Skip to content

Ennakkotieto Sosiaalibarometri 2020: Kävelykokouksia ja perheiden kanssa ulkoilua – korona mullisti sosiaalityön asiakkaiden palvelua

17.6.2020 8.29

Sosiaalibaro
KoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaSosiaalibarometri 2020Sosiaali- ja terveyspalvelutSosiaalibaro

Koronaepidemia näkyy sosiaalityön asiakkailla yksinäisyytenä sekä talouden- ja elämänhallinnan ongelmina. Tuoreen Sosiaalibarometri 2020:n mukaan eniten sosiaalityöntekijöitä huolettavat tukea tarvitsevat lapsiperheet, nuoret ja ihmiset, joiden elämäntilanteessa on monia ongelmia. Kasvokkaisten tapaamisten estyminen johti siihen, että asiakkaisiin on pidetty yhteyttä tavanomaisesta poikkeavilla tavoilla. Lisäksi käyttöön on otettu uusia ratkaisuja ruoka- ja asiointiapuun.

Infograafi, jonka sisältö on tekstissä.

Koronaepidemia vaikeuttaa sosiaalityön asiakkaiden asiointia, kun palveluita keskeytettiin ja siirrettiin esimerkiksi verkkoon. Moni sosiaalityössä asioiva jäi varsin neuvottomana kotiin. Sosiaalityöntekijöiden mukaan asiakkaiden keskeisin ongelma koronaepidemian aikana on yksinäisyys, jonka nosti esiin jopa 45 prosenttia vastaajista. Myös asiakkaiden taloudelliset ja elämänhallinnan ongelmat huolettavat vastaajia.

Infograafi, jonka sisältö on tekstissä.

Jäävätkö korona-ajan uudet tukitoimet pysyviksi?

Sosiaalityössä tilanteeseen reagoitiin tehostamalla kotiin tarjottavaa tukea. Asiakkaille on myös soitettu ja hoidettu heidän asioitaan puhelimitse aiempaa useammin. Säännöllisillä puhelinsoitoilla pystytään tavoittamaan kotona olevia asiakkaita, kun toimistolla tapahtuva asiointi ei ole mahdollista.

Ruoka-avun tarpeen lisääntyessä sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat tehneet yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Koteihin viedään esimerkiksi ruokakasseja, lahjakortteja ja askartelutarvikkeita. Ruoka-, apteekki- ja kauppa-apuun liittyviä uusia käytäntöjä syntyi runsaasti.

Infograafi, jonka sisältö on tekstissä.

Pienemmissä kunnissa tutut verkostot ja vapaaehtoiset, kuten läheiset ja naapurit, täydentävät viranomaisten tarjoamaa apua. THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto katsoo, että nyt käyttöön otettuja työmenetelmiä voi hyödyntää tulevaisuudessakin.

”Sosiaalityön työmenetelmiä on kehitetty pitkään ja tietoa vaikuttavista menetelmistä on saatavilla varsin hyvin. Silti esimerkiksi jalkautuva ja etsivä työ tai etätyö eivät ole kovin laajasti käytössä. Usein vedotaan resursseihin ja organisaation käytäntöihin. Koronaepidemian aikana moni muutos tuli pakolliseksi, kun kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta oli luovuttava. On syytä pitää huolta, että toimiviksi havaituista työmenetelmistä ja toimintatavoista ei luovuta epidemian jälkeen”, Kivipelto sanoo.

”Sosiaalityöntekijät kokivat työkäytäntöjen kehittämisen hyvin myönteisenä. Koronan tuoma muutostarve avasi näkymän, jossa työtapoja voi ja piti muuttaa olosuhteita vastaavaksi. Tilanteen voi nähdä voimaannuttaneen työntekijöitä ja antaneen mandaatin tehdä työtä asiakkaiden tarpeesta lähtien,” THL:n erityisasiantuntija Pekka Karjalainen jatkaa.

Pienillä alueilla sosiaalityö reagoi nopeasti asiakkaiden muuttuneeseen tilanteeseen

Sosiaalityöntekijät näkevät lähes kaikkien asiakasryhmien palvelutarpeisiin vastaamisen myönteisimmin pienillä, alle 20 000 asukkaan, alueilla. Esimerkiksi lastensuojelun tarpeessa olevien lasten palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan selvästi parhaiten alle 20 000 asukkaan alueilla. Jopa 80 prosenttia pienten alueiden sosiaalityöntekijöistä ilmoitti, että palvelutarpeisiin on pystytty vastaaman joko hyvin tai melko hyvin. Vastaavasti keskikokoisilla alueilla näin ajattelee vain alle puolet ja suurilla alueilla enää 28 prosenttia sosiaalityöntekijöistä.

”Vastausten perusteella näyttää siltä, että myös asumisen tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin pienillä kuin suuremmilla alueilla”, lisää THL:n tutkija Erja Koponen.

Ainoa poikkeus on tukea tarvitsevien maahanmuuttajien palvelutarpeisiin vastaaminen, joka nähdään positiivisimmin suurilla, yli 200 000 asukkaan alueilla.

Esimerkkejä sosiaalityöntekijöiden avovastauksista korona-ajan yhteydenpitotavoista:

“Tänään olen menossa ensimmäistä kertaa lenkille asiakkaan ja sosiaaliohjaajan kanssa, päivittämään suunnitelmaa.”

“Olen kannatellut psyykkisesti huonokuntoisia asiakkaita puhelinsoitoilla, jotta olen saanut tietää, että ovat ylipäätänsä hengissä ja jotenkin saavat arkensa sujumaan.”

“Chat-palvelun aukioloajan lisääminen, psykiatrinen sairaanhoitaja vastaamassa chat-palveluun tarvittaessa.”

“Hakemuksissa näkyy koronatilanne niin, että on tullut velkaantuneiden, työttömäksi jääneiden hakemuksia. Odotamme sumaa vuokravelkojen jne. osalta kesälle/syksylle.”

“Teams-neuvottelun kasvokkaisen kohtaamisen sijaan. Kaikki asiakkaat eivät halua kohdata kasvokkain sairastumisen pelossa, joten sähköiset palaverit ovat olleet hyviä.”

Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3.7. Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.

Lisätietoja

Muut teeman artikkelit

Uutinen

10.11.2020 11:59

SOSTE: Järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita on turvattava sote-uudistuksessa

Sote-uudistus SOSTE yhtyy lainsäädännön arviointineuvoston näkemykseen siitä, että pienten toimijoiden, kuten järjestöjen asemaa ja mahdollisuutta osallistua palvelujen tarjoamiseen tulisi varmistaa sote-uudistuksessa. Järjestöjen palvelutuotannon tärkeys on mainittu yleisellä tasolla esitysluonnoksessa, mutta säännöskohtaisten perustelujen hankintamenettelyä koskevassa kohdassa sitä ei ole mainittu. SOSTE on korostanut lausunnossaan, että palveluiden asiakaslähtöisyyden näkökulmasta on tärkeää, että järjestöt voivat jatkossakin toimia palveluntuottajina. Esimerkiksi […]

Uutinen

22.10.2020 12:05

Eduskuntaan perustettu uusi kuntoutusta käsittelevä verkosto yhteistyössä Kuntoutusverkosto KUVEn kanssa

Sote-uudistus Eduskunnan kuntoutusverkoston perustamiskokous pidettiin 21.10. Puheenjohtajaksi valittiin Noora Koponen (vihr.) ja varapuheenjohtajaksi Matti Semi (vas.). Päivi Opari SOSTEsta toimii verkoston sihteerinä. Verkosto on avoin kaikille kansanedustajille. Kuntoutuksen merkityksen esille nostaminen ja sen aseman parantaminen vaativat eri toimijoiden yhteistyötä. SOSTEn ja Kuntoutusäätiön koordinoima Kuntoutusverkosto KUVE on tehnyt työtä kuntoutujan aseman parantamiseksi vuodesta 2015 lähtien. Tämän 90:stä […]

Uutinen

20.10.2020 09:30

SOSTE: Hyvinvoinnin lisääminen on kuntien tärkein tehtävä

Kuntavaalit SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kuntavaalitavoitteissa kuntia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Kuntiin tarvitaan päättäjiä, jotka haluavat parantaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä katsoa päätöksenteossa lähivuosia pidemmälle. Tulevaisuuden hyvinvointikunnan rakentamisessa tarvitaan kansalaisyhteiskunnan kuulemista, tukemista ja mukaan ottamista. Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat asiantuntevaa tukea ihmisille […]