Skip to content

Ei toisteta vanhoja virheitä – nyt tarvitaan joustavia velkajärjestelymuotoja

24.4.2020 10.00

Toimeentulo
KoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaToimeentulo

Koronakriisi on vaikeuttanut monien ihmien toimeentuloa. SOSTEn tekemässä jäsenkyselyssä järjestöt arvioivat toimeentulon niukkenemisen lisäävän muun muassa vuokrarästejä ja ylipäätään velkaantumista, kun vaikeista taloudellisista tilanteista selviytyäkseen ihmiset turvautuvat esimerkiksi pikavippeihin.

Viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuusäätiöstä kertoo, että heillä koronakriisi ei vielä näy lisääntyneinä asiakasmäärinä. Hän kuitenkin arvioi, että syksyä kohti mentäessä ihmisten taloudelliset ongelmat syvenevät ja avunpyynnöt lisääntyvät.

Tarvitaan nopeita toimia velkaantuneiden auttamiseksi

Nyt tulee kehittää nopeasti uusia ja ketteriä velkajärjestelymuotoja, jotta ei toisteta vanhoja virheitä. 90-luvun lamassa velkaantuneiden tilannetta ratkottiin vielä 2000-luvun alussa velkasovitteluprojektilla. Osaa ihmisistä ei siinäkään vaiheessa enää pystytty auttamaan. Monelle jäi tilanteesta ikuinen katkeruus.

Mattila näkee, että hallituksen nyt esittämät poikkeustoimenpiteet velkaantumisen rajoittamiseksi viestivät myönteistä välittämistä –  kädenojennusta ihmisille. Viestin pitää kuitenkin kääntyä myös teoiksi.

Hallituksen talous- ja velkaneuvontaan osoittama lisäraha on myönteinen panostus. Myös järjestöille myönnettävä ylimääräinen rahoitus psykososiaaliseen tukeen tulee tarpeeseen. ”Vaikka talousasioihin ei ole helppoja ratkaisuja, tulisi järjestökentällä eri palveluissa ottaa puheeksi raha-asiat. Arkinen talonpoikaisjärjellä tehtävä neuvonta riittää, pahinta on jos ihmisten talousasiat sivuutetaan. ”, toteaa Mattila.

Tehdystä korkokattoehdotuksesta saattavat hyötyä ne, joilla on maksukykyä. Matalampi korkokatto on kuitenkin voimassa vain vuoden loppuun, jonka jälkeen korot pomppaavat ylös. Osaavatko ja pystyvätkö ihmiset suunnittelemaan niin pitkäjänteisesti tilannettaan? Lisäksi luottolaitokset eivät useinkaan anna lainaa matalalla korolla.

Niille ihmisille, jotka eivät nytkään saa lainaa, ei tästä muutoksesta ole apua veloista selviämiseen. Mattila toteaa, että hallitus on näissä tilanteissa vedonnut siihen, että Takuusäätiön pienlainaa saa matalalla korolla ja osa kunnista myöntää sosiaalista luototusta. Näiden tukimuotojen resurssit ovat kuitenkin heikot vastamaan kaikkeen syntyvään tarpeeseen.

Velkajärjestelyn notkeuttamista ja kevyempiä maksuohjelmia

Yksityishenkilön velkajärjestely on tällä hetkellä pitkä ja kankea prosessi. Järjestelyyn pääseminen vie aikaa. Hakuprosessissa velkojat voivat lausumillaan jopa estää järjestelyn saamisen. Jos ihminen on kovasti kulutusluottovelkaantunut, on hänen usein ensin oltava ulosotossa kaksi vuotta. ”Nyt pitää huomioida hätätilanne ja tehdä muutoksia tulkintaan, jotta velkaneuvojat voisivat jouhevammin tehdä järjestelyjä”, vaatii Mattila.

Velkajärjestelyn rinnalle tulisi luoda myös jokin tapa ohi raskaan käräjaoikeuskäsittelyn. Tarvitaan maksuohjelmia, joista ihmiset selviytyvät kohtuuajassa, enintään viidessä vuodessa, niin että lainoja ei tarvitse maksella kymmeniä vuosia ja niiden maksaminen tuntuu mielekkäältä.  Ulostottoon joutuminen laskee halukkuutta työllistyä.

Lisäksi on tärkeää miettiä järjestelyjä myös vanhoille hyvin korkeakorkoisille lainoille. Mattila huomauttaa, että meillä on tällä hetkellä kahden kerroksen pikavippivelkaantuneita. Syksyllä 2019 säädetty 20 prosentin korkokatto koskee vain osaa velkaantuneista, koska muutosta ei tehty takautuvasti. ”On epäoikeudenmukaista, että ennen tuota rajoitusta ihmiset ovat pitkään nostaneet korkeakorkoisia lainoja ja heille ei ole tarjottu mitään vastaantuloa”, toteaa Mattila. Vanhojen luottojenkin koroista voi neuvotella, mutta ihmiset eivät tunne tätä mahdollisuutta. He tarvitsisivat myös apua neuvotteluissa.

Nyt on tehtävä rohkeita ratkaisuja, jotta ihmisten tilanteet eivät jää liian pitkäkestoisiksi. ”Ei pitäisi aprikoida, johtuuko talousvaikutus koronasta vai ihmisen aiemmasta huonosta talouden hoidosta. Pitää keskittyä saamaan ihmiset työkykyisiksi ja perheiden tilanteet kuntoon, jotta lapsille ja aikuisille ei synny 90-luvun laman kaltaisia, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia kokemuksia.”, kiteyttää Mattila.

 

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Uutinen

9.12.2020 11:00

Sosiaalibarometri 2014 ennakoi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä vuoteen 2020

Sosiaalibaro Vuonna 2014 Sosiaalibarometrin vastaajat arvioivat, millaisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeissa, palveluissa ja etuuksissa tulee tapahtumaan vuoteen 2020 mennessä. Tarkastelen, miten oikeaan arviot osuivat. Peilaan vuonna 2014 tehtyjä arvioita erityisesti vuonna 2020 toteutettuun Sosiaalibarometriin, mutta käytän tarkastelussa myös muita soveltuvia lähteitä. Tarkastelu osoittaa, että vuonna 2014 tehdyt arviot osuivat yllättävän oikeaan. Parhaiten Sosiaalibarometrin vastaajat osasivat […]

Uutinen

23.10.2020 07:58

SOSTE esittää lähes 3 miljardin euron hyvinvointi-investointeja EU:n elpymisrahoista

Hyvinvointitalous SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry vaatii, että EU:n elpymis- ja palautumisvälineen rahat käytetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Tämä edellyttää rakenteita muuttavia hyvinvointi-investointeja sekä sosiaali-, terveys-, koulutus-, energia- että elinkeinopolitiikan alueille. Suomen kansalliseen ohjelmaan kolmelle vuodelle saama rahoitus EU:n eri rahastoista on noin 3 miljardia euroa. Panostuksella tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta, jolloin […]

Uutinen

22.9.2020 10:00

Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia – 24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista

Perusturva Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS)* komitealle. Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon. Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK […]