset, jotka joutuvat hankkimaan lääkkeet omalla kustannuksellaan ja hakemaan korvausta toimeentulotuesta jälkikäteen.

Miten alentaa sairastamisesta aiheutuvaa kustannustaakkaa?

Sairastamisen kustannusten alentaminen ja pienituloisten pitkäaikaissairaiden tilanteen helpottaminen on mahdollista, jos siihen löytyy tahtoa. Siihen tarvitaan toimenpiteitä useilla politiikkalohkoilla, kuten sosiaali- ja terveyspolitiikassa sekä työllisyys- ja tulonsiirtopolitiikassa.

Konkreettisina toimenpiteinä lääkekustannusten osalta SOSTE ja sen jäsenjärjestöt ovat ehdottaneet lääke-, matka- ja palvelumaksukattojen yhdistämistä ja yhteenlasketun tason laskemista 775 euroon, maksukertymän laskemista kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jaksoissa ja vuosittaisen lääkemaksukaton jaksottamista useampaan erään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

4.10.2019 10:01

Tuore Sosiaalibarometri 2019: Toimeentulotuki nyt läpinäkyvämpi ja leimaa vähemmän – huoli eniten tukea tarvitsevista ihmisistä on edelleen kova

Juuri julkaistu Sosiaalibarometri 2019 kuvaa muun muassa sitä, miten toimeentulotuki, viimesijainen taloudellinen turva, toimii kaksi vuotta sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan. Sosiaalibarometrissa on seurattu toimeentulotukea sekä Kelan että sosiaalitoimen näkökulmasta vuodesta 2016. Kaikkien Sosiaalibarometrin vastaajien mielestä asiakkaiden on vaikea erottaa, milloin toimeentulotukea haetaan Kelasta ja missä asioissa sosiaalitoimesta. Uudistuksen ajateltiin tuovan työajan säästöä sosiaalityöhön, […]

Uutinen

24.9.2019 15:54

SOSTEn kommentit budjettiriihen tuloksiin ja suositukset vuoden 2020 talousarvioon

Finanssipolitiikka Antti Rinteen hallitus on antamassa ensimmäisen talousarvioesityksensä tilanteessa, jossa Suomen talouden kasvun näkymät ovat selvästi heikentyneet viime vuosista. Vuonna 2018 Suomen talous kasvoi alle kahden prosentin vuosivauhtia ja kasvu hiipui jonkin verran kahdesta edellisestä vuodesta. Tästä huolimatta suhdannetilanne säilyi kohtalaisena, mikä näkyi myös suotuisana työllisyyskehityksenä. Työllisyysasteen trendi nousi loppuvuodesta yli 72 prosenttiin. Myös työttömyysaste […]

Uutinen

20.9.2019 10:00

SOSTE jatkaa yhteistyöjäsenenä eduskunnan köyhyysryhmässä

Eduskunnan köyhyysryhmä piti järjestäytymiskokouksen 12.9. Eduskunnan köyhyysryhmän tarkoituksena on viedä eteenpäin köyhyyden torjuntaa edistävää politiikkaa. Ryhmä järjestää köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyviä tilaisuuksia sekä tapaa asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.). Ryhmän sihteeriksi valittiin SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen. Järjestäytymiskokoukseen osallistuivat lisäksi kansanedustajajista Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Hussein […]