Skip to content

Ei toisteta vanhoja virheitä – nyt tarvitaan joustavia velkajärjestelymuotoja

24.4.2020 10.00

Toimeentulo
KoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaToimeentulo

Koronakriisi on vaikeuttanut monien ihmien toimeentuloa. SOSTEn tekemässä jäsenkyselyssä järjestöt arvioivat toimeentulon niukkenemisen lisäävän muun muassa vuokrarästejä ja ylipäätään velkaantumista, kun vaikeista taloudellisista tilanteista selviytyäkseen ihmiset turvautuvat esimerkiksi pikavippeihin.

Viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuusäätiöstä kertoo, että heillä koronakriisi ei vielä näy lisääntyneinä asiakasmäärinä. Hän kuitenkin arvioi, että syksyä kohti mentäessä ihmisten taloudelliset ongelmat syvenevät ja avunpyynnöt lisääntyvät.

Tarvitaan nopeita toimia velkaantuneiden auttamiseksi

Nyt tulee kehittää nopeasti uusia ja ketteriä velkajärjestelymuotoja, jotta ei toisteta vanhoja virheitä. 90-luvun lamassa velkaantuneiden tilannetta ratkottiin vielä 2000-luvun alussa velkasovitteluprojektilla. Osaa ihmisistä ei siinäkään vaiheessa enää pystytty auttamaan. Monelle jäi tilanteesta ikuinen katkeruus.

Mattila näkee, että hallituksen nyt esittämät poikkeustoimenpiteet velkaantumisen rajoittamiseksi viestivät myönteistä välittämistä –  kädenojennusta ihmisille. Viestin pitää kuitenkin kääntyä myös teoiksi.

Hallituksen talous- ja velkaneuvontaan osoittama lisäraha on myönteinen panostus. Myös järjestöille myönnettävä ylimääräinen rahoitus psykososiaaliseen tukeen tulee tarpeeseen. ”Vaikka talousasioihin ei ole helppoja ratkaisuja, tulisi järjestökentällä eri palveluissa ottaa puheeksi raha-asiat. Arkinen talonpoikaisjärjellä tehtävä neuvonta riittää, pahinta on jos ihmisten talousasiat sivuutetaan. ”, toteaa Mattila.

Tehdystä korkokattoehdotuksesta saattavat hyötyä ne, joilla on maksukykyä. Matalampi korkokatto on kuitenkin voimassa vain vuoden loppuun, jonka jälkeen korot pomppaavat ylös. Osaavatko ja pystyvätkö ihmiset suunnittelemaan niin pitkäjänteisesti tilannettaan? Lisäksi luottolaitokset eivät useinkaan anna lainaa matalalla korolla.

Niille ihmisille, jotka eivät nytkään saa lainaa, ei tästä muutoksesta ole apua veloista selviämiseen. Mattila toteaa, että hallitus on näissä tilanteissa vedonnut siihen, että Takuusäätiön pienlainaa saa matalalla korolla ja osa kunnista myöntää sosiaalista luototusta. Näiden tukimuotojen resurssit ovat kuitenkin heikot vastamaan kaikkeen syntyvään tarpeeseen.

Velkajärjestelyn notkeuttamista ja kevyempiä maksuohjelmia

Yksityishenkilön velkajärjestely on tällä hetkellä pitkä ja kankea prosessi. Järjestelyyn pääseminen vie aikaa. Hakuprosessissa velkojat voivat lausumillaan jopa estää järjestelyn saamisen. Jos ihminen on kovasti kulutusluottovelkaantunut, on hänen usein ensin oltava ulosotossa kaksi vuotta. ”Nyt pitää huomioida hätätilanne ja tehdä muutoksia tulkintaan, jotta velkaneuvojat voisivat jouhevammin tehdä järjestelyjä”, vaatii Mattila.

Velkajärjestelyn rinnalle tulisi luoda myös jokin tapa ohi raskaan käräjaoikeuskäsittelyn. Tarvitaan maksuohjelmia, joista ihmiset selviytyvät kohtuuajassa, enintään viidessä vuodessa, niin että lainoja ei tarvitse maksella kymmeniä vuosia ja niiden maksaminen tuntuu mielekkäältä.  Ulostottoon joutuminen laskee halukkuutta työllistyä.

Lisäksi on tärkeää miettiä järjestelyjä myös vanhoille hyvin korkeakorkoisille lainoille. Mattila huomauttaa, että meillä on tällä hetkellä kahden kerroksen pikavippivelkaantuneita. Syksyllä 2019 säädetty 20 prosentin korkokatto koskee vain osaa velkaantuneista, koska muutosta ei tehty takautuvasti. ”On epäoikeudenmukaista, että ennen tuota rajoitusta ihmiset ovat pitkään nostaneet korkeakorkoisia lainoja ja heille ei ole tarjottu mitään vastaantuloa”, toteaa Mattila. Vanhojen luottojenkin koroista voi neuvotella, mutta ihmiset eivät tunne tätä mahdollisuutta. He tarvitsisivat myös apua neuvotteluissa.

Nyt on tehtävä rohkeita ratkaisuja, jotta ihmisten tilanteet eivät jää liian pitkäkestoisiksi. ”Ei pitäisi aprikoida, johtuuko talousvaikutus koronasta vai ihmisen aiemmasta huonosta talouden hoidosta. Pitää keskittyä saamaan ihmiset työkykyisiksi ja perheiden tilanteet kuntoon, jotta lapsille ja aikuisille ei synny 90-luvun laman kaltaisia, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia kokemuksia.”, kiteyttää Mattila.

 

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Uutinen

15.5.2020 10:00

SOSTE kokosi taustaryhmät tukemaan edustajiensa työskentelyä sosiaaliturvakomiteassa

Sosiaaliturvaa uudistavan parlamentaarisen komitean työ on käynnistynyt keväällä 2020. Sen toimikausi kestää vuoden 2027 maalikuuhun saakka. SOSTEa edustaa komiteassa pysyvänä asiantuntijana SOSTEn hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Eija Koivuranta sekä asumisen jaostossa erityisasiantuntija Anna Järvinen. SOSTEn hallitus asetti kokouksessaan 12.5. taustaryhmät tukemaan komiteaedustajiensa työtä. Ryhmien edustajien kautta saadaan koottua laajasti näkemyksiä ja tietoa järjestökentältä komiteatyöskentelyn tueksi. Komiteapaikan […]

Uutinen

5.5.2020 13:00

Julkisen talouden suunnitelmassa tulee huomioida koronavirusepidemian vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin

Valtioneuvosto antoi 16.4. selonteon Suomen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021 – 2024. Selonteossa luonnollisesti korostuvat vallitsevan koronavirusepidemian hallintaan liittyvät lyhyen aikavälin toimenpiteet. SOSTEn keskeiset huomiot julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021 – 2024 SOSTE pitää hallituksen kevään 2020 aikana päättämien koronaepidemiaan vastaamiseen liittyvien talouspoliittisten toimien kokonaisuutta pääasiassa hyvänä, mutta toivoo jatkossa tarkempaa finanssipolitiikan kohdentamista. Yhteiskunnassa heikoimmassa […]

Uutinen

21.4.2020 11:15

SOSTEn kysely: koronakriisi näkyy ihmisten toimeentulossa, osa vaikutuksista tulee esiin viiveellä

Koronakriisi vaikuttaa vahvasti ihmisten arkeen ja toimeentuloon. Ennätysmäärä ihmisiä on lomautettuina ja monella työt ovat loppuneet kokonaan. Tämä selviää SOSTEn koronakriisin vaikutuksia kartoittavasta kyselystä. Vastaukset koottiin 26.3–1.4 SOSTEn jäsenjärjestöiltä, jotka edustavat kattavasti sote-järjestöjä ja heidän jäseniään. Kyselyssä tuli ilmi, että järjestöt näkivät jo kriisin alkuvaiheessa ihmisten toimeentulon tiukkenevan merkittävästi lomautusten, työttömyyden ja taantuman myötä. Koronakriisi aiheuttaa […]