Skip to content

Järjestöt tukevat vaikeasti työllistyviä

Työllisyys
JärjestötOsatyökykyisetTyöllisyysSote-järjestötTyöllisyys

Välityömarkkinat ovat avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva alue, josta pyritään ennen pitkää siirtymään avoimille työmarkkinoille. Ne muodostuvat käytännössä työllisyyttä edistävistä palveluista ja tuetuista työpaikoista.

Kun välityömarkkinat toimivat hyvin, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset saavat tarpeitaan vastaavaa tukea ja pääsevät työelämäpoluillaan eteenpäin. Järjestöt ovat välityömarkkinoilla keskeisiä toimijoita ja tärkeimpiä ihmisen tukijoita.

Työvoimapolitiikan suunta on ollut väärä

Viime vuosina työvoimapolitiikan painopiste on muuttunut Suomessa. Resursseja on kohdennettu entistä enemmän niille, jotka ovat olleet työttömänä lyhyen aikaa.

Muutos on näkynyt erityisesti palkkatuen kohdentumisessa. Kun palkkatukimäärärahojen taso on kokonaisuutena pudonnut, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä on tuettu erityisen niukasti. Esimerkiksi järjestöjen saamalle palkkatuelle on asetettu vuosikohtainen katto. Vaikka nimenomaan järjestöihin palkkatuella työllistyminen olisi tärkeää vaikeassa asemassa oleville, katto rajoittaa tuen käyttöä.

Samaan aikaan työvoimapoliittista avustusta on leikattu tasaisesti – vaikka sillä on aikaisemmin toteutettu monia hankkeita, joilla on parannettu juuri heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tämäkin on vaikuttanut erityisen voimakkaasti järjestöjen työllistämistoimintaan. Resurssipula on ilmeinen myös työpajatoiminnassa, jossa suurimpana kohderyhmänä ovat nuoret työttömät. Näin siitäkin huolimatta, että työpajojen vaikuttavuus on todettu eri selvityksissä varsin hyväksi. Tulevaisuudessa välityömarkkinoihin liittyvät palvelut tarvitsevat siis lisää resursseja.

Uusi suunta

Välityömarkkinoilla pitäisi pystyä tuottamaan palveluita, jotka ovat tutkitusti vaikuttavia ja jotka vastaavat osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien tarpeita.  Palveluiden vaikuttavuutta tulee arvioida jatkuvasti ja toimintoja on kehitettävä arviointitulosten perusteella, jotta resurssit kohdentuvat tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

11.6.2021 10:30

Työllisyystoimet ovat suurelta osin leikkauksia

Työllisyys Suomalainen yhteiskuntapoliittinen keskustelu on jo vuosia pyörinyt julkisen talouden kestävyysvajeen ympärillä. Asia on säilynyt ajankohtaisena, koska laajaa kansalaisten tukea tai poliittista yhteisymmärrystä ei ole löytynyt niin lisäresursseja tuovista veronkorotuksista kuin menoja vähentävistä leikkauksistakaan. Houkuttelevaksi ratkaisuksi ongelmaan ovat nousseet rakenneuudistukset, joiden avulla leikkauksia tai veronkorotuksia ei tarvittaisikaan. Rinteen ja Marinin hallitusten aikana pyrkimys vahvistaa julkisen talouden […]

Uutinen

19.5.2021 12:59

Stödmaterial till de tvåspråkiga välfärdsområdena gällande svenskspråkig service

Sosiaali- ja terveyspalvelut Vård på svenska-gruppen som organiserat stödmaterialet År 2019 sammankallade Folktinget och Kommunförbundet en arbetsgrupp med uppdraget att skapa förslag för att trygga tillgången till social- och hälsovårdstjänster på svenska när social- och hälsovårdsstrukturerna reformeras. Syftet var att tillsammans bevaka de frågor som är viktiga för de tvåspråkiga regionerna i Finland, med fokus på tryggandet av […]

Uutinen

19.5.2021 12:59

Ruotsinkielisten palvelujen tukimateriaali kaksikielisille hyvinvointialueille

Sote-järjestöt Folktinget ja Kuntaliitto kutsuivat vuonna 2019 koolle työryhmän, jonka tehtävänä on ollut luoda ehdotuksia ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi, kun sosiaali- ja terveydenhoidon rakenteita uudistetaan. Tavoitteena oli yhdessä seurata Suomen kaksikielisille alueille tärkeitä kysymyksiä ja varmistaa ruotsinkielisen väestön oikeus sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin omalla kielellään. Työryhmän nimi on Vård på svenska-gruppen, ja se koostuu kaksikielisten sairaanhoitopiirien, kuntien, kolmannen sektorin ja kehityssektorin edustajista. Kolmatta sektoria työryhmässä edustavat SOSTEn Maria Helsing-Johansson sekä SAMS:n Nina af Hällström ja Marica Nordman. Työryhmän tukimateriaali kaksikielisille hyvinvointialueille on nyt julkaistu. Tukimateriaalin […]