Skip to content

Työllisyyden nykytila ja kehittämiskohteet

Työllisyys
ToimeentuloTyöllisyys

Työllisyysasteen nostaminen on Suomessa pitkäaikainen politiikkatavoite julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi. Tärkeä osa tavoitetta on vähentää työn ulkopuolelle jäämisen tuomaa yhteiskunnallista, terveydellistä, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta sekä eriarvoisuutta. Jo ennen koronaviruspandemiaa työllisyysasteen nostamisen arvioitiin vaativan merkittäviä toimia; yhä kestävä pandemia vain lisää työllisyysasteen nostoon tähtäävien toimien tarvetta.

Koronaviruspandemian vaikutukset työmarkkinoihin ja työllisyyteen vuonna 2020 olivat merkittäviä. Työttömien määrä nousi 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja yli vuoden työttömänä työnhakija olleiden määrä yli 33 prosenttia (lokakuu 2020). Laaja työttömyys eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli lokakuun lopussa 431 300. Työmarkkinoiden ennustetaan alkavan elpyä hitaasti vuoden 2021 loppupuolella. Työmarkkinoiden elpymisen suhteen on kuitenkin vielä monta kysymysmerkkiä.

Pitkäaikaistyöttömyys oli hieman kasvussa jo ennen koronaviruspandemiaa. Työmarkkinoiden tulevasta elpymisestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Pitkäaikaistyöttömiä ja pitkäaikaistyöttömyyteen rinnastettavissa tilanteissa olevia ihmisiä oli lokakuun lopussa yli 156 000. Kohderyhminä yli 55-vuotiaat, osatyökykyiset, vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja nuoret ovat muuta väestöä heikommassa työmarkkinatilanteessa. Haasteena on yhä kohtaanto-ongelma niin osaamisen kuin avointen työpaikkojen sijainnin suhteen. Alueellinen eriarvoistuminen on hälyttävää. Koronaviruspandemiasta elpyminen voi vain korostaa tätä ongelmaa työmarkkinoiden kohentuessa alueittain eri aikaisesti.

Väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kehitys Suomessa on huolestuttava. Investoinnit työllisyysasteen nostamiseksi muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyttä parantamalla ja koko väestön työkykyä ja osaamista parantamalla ovat tärkeämpiä kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä ja vammaisista 65 000 haluaisi työskennellä. Rakennetyöttömät mukaan lukien meillä on yli 200 000 henkilön työvoimareservi, jota ei tulisi hukata. Alityöllisyys ja jopa työvoiman ulkopuolelle jääminen on yleistä erityisesti matalasti koulutetuilla, joilla on myös useasti muita terveyteen ja työkykyyn liittyviä työllistymisen esteitä. Työttömien työnhakijoiden lisäksi Suomessa on noin 300 000 osatyökykyistä työelämässä, joiden työssä pysymisen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää.

Työmarkkinoiden elpyessä tarvitaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin keinoja työllistymisen edistämiseksi. Pitkän aikavälin työllisyyttä nostavista toimista keskeisiä ovat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, joilla varmistetaan osaavan, tuottavan, terveen ja hyvinvoivan työvoiman tarjonta. Lyhyemmällä aikavälillä tärkeitä ovat työvoimapoliittiset toimet sekä joustava sosiaaliturva, joilla pyritään parantamaan sitä, että käytettävissä oleva työvoima myös saadaan käyttöön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

24.9.2021 10:50

Toimeentulotukea uudistettava palvelemaan paremmin heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä – vielä ehdit jättää lausunnon!

Toimeentulo Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeentulotukityöryhmä ehdottaa muutoksia toimeentulotukeen. SOSTE lausui tänään työryhmän kehittämisehdotuksista. STM:n työryhmän mietintöön voi jättää lausunnon 30.9. asti. Lausuntokierroksen jälkeen toimeentulotukilain uudistamista jatketaan virkatyönä. SOSTE suosittelee, että mahdollisimman moni jäsenjärjestömmekin lausuu tästä tärkeästä asiasta. SOSTEn lausuntoa voi siinä vapaasti hyödyntää. Lue lisää SOSTEn lausunto: Toimeentulotukilain uudistamista valmistelleen työryhmän mietintö Ihmisille selkeä järjestelmä […]

Uutinen

16.9.2021 14:44

Riihen panostukset työllisyyteen ja osaamiseen turhan vaatimattomia

Hyvinvointi ja terveys Hallitus teki budjettiriihessä perustellun ja oikeudenmukaisen ratkaisun olla tekemättä uusia sosiaaliturvaleikkauksia työllisyyden parantamisen nimissä. Sosiaaliturvan taso on jo nyt liian matala ja sen leikkaus heikentäisi entisestään sosiaaliturvan varaan joutuneiden hyvinvointia. Sosiaaliturvan laskemisen kestävä vaihtoehto on tuottavuuden nosto ja siksi päätökset tuottavuuden nostamisesta osaamiseen ja hyvinvointiin panostamalla olisivat saaneet olla rohkeampia. Hallituksen pöydällä korostuivat, osin suhdannetilanteen […]

Uutinen

14.9.2021 08:59

SOSTE ehdottaa osauudistuksia sosiaaliturvaan

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvauudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, jonka toimikausi on 2020–2027. Komitea keskittyy tällä hetkellä linjaamaan sosiaaliturvauudistuksen suuntaviivoja. Sillä on myös mandaatti ehdottaa sosiaaliturvan nopeampia osauudistuksia. Kokouksessaan 6.9. komitea linjasi useita tällaisia nopeampia osauudistuksia. SOSTE kannattaa komitean jatkovalmisteluun siirtämien uudistusten edistämistä sekä esittää lisäksi useampia jäsenistönsä näkökulmasta tärkeitä uudistuksia, joissa olisi edettävä viipymättä. Sosiaaliturvakomitean jatkovalmisteluun siirtämät osauudistukset: Etuuksien […]