Skip to content

Järjestöt tukevat vaikeasti työllistyviä

Työllisyys
TyöllisyysJärjestötOsatyökykyisetTyöllisyysSote-järjestötTyöllisyys

Välityömarkkinat ovat avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva alue, josta pyritään ennen pitkää siirtymään avoimille työmarkkinoille. Ne muodostuvat käytännössä työllisyyttä edistävistä palveluista ja tuetuista työpaikoista.

Kun välityömarkkinat toimivat hyvin, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset saavat tarpeitaan vastaavaa tukea ja pääsevät työelämäpoluillaan eteenpäin. Järjestöt ovat välityömarkkinoilla keskeisiä toimijoita ja tärkeimpiä ihmisen tukijoita.

Työvoimapolitiikan suunta on ollut väärä

Viime vuosina työvoimapolitiikan painopiste on muuttunut Suomessa. Resursseja on kohdennettu entistä enemmän niille, jotka ovat olleet työttömänä lyhyen aikaa.

Muutos on näkynyt erityisesti palkkatuen kohdentumisessa. Kun palkkatukimäärärahojen taso on kokonaisuutena pudonnut, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä on tuettu erityisen niukasti. Esimerkiksi järjestöjen saamalle palkkatuelle on asetettu vuosikohtainen katto. Vaikka nimenomaan järjestöihin palkkatuella työllistyminen olisi tärkeää vaikeassa asemassa oleville, katto rajoittaa tuen käyttöä.

Samaan aikaan työvoimapoliittista avustusta on leikattu tasaisesti – vaikka sillä on aikaisemmin toteutettu monia hankkeita, joilla on parannettu juuri heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tämäkin on vaikuttanut erityisen voimakkaasti järjestöjen työllistämistoimintaan. Resurssipula on ilmeinen myös työpajatoiminnassa, jossa suurimpana kohderyhmänä ovat nuoret työttömät. Näin siitäkin huolimatta, että työpajojen vaikuttavuus on todettu eri selvityksissä varsin hyväksi. Tulevaisuudessa välityömarkkinoihin liittyvät palvelut tarvitsevat siis lisää resursseja.

Uusi suunta

Välityömarkkinoilla pitäisi pystyä tuottamaan palveluita, jotka ovat tutkitusti vaikuttavia ja jotka vastaavat osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien tarpeita.  Palveluiden vaikuttavuutta tulee arvioida jatkuvasti ja toimintoja on kehitettävä arviointitulosten perusteella, jotta resurssit kohdentuvat tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

25.6.2020 07:58

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Korona heikensi vaikeasti työllistyvien palveluja

Pitkäaikaistyöttömillä, osatyökykyisillä ja iäkkäillä työttömillä työnhakijoilla oli Sosiaalibarometri 2020 tuoreiden tulosten mukaan eniten vaikeuksia saada tarvitsemaansa työ- ja elinkeinotoimiston (TE) palvelua koronaepidemian aikana. Kyselyssä TE-toimistojen johdosta 47 prosenttia arvioi, että pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeisiin vastattiin huonosti tai melko huonosti. Uusien lomautettujen kohdalla näin arvioi vain seitsemän prosenttia vastanneista. ”Lomautusten räjähdysmäisen kasvun myötä TE-palvelun resurssit kohdistettiin uusien työnhakijoiden […]

Uutinen

16.6.2020 10:00

Uusi verkkojulkaisu järjestöjen palvelutuotannosta ja sen erityisluonteesta

SOSTE on julkaissut uuden verkkojulkaisun, joka tuo esiin järjestöjen palvelutoiminnan monipuolisuutta. Verkkojulkaisun 11 artikkelissa asiantuntijat käsittelevät järjestöjen palvelutuotantoa eri teemoista ja näkökulmista. Artikkeleissa pohditaan muun muassa, miten ei-voittoa-tavoittelevat toimijat näkevät roolinsa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina tai miten toiminnan erityisluonne tulee esille, kun palvelutuotanto ja yleishyödyllinen toiminta kulkevat rinnakkain? Artikkeleiden yhteinen tahtotila on asemoida järjestöjen palvelutuotanto sosiaali- […]

Uutinen

8.6.2020 14:49

Ensimmäistä kertaa Suomen sote-järjestöistä edustaja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan

Valtioneuvosto on nimennyt Suomen ehdokkaat Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan toimikaudelle 2020–2025. Talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on neuvoa-antava elin, joka muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden eturyhmien edustajista. SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas on ensimmäinen suomalaisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustaja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. ”Tämä on hieno tunnustus siitä, että Suomen nykyinen hallitus arvostaa sote-järjestöjä suomalaisen […]

Työllisyys

Artikkeli

Työttömyys kytkeytyy terveyseroihin

Väestöryhmien välinen tasa-arvo on kotimaisen terveyspolitiikan keskeinen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveyseroja on aktiivisesti seurattava ja kavennettava. Suomessa työttömyys on merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. Sen on osoitettu lisäävän niin väestön sairastavuutta kuin kuolleisuuttakin. Työttömät sairastavat työssäkäyviä enemmän Työttömyys vaikuttaa laajasti sekä yksilön fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Esimerkiksi päihdeongelmat ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisempiä työttömillä […]