Skip to content

Järjestöt tukevat vaikeasti työllistyviä

Työllisyys
TyöllisyysJärjestötOsatyökykyisetTyöllisyysSote-järjestötTyöllisyys

Välityömarkkinat ovat avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva alue, josta pyritään ennen pitkää siirtymään avoimille työmarkkinoille. Ne muodostuvat käytännössä työllisyyttä edistävistä palveluista ja tuetuista työpaikoista.

Kun välityömarkkinat toimivat hyvin, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset saavat tarpeitaan vastaavaa tukea ja pääsevät työelämäpoluillaan eteenpäin. Järjestöt ovat välityömarkkinoilla keskeisiä toimijoita ja tärkeimpiä ihmisen tukijoita.

Työvoimapolitiikan suunta on ollut väärä

Viime vuosina työvoimapolitiikan painopiste on muuttunut Suomessa. Resursseja on kohdennettu entistä enemmän niille, jotka ovat olleet työttömänä lyhyen aikaa.

Muutos on näkynyt erityisesti palkkatuen kohdentumisessa. Kun palkkatukimäärärahojen taso on kokonaisuutena pudonnut, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä on tuettu erityisen niukasti. Esimerkiksi järjestöjen saamalle palkkatuelle on asetettu vuosikohtainen katto. Vaikka nimenomaan järjestöihin palkkatuella työllistyminen olisi tärkeää vaikeassa asemassa oleville, katto rajoittaa tuen käyttöä.

Samaan aikaan työvoimapoliittista avustusta on leikattu tasaisesti – vaikka sillä on aikaisemmin toteutettu monia hankkeita, joilla on parannettu juuri heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tämäkin on vaikuttanut erityisen voimakkaasti järjestöjen työllistämistoimintaan. Resurssipula on ilmeinen myös työpajatoiminnassa, jossa suurimpana kohderyhmänä ovat nuoret työttömät. Näin siitäkin huolimatta, että työpajojen vaikuttavuus on todettu eri selvityksissä varsin hyväksi. Tulevaisuudessa välityömarkkinoihin liittyvät palvelut tarvitsevat siis lisää resursseja.

Uusi suunta

Välityömarkkinoilla pitäisi pystyä tuottamaan palveluita, jotka ovat tutkitusti vaikuttavia ja jotka vastaavat osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien tarpeita.  Palveluiden vaikuttavuutta tulee arvioida jatkuvasti ja toimintoja on kehitettävä arviointitulosten perusteella, jotta resurssit kohdentuvat tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

24.9.2019 15:54

SOSTEn kommentit budjettiriihen tuloksiin ja suositukset vuoden 2020 talousarvioon

Finanssipolitiikka Antti Rinteen hallitus on antamassa ensimmäisen talousarvioesityksensä tilanteessa, jossa Suomen talouden kasvun näkymät ovat selvästi heikentyneet viime vuosista. Vuonna 2018 Suomen talous kasvoi alle kahden prosentin vuosivauhtia ja kasvu hiipui jonkin verran kahdesta edellisestä vuodesta. Tästä huolimatta suhdannetilanne säilyi kohtalaisena, mikä näkyi myös suotuisana työllisyyskehityksenä. Työllisyysasteen trendi nousi loppuvuodesta yli 72 prosenttiin. Myös työttömyysaste […]

Uutinen

18.9.2019 14:35

Hallituksen osatyökykyisiin kohdistamat työllisyyspaketin toimet jäävät vielä lupauksen tasolle

Hallituksen eilen julkaisema työllisyyspaketti sisälsi paljon hyviä aikeita, mutta vähäisesti konkretiaa. 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää ratkaisujen löytämistä heikossa työmarkkina-asemassa olevien moninaisiin tilanteisiin. Puolet Sosiaalibarometrin vastaajista arvioi osatyökykyisten työttömyyden erittäin tai melko suureksi ongelmaksi alueellaan. SOSTE on selvittänyt sosiaali- ja terveysjohtajien, TE-johtajien sekä Kelan johdon näkemyksiä työllisyydestä Sosiaalibarometrissa. Vuoden 2019 alussa noin puolet Sosiaalibarometrin vastaajista […]

Uutinen

16.8.2019 12:59

SOSTE: Budjetissa sosiaaliturvan riittävään tasoon on pitkä matka – terveysperusteisessa verotuksessa vielä kirittävää

Parannukset perusturvaan, pienituloisten eläkeläisten toimeentuloon ja lapsiperheiden taloudelliseen asemaan vastaavat SOSTEn vaatimuksia, mutta edelleen on paljon tehtävää. “Viime vuosien perusturvan heikon kehityksen valossa on erittäin hyvä asia, että sosiaaliturvaa parannetaan, mutta matkaa riittävään tasoon on edelleen. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus on aloitettava ripeästi”, muistuttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. SOSTEn näkökulmasta kunnille osoitettavat määrärahat varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja […]

Työllisyys

Artikkeli

Työttömyys kytkeytyy terveyseroihin

Väestöryhmien välinen tasa-arvo on kotimaisen terveyspolitiikan keskeinen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveyseroja on aktiivisesti seurattava ja kavennettava. Suomessa työttömyys on merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. Sen on osoitettu lisäävän niin väestön sairastavuutta kuin kuolleisuuttakin. Työttömät sairastavat työssäkäyviä enemmän Työttömyys vaikuttaa laajasti sekä yksilön fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Esimerkiksi päihdeongelmat ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisempiä työttömillä […]