Skip to content

”Avainkäsite tulevaisuuden kannalta”, toteaa sote-ministeri Sarkkinen hyvinvointitalouden tulevaisuutta ennakoivasta selvityksestä

21.6.2022 12.30

Hyvinvointitalous
HyvinvointitalousSosiaaliturvauudistus

Miten mitata ihmisten hyvinvointia ja ohjata siihen vaikuttavaa päätöksentekoa? Tänään julkaistussa selvityksessä Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia: Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä kuvataan kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntäen, millainen hyvinvointitalouden ohjausmalli voisi toimia Suomessa.

Lue lisää: VN: Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia: Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä sekä yhteiskuntapolitiikassa

Selvitys vastaa suoraan kuinka hyvinvointitaloudellista ohjausta olisi mahdollista tuoda osaksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistamistyötä erityisesti sosiaaliturvakomitean työhön peilaten. Ohjausmallia voi kuitenkin hyödyntää myös laajemmin eri hallinnonaloilla.

”Nyt on tehtävä päätöksiä siitä, millainen ohjausmalli Suomeen konkreettisesti halutaan luoda. Siinä keskeisiä näkökulmia tulisi olla kattavuus eli kaikki hallintotasot olisi syytä olla mukana, laaja sitoutuneisuus myös poliittisesti ja osallisuus niin, että myös kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset voivat aidosti vaikuttaa hyvinvointipolitiikan suuntiin”, toteaa yksi selvityksen laatijoista, SOSTEn entinen pääekonomisti ja nykyinen Biosin ekonomisti Jussi Ahokas.

Hyvinvointitaloudessa huomioidaan sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen hyvinvointi

Selvityksen laaja kansallisen tason tarkastelu toi esille hyvinvointitalouden erilaisia kansallisia tulkintoja ja taustalla vaikuttavia syitä hyvinvointitalouden kansallisten mallien erilaisille ohjauksen ja hallinnan muodoille.

Suomessa sosiaali- ja terveysalan järjestöt määrittelevät hyvinvointitalouden yhteiskunnan alueeksi, jossa toiminnan päämäärä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen sekä turvaaminen. Siten sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat keskeisiä hyvinvointi-investoijia ja hyvinvointitalouden rakentajia.

Lue lisää: SOSTE: Hyvinvointitalous

Mitä seuraavaksi hyvinvointitaloudessa?

Selvityksen mukaan Suomelta puuttuu tapa seurata hyvinvoinnin kehitystä ja ohjata päätöksentekoa hyvinvointitalouden näkökulmasta. Tämä selvitys kuvaa neljä kehityssuuntaa hyvinvointitalouden ohjaukselle:

  1. nykyisiin rakenteisiin perustuva ohjaus,
  2. hyvinvointitalouden keskitetty ohjausmalli,
  3. parlamentaarisen ohjauksen malli sekä
  4. nöyrän ohjauksen malli.

Selvityksessä visioidaan neljä erilaista ohjausmallia hyvinvointitalouden edistämiseen.

Hyvinvointitaloudellisen ohjauksen kehittämistä kannattaa seuraavaksi tehdä keskustellen valtioneuvoston, alueiden ja kuntien kesken, eri kehityssuuntia kokeillen sekä kokonaisvaltaisesti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä yhteen tuoden. Lisäksi on huomioitava kansalaisyhteiskunnan osallisuus ohjausmallin kehittämisessä ja toiminnassa.

Selvityksen mukaan hyvinvointitalous tarvitsee vahvistuakseen:

  • hyvinvointitalouden määrittelyä valtioneuvoston tasolla
  • hyvinvointitalouden näkökulman vahvistamista valtioneuvoston työssä
  • keskustelun kansalaisyhteiskunnan osallisuuden vahvistamisessa
  • keskustelun ekologisen kestävyyden näkökulman huomioimisesta hyvinvointitalouden ohjausmallissa

Suomella on juuri nyt hyvä tilaisuus vahvistaa hyvinvointilähtöistä politiikan ohjausta. Hyvinvointitalouden näkökulma on tällä hetkellä esillä muun muassa osana pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, kestävän kehityksen strategiaa ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt nykyisen hallituskauden loppuun saakka toimivan hyvinvointitalouden ohjausryhmän, jonka tehtävänä on vahvistaa hyvinvointitaloutta päätöksenteon ja politiikkatoimien välineenä.

Selvityksestä löytyy myös konkreettisia politiikkasuosituksia

Demos Helsingin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n laatima selvitys vahvistaa tietopohjaa hyvinvointitalouden ohjauksen ja sen työkalujen määrittelylle Suomessa kansainvälisen vertailun kautta sekä kuvaa askeleet suomalaisen hyvinvointitalouden ohjausmallin kokeilevalle kehittämiselle ja käyttöönotolle.

Lue lisää:

Lisätietoja antavat Demos Helsingin vanhempi konsultti Satu Korhonen, 044 500 8228, satu.korhonen(at)demoshelsinki.fi sekä SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

1.4.2022 10:23

Terveysalan asiantuntijat peräänkuuluttavat veron ripeämpää edistämistä sekä vero- ja terveysasiantuntijoiden yhteistyötä veron valmistelussa

Hyvinvointi ja terveys Hallitusohjelmassa sovittu selvitys kansanterveyttä edistävästä verosta vaarassa jäädä tyhjäksi kirjaukseksi. Hallitusohjelmassa sovitun kansanterveyttä edistävän veron selvittäminen etenee hitaasti. Asia kokosi yhteen huolestuneita terveyden ja ravitsemuksen asiantuntijoita, päättäjiä sekä järjestökenttää SOSTEn järjestämään keskustelutilaisuuteen. Puheenvuoroissa nousi esiin huoli siitä, ettei laajapohjaisemman veron selvittelyä välttämättä ehditä tälläkään hallituskaudella edes käynnistää. Lisäksi korostettiin ravitsemuksen ja kansanterveyden asiantuntemuksen saamista mukaan […]

Uutinen

25.3.2022 13:05

Sote-järjestöiltä useita kehittämisehdotuksia Kelan toimintaan – näin Kela vastasi

Toimeentulo SOSTE keräsi loppuvuonna 2021 jäsenverkostojensa kautta ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi. Koonti sisälsi muun muassa ehdotuksia hakemusten ja päätösten kehittämisestä, riittävästä henkilökohtaisesta palvelusta sekä sähköisten kanavien ja toimeentulotuen myöntämisen kehittämisestä. SOSTE lähestyi koonnin pohjalta Kelan johtoa. Kehitysehdotukset avasivat hyvän keskustelun, jota on jatkettu useammassa tapaamisessa. Kela on myös koonnut kirjalliset vastaukset esittämiimme ehdotuksiin. Kuntoutukseen liittyviin ehdotuksiin […]

Uutinen

11.2.2022 18:12

Palkkatuen leikkaukset uhkaa heikoimpien työllistymisedellytyksiä

Työllisyys Hallitus ilmoitti tänään työllisyystoimista, joilla on tarkoitus vahvistaa valtiontaloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa työllisiä 80 000:lla ja vahvistaa julkistaloutta sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. SOSTE näkee, että hallituksen paketti on ensisilmäyksellä työllisyysvaikutuksiltaan hyvä ja oikean suuntainen, mutta sen sisällöstä tarvitaan vielä tarkempi analyysi. Yleisesti työllisyystoiminen tekeminen on vaikeaa, mikä korostaa tarvetta […]