Skip to content

Avustusten raportointi kuormittaa, työ niiden parissa kasvaa – SOSTE ja STEA analysoivat minigallupin tuloksia

8.1.2019 13.14

Avustusjärjestelmä

SOSTE selvitti sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkemyksiä STEA-avustuksiin liittyvistä hallinnollisista prosesseista ja niiden toimivuudesta lokakuussa 2018. Minigallupissa selvisi, että valtaosa järjestöistä (81 prosenttia vastaajista) näkee avustusten hakemiseen, raportointiin ja valvontaan tarvittavan työpanoksen kasvaneen. Vain 15 prosenttia arvioi, että työpanos on pysynyt samana ja 4 prosenttia, että työpanos on vähentynyt.

Voit lukea selvityksen tuloksista tarkemmin lataamalla esitykset tästä: (Powerpoint-esitys)

Pyysimme SOSTEn järjestöpäällikköä Riitta Kittilää ja STEAn arviointi- ja kehittämispäällikköä Marja Tuomea analysoimaan minigallupin tuloksia.

Minkälainen kokonaiskuva mielestänne tuloksista välittyy?

Marja Tuomi, STEA: Tuloksissa on paljon samoja asioita, joita on tullut esille STEAn ja järjestöjen välisissä monissa keskusteluissa viime vuoden aikana sekä STEAn toteuttamassa kyselyssä, jonka sai vastattavaksi kaikki STEA-avustusten piirissä olevaa noin 850 järjestöä. Näissä kaikissa vastauksissa on STEAlle sekä myönteistä palautetta että kehittämisehdotuksia, jotka käymme läpi ja pohdimme osana kehittämistyötä.

Riitta Kittilä, SOSTE: STEA avustuksiin liittyvä hallinnollinen työ vie järjestön kokonaistyöpanoksesta karkeasti arvioiden 1,5 -2 prosenttia. Verrattuna rahoituksen hankkimiseen muulla tavalla (esim. varainhankintakampanjat), hallinnollinen työ ei ole määrällisesti kohtuutonta, mutta minigallupin palautteen mukaan vuorovaikutus ja yhteistyö STEAn kanssa ei aina suju toivotulla tavalla ja tiedon keruussa on elementtejä, kuten yksityiskohtaiset lisätietopyynnöt, jotka tuntuvat toisinaan kohtuuttomilta. STEAn avustuksiin liittyvä hallinnollinen työ rasittaa erityisesti pieniä järjestöjä. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että  STEAn käytännöissä on myös paljon asioita, jotka avustuksen saajat kokevat perusteltuina ja toimivina ja jotka auttavat kehittämään järjestön toimintaa. Minigallupin vastaajat ovat myös tyytyväisiä esimerkiksi sähköiseen asiointiin ja STEAn antamaan neuvontaan ja koulutukseen.

Mistä luulet vastaajien kokemuksen hakemisen ja raportoinnin kuormittavuuden lisääntymisestä johtuvan?

Tuomi: Tähän vaikuttaa luultavammin viime keväänä toteutettu yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys, joka palautteen mukaan työllisti paljon järjestöjä.

Kittilä: Kun minigallupin tuloksia käsiteltiin toiminnanjohtajaverkoston tapaamisessa marraskuussa, järjestöjen toiminnanjohtajien  käsitys tästä oli yksimielinen. Kuormittavuuden lisääntyminen johtuu erityisesti TVS-raportoinnista, erityisesti keväällä 2018 ensimmäisen kerran toteutettu yleisavustuksen TVS-raportointi kuormitti, koska raportoinnin kriteerit eivät olleet tiedossa ennakkoon ja prosessi oli työläs. Lisäksi sitä seurasi pettymys, kun STEA ei antanutkaan henkilökohtaista numeraalista tai laadullista palautetta raporteista, vain yleisluontoisen koosteen. Järjestöt olivat kuitenkin panostaneet paljon työaikaa ja vaivaa raportointiin.

Onko jokin hakujärjestelmässä tai hakuohjeissa muuttunut viimeisen parin vuoden aikana?

Tuomi: Itse hakujärjestelmään ei ole viime vuosina tehty mitään suuria muutoksia, mutta hakuohjeita päivitetään vuosittain.

Onko olemassa käytäntöjä, joita voisi tai pitäisi muuttaa?

Tuomi: Aina on olemassa käytäntöjä, joita pitää ja voidaan kehittää. Vuonna 2018 STEA aloitti strategiansa uudistamisen. Tässä yhteydessä tavattiin muun muassa yli 150 järjestön edustajaa STEA-kylässä tilaisuuksissa. Keskusteluiden, kyselyiden ja yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksessä saadun palautteen perusteella STEA käy läpi toimintakäytäntöjään ja tarvittaessa uudistaa niitä. STEA on myös mukana isommassa kokonaisuudessa, missä kaikki valtionhallinnon myöntämät valtionavustuksiin liittyvät menettelytavat digitalisoidaan.

Kittilä: Minigallupin vastaajat tekivät erilaisia ehdotuksia konkreettisista käytännöistä, jotka voisivat helpottaa hallinnollista työtä. Tällaisia olivat esimerkiksi avustusten myöntäminen kerralla 2-3 vuodeksi, kevyt laatuseuranta raskaan TVS-raportoinnin sijaan, haun ja raportoinnin räätälöiminen avustuksen määrän mukaan eli pienemmille toimijoille vähän kevyempi järjestelmä ja useampien käyttäjäoikeusluokkien luominen sähköiseen järjestelmään.  Yleisesti ottaen rahoittajan toiminta olisi ennakoitavissa ja rahoittaja osoittaisi hyvässä hengessä luottamusta järjestöjä kohtaan. Kaikkiin pieniin yksityiskohtiin ei pitäisi tarvita pyytää lupaa, vaan ilmoituksen pitäisi riittää.

Aiotaanko joitain käytäntöjä muuttaa?

Tuomi: Kaikista muutoksista päätetään huolellisen ja yhteisen pohdinnan jälkeen. STEAn uusi strategia julkistetaan 10.1. ja samalla kerrotaan mitä kaikkea lähdetään kehittämään tänä vuonna.

Miten avustusten haku ja raportointi sekä järjestöjen oma toiminnan seurannan tarve voisivat tukea toisiaan?

Tuomi: STEA-avustuksilla tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllistä, terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa, jolle järjestö on esittänyt avustushakemuksessaan tarpeen ja tavoitteet. Järjestöjen tulee seurata tavoitteiden toteutumista oman toimintansa kehittämiseksi.

Kittilä: Parhaimmillaan nämä tukisivat toisiaan saumattomasti niin, että järjestön STEAn raportointia varten keräämät tiedot olisivat hyödyksi myös esimerkiksi muiden rahoituslähteiden hakemisessa ja järjestön työn näkyväksi tekemisessä jäsenille, lahjoittajille ja muille sidosryhmille.

Miksi avustusten raportointäjärjestelmä on olemassa?

Tuomi: Järjestöjen työn tulosten ja vaikutusten seuranta on STEAn lakisääteinen tehtävä. Raportoinnilla tulee tehdä järjestötoiminnan tuloksia näkyväksi ja osoittaa, mikä merkitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työllä on ihmisten terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille Suomessa. On yhteinen asiamme, että löydämme jatkossa sellaisia keinoja raportoida, että syntyvä tieto on oleellista sekä järjestöjen lähtökohdista, että objektiivisen arvioinnin kannalta.

Kittilä: Yleisesti on tärkeää julkisten avustusten käyttö on läpinäkyvää ja sitä seurataan riittävällä tasolla, sillä se lisää myös luottamusta järjestöjen toimintaan.

Onko (minigallupin) tuloksissa jotain, minkä haluaisit erityisesti nostaa esiin?

Tuomi: Minigallupin tuloksia voidaan tulkita eri tavoin. STEA ei näe pelkästään kielteisenä asiana, että useampi työntekijä osallistuu avustusten haku- ja raportointiprosesseihin. Toiminnasta vastuussa olevien hyvä tietää mihin tarkoitukseen ja paljonko avustusta on haettu ja miten tavoitteiden saavuttamista seurataan. Toimintaa seurataan ensisijaisesti siksi, että tiedetään tavoitettiinko kohderyhmä ja oliko toiminnasta heille hyötyä. Seurantaa ei tehdä vain STEAa varten. Seurantatiedon kerääminen ei ole näin ollen sidottu raportointivuosiin, vaan sitä tulee tehdä systemaattisesti ja säännöllisesti.

Ilahduttavaa oli että yli 30% on sitä mieltä, että useat STEAn käytännöt tukevat järjestön toiminnan kehittämistä. Vaikka minigallupin vastaajien määrä oli suhteellisen pieni, tämä on hyvä tieto. Tiedämme STEAssa, että kehitettävää on mutta myös sen, että meillä on jo nyt hyvin toimivia käytäntöjä.

Kittilä: Millaisia tuloksia ja vaikuttavuutta järjestöiltä vaaditaan ja millä tarkkuudella tuloksia ja vaikuttavuutta pitäisi pystyä osoittamaan? Ovatko kaikki järjestöjen toiminnat sellaisia, että niistä voidaan esimerkiksi vuoden avustusjaksolla selkeästi osoittaa tuloksia ja vaikuttavuutta? Tästä pitäisi keskustella ihan periaatteellisella tasolla ja lähtien siitä, millaiseen vaikuttavuuden teoreettiseen ajatteluun rahoittajan perustaa seurantajärjestelmänsä. Tämä on myös tällä hetkellä hallinnollisesti kuormittavin osio (vrt. TVS-raportointi).

Pienten järjestöjen tilanne ei saa muodostua kohtuuttomaksi, kun avustusjärjestelmää kehitetään. Päinvastoin, kansalaisyhteiskunnan moniäänisyyden turvaamiseksi järjestelmän pitäisi olla sellainen, että se on mahdollinen myös pienille toimijoillle. STEA avustukset ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen kivijalka, siksi avustusjärjestelmän käytännöillä on järjestöille niin suuri merkitys ja STEAn vastuu kansalaisjärjestöjen toiminnan edistäjänä on merkittävä.


Minigallup toteutettiin verkkokyselynä lokakuussa 2018. Siihen kertyi 102 vastaajaa.

Keskimääräinen vastaajaprofiili:  

  • Järjestön STEAnavustusten kokonaissumma 105 000 euroa 
  • Järjestöllä neljä STEA avustuskohdetta
  • Järjestö kattaa kokonaistuotoista 67% STEAn avustuksilla  
  • Järjestöllä 9,5 henkilötyövuotta (mediaani), joista kattaa 7,5 henkilötyövuotta STEAnavustuksilla (mediaani)  
  • Järjestön työntekijöistä 5-7 osallistuu STEAn avustusten hakemiseen, raportointiin ja valvontaan liittyviin tehtäviin 
  • STEAn avustusten hakemiseen, raportointiin ja valvontaan liittyviin tehtäviin kohdistuu 1-2 henkilötyökuukautta vuosittain

Muut teeman artikkelit

Artikkeli

Riksdagsval teser: förstärka möjligheterna till medborgerlig verksamhet

Ett starkt och fritt medborgarsamhälle är en förutsättning för demokrati, tillkomst av medborgerligt kapital och samhällsfred. Vi stärker möjligheterna till medborgerligt deltagande genom en gemensam strategi, lindrar den administrativa bördan och reformerar bidragskriterierna för organisationer. Till regeringsprogrammet Uppdatering av statsrådets resolution om främjande av medborgarorganisationernas verksamhetsförutsättningar. I samband med uppdateringsprocessen upplöses den störande administrativa bördan för […]

Artikkeli

Järjestöjen autonomia uudessa avustusjärjestelmässä

Nykyisessä valtionavustusjärjestelmässä rahat tulevat yhdestä ja samasta peliyhtiöstä ja niiden jakamista ohjaa samaa valtionavustuslaki, mutta silti eri ministeriöiden välillä avustusmenettelyt ovat erilaiset. Tämä asettaa järjestöt keskenään eriarvoiseen asemaan. Uuden yhtenäisen avustusjärjestelmän on perustuttava valtion vahvan ohjauksen sijaan järjestöjen autonomian ideologialle. Kun kansalainen pelaa Suomessa rahapelejä, pelien tuotot päätyvät takaisin hänen vapaaseen kansalaistoimintaansa. Tämä rahapelituotoista jaettava […]

Artikkeli

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman sote-järjestöjä

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Se on paitsi apua ja tukea, myös arjessa tapahtuvaa osallistumista ja vaikuttamista yhtä lailla oman elämän kuin tärkeiksi katsomien asioiden puolesta. Usein juuri järjestö kanavoi ihmisten aktiivisuuden teoiksi ja edelleen viesteiksi poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on matalan kynnyksen demokratiaa ja kansalaisjärjestötoiminnan ydin. Ei ole […]