Skip to content

Järjestöt tukevat vaikeasti työllistyviä

Työllisyys
TyöllisyysJärjestötOsatyökykyisetTyöllisyysSote-järjestötTyöllisyys

Välityömarkkinat ovat avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva alue, josta pyritään ennen pitkää siirtymään avoimille työmarkkinoille. Ne muodostuvat käytännössä työllisyyttä edistävistä palveluista ja tuetuista työpaikoista.

Kun välityömarkkinat toimivat hyvin, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset saavat tarpeitaan vastaavaa tukea ja pääsevät työelämäpoluillaan eteenpäin. Järjestöt ovat välityömarkkinoilla keskeisiä toimijoita ja tärkeimpiä ihmisen tukijoita.

Työvoimapolitiikan suunta on ollut väärä

Viime vuosina työvoimapolitiikan painopiste on muuttunut Suomessa. Resursseja on kohdennettu entistä enemmän niille, jotka ovat olleet työttömänä lyhyen aikaa.

Muutos on näkynyt erityisesti palkkatuen kohdentumisessa. Kun palkkatukimäärärahojen taso on kokonaisuutena pudonnut, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä on tuettu erityisen niukasti. Esimerkiksi järjestöjen saamalle palkkatuelle on asetettu vuosikohtainen katto. Vaikka nimenomaan järjestöihin palkkatuella työllistyminen olisi tärkeää vaikeassa asemassa oleville, katto rajoittaa tuen käyttöä.

Samaan aikaan työvoimapoliittista avustusta on leikattu tasaisesti – vaikka sillä on aikaisemmin toteutettu monia hankkeita, joilla on parannettu juuri heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tämäkin on vaikuttanut erityisen voimakkaasti järjestöjen työllistämistoimintaan. Resurssipula on ilmeinen myös työpajatoiminnassa, jossa suurimpana kohderyhmänä ovat nuoret työttömät. Näin siitäkin huolimatta, että työpajojen vaikuttavuus on todettu eri selvityksissä varsin hyväksi. Tulevaisuudessa välityömarkkinoihin liittyvät palvelut tarvitsevat siis lisää resursseja.

Uusi suunta

Välityömarkkinoilla pitäisi pystyä tuottamaan palveluita, jotka ovat tutkitusti vaikuttavia ja jotka vastaavat osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien tarpeita.  Palveluiden vaikuttavuutta tulee arvioida jatkuvasti ja toimintoja on kehitettävä arviointitulosten perusteella, jotta resurssit kohdentuvat tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

10.5.2019 08:00

Kyselyn tulos: yhteistyö kiinnostaa sekä sosionomiopiskelijoita että sote-järjestöjä

SOSTEsta lähetettiin helmikuun lopulla kaksi kyselyä, joita SOSTEssa työharjoittelussa ollut Laurean sosionomiopiskelija Riikka Palo oli suunnitellut yhdessä järjestöpäällikkö Riitta Kittilän ja SOSTEn tutkimusasiantuntijoiden kanssa. Kyselyt liittyivät SOSTEn ja Laurean tammikuussa alkaneeseen yhteistyöprojektiin, jonka myötä SOSTEn ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen on tarkoitus tulla tutummaksi laurealaisille. Tarkoitus on myös, että Laurean opiskelijat löytäisivät opintoihin liitettävää toimintaa sosiaali- […]

Uutinen

3.5.2019 10:01

Hallitusohjelmatavoite 4/6: rakennetaan kasvua investoimalla kaikkien työllisyyteen

Hallitusohjelmaneuvotteluissa ratkaistaan, miten huomisen Suomi voi. Tähän keskusteluun osallistuu laajasti myös monet kansalaisyhteiskunnan toimijat. SOSTE kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä rakentamaan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Sote-järjestöt tavoittavat myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi ne pitävät esillä perusoikeuksia sekä hyvinvointiin tehtäviä investointeja. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, […]

Uutinen

29.4.2019 10:08

Sosiaalibarometri 2019: Vanhat työkalut eivät poista kaikkien työttömyyttä – asiantuntijat toivovat joustavaa järjestelmää ja tukea osatyökykyisille

Työ- ja elinkeinotoimistojen johto pitää viimeaikaisia toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseen tehottomina, selviää tuoreesta Sosiaalibarometri 2019 osajulkaisusta. TE-johdosta yli puolet on sitä mieltä, että aktiivimalli, koeajan pidentäminen ja työkokeilun käyttötarkoituksen laajentaminen eivät ole juurikaan vähentäneet työttömyyttä. Barometrissa panostuksia koulutukseen kannattavat niin sote-johtajat (72%) kuin TE-johtokin (83%). Vahvaa kannatusta molemmilta vastaajaryhmiltä saa myös työvoimapalvelujen kehittäminen niin, että yksilö huomioidaan paremmin. Lisäksi työllisyystilannetta […]

Työllisyys

Artikkeli

Työttömyys kytkeytyy terveyseroihin

Väestöryhmien välinen tasa-arvo on kotimaisen terveyspolitiikan keskeinen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveyseroja on aktiivisesti seurattava ja kavennettava. Suomessa työttömyys on merkittävä terveyseroja selittävä tekijä. Sen on osoitettu lisäävän niin väestön sairastavuutta kuin kuolleisuuttakin. Työttömät sairastavat työssäkäyviä enemmän Työttömyys vaikuttaa laajasti sekä yksilön fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Esimerkiksi päihdeongelmat ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisempiä työttömillä […]