Skip to content

Järjestöt tukevat vaikeasti työllistyviä

Työllisyys
TyöllisyysJärjestötOsatyökykyisetTyöllisyysSote-järjestötTyöllisyys

Välityömarkkinat ovat avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva alue, josta pyritään ennen pitkää siirtymään avoimille työmarkkinoille. Ne muodostuvat käytännössä työllisyyttä edistävistä palveluista ja tuetuista työpaikoista.

Kun välityömarkkinat toimivat hyvin, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset saavat tarpeitaan vastaavaa tukea ja pääsevät työelämäpoluillaan eteenpäin. Järjestöt ovat välityömarkkinoilla keskeisiä toimijoita ja tärkeimpiä ihmisen tukijoita.

Työvoimapolitiikan suunta on ollut väärä

Viime vuosina työvoimapolitiikan painopiste on muuttunut Suomessa. Resursseja on kohdennettu entistä enemmän niille, jotka ovat olleet työttömänä lyhyen aikaa.

Muutos on näkynyt erityisesti palkkatuen kohdentumisessa. Kun palkkatukimäärärahojen taso on kokonaisuutena pudonnut, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä on tuettu erityisen niukasti. Esimerkiksi järjestöjen saamalle palkkatuelle on asetettu vuosikohtainen katto. Vaikka nimenomaan järjestöihin palkkatuella työllistyminen olisi tärkeää vaikeassa asemassa oleville, katto rajoittaa tuen käyttöä.

Samaan aikaan työvoimapoliittista avustusta on leikattu tasaisesti – vaikka sillä on aikaisemmin toteutettu monia hankkeita, joilla on parannettu juuri heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tämäkin on vaikuttanut erityisen voimakkaasti järjestöjen työllistämistoimintaan. Resurssipula on ilmeinen myös työpajatoiminnassa, jossa suurimpana kohderyhmänä ovat nuoret työttömät. Näin siitäkin huolimatta, että työpajojen vaikuttavuus on todettu eri selvityksissä varsin hyväksi. Tulevaisuudessa välityömarkkinoihin liittyvät palvelut tarvitsevat siis lisää resursseja.

Uusi suunta

Välityömarkkinoilla pitäisi pystyä tuottamaan palveluita, jotka ovat tutkitusti vaikuttavia ja jotka vastaavat osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien tarpeita.  Palveluiden vaikuttavuutta tulee arvioida jatkuvasti ja toimintoja on kehitettävä arviointitulosten perusteella, jotta resurssit kohdentuvat tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

18.4.2019 15:07

SOSTEn podcast on #järjestöhommissa

SOSTE on aloittanut #Järjestöhommissa -podcastin tuottamisen. Podcastissa käsiteltävät aiheet liittyvät järjestöhommiin, ja erityisesti sote-järjestöihin. Käsittelyssä ovat järjestöpuolen kuumimmat ja puhuttelevimmat aiheet. Podcastin vakioäänenä on SOSTEn erityisasiantuntija Kirsi Marttinen, ja jokaisessa jaksossa on mukana vierailevia asiantuntijoita. Aloituksen kunniaksi SOSTE julkistaa kerralla ensimmäiset kaksi jaksoa: Jakso #01 -Saavutettavuuslaki järjestöhommissa Uusi saavutettavuuslaki astui voimaan 1.4. ja sitä pitää soveltaa […]

Uutinen

29.1.2019 14:01

Tuore selvitys: Päättäjät haluavat seuraavalta hallitukselta toimia järjestöjen hyväksi

Järjestöt nähdään demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeinä toimijoina, ilmenee tänään julkaistusta selvityksestä. Tulevan hallituksen on parannettava kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja tämä on kirjattava hallitusohjelmaan. Näin toteaa 82 prosenttia vastaajista tuoreessa selvityksessä, jossa haastateltiin kansanedustajia, puoluesihteereitä ja ministeriöiden viranhaltijoita. Selvityksen toteutti Taloustutkimus Fingon, VaLan, SOSTEn ja KANEn eli Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tilauksesta. – Selvityksen tulokset vahvistavat sitä […]

Artikkeli

Riksdagsval teser: vi bygger tillväxt genom att investera i sysselsättning för alla

Vi bygger tillväxt i Finland genom att investera i sysselsättning för alla medborgare.  Den mellanliggande arbetsmarknaden måste stärkas, och i synnerhet behöver de svårplacerade och partiellt arbetsföra stödjas med allt effektivare medel. Till regeringsprogrammet Stärka den mellanliggande arbetsmarknaden. Detta verkställs genom att lönesubventioner bibehålls på en tillräcklig nivå, och dirigeras för att stödja partiellt arbetsföra och […]

Työllisyys

Artikkeli

Työttömyys kytkeytyy terveyseroihin

Väestöryhmien välinen tasa-arvo on kotimaisen terveyspolitiikan keskeinen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveyseroja on aktiivisesti seurattava ja kavennettava. Suomessa työttömyys on merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. Sen on osoitettu lisäävän niin väestön sairastavuutta kuin kuolleisuuttakin. Työttömät sairastavat työssäkäyviä enemmän Työttömyys vaikuttaa laajasti sekä yksilön fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Esimerkiksi päihdeongelmat ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisempiä työttömillä […]