Skip to content

Hyvinvointi-investointeja tarvitaan: Nuorten tilanne ja mielenterveys huolettavat eniten

24.11.2021 10.51

Hyvinvointitalous
Hallitusohjelma ja budjettiHyvinvointi ja terveysHyvinvointitalousToimeentuloTyöllisyys

SOSTE seuraa jatkuvasti suomalaisten hyvinvoinnin kehitystä kuvaavia indikaattoreita. Tavoitteena on ymmärtää, miten hyvinvointi ja hyvinvoinnin edellytykset Suomessa kehittyvät. Ennen kaikkea tavoitteena on hahmottaa sitä, millaisia hyvinvointia tukevia panostuksia ja millaista toimintaa tarvitaan juuri nyt mahdollisiin hyvinvointivajeisiin vastaamiseksi. Eli toisin sanoen: millaisille hyvinvointi-investoinneille on tarvetta.

Kuluvalla hallituskaudella SOSTE on seurannut erityisesti sellaisia indikaattoreita, jotka kuvaavat nuorempien ikäluokkien hyvinvoinnin, osaamisen, koetun terveyden ja osallistumisen tilaa. Ikäryhmäksi on valittu nuoremmat ikäluokat (alle 40-vuotiaat) siksi, että heillä on potentiaalisesti vielä pitkä työura ja aktiivisen yhteiskunnallisen osallistumisen jakso edessään. Kun yhteiskuntapolitiikassa pohditaan tällä hetkellä kuumeisesti, tulevien vuosikymmenien työllisyysasteita ja osaamisen riittävyyttä, tämä rajaus on varmasti hyvinkin perusteltu.

SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas oli eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kuultavana vuoden 2022 valtion talousarviosta ja tässä yhteydessä eduskunnalle esitettiin tuoreimmalla datalla päivitetyt kuviot SOSTEn seuraamista indikaattoreista. Kuvioiden perusteella näyttää siltä, ettei nuorempien ikäluokkien hyvinvointi ole kehittynyt suotuisasti viime vuosina. Päinvastoin pidemmän aikavälin negatiiviset trendit näyttävät jatkuvan ja koronakriisi on mahdollisesti edelleen voimistanut niitä.

Mitä indikaattorit kertovat?

SOSTEn seuraamat indikaattorit valaisevat tekijöitä, jotka tässä ajassa on laajasti tiedostettu haasteiksi: mielenterveyttä, koulutustasoa, nuorten koettua terveydentilaa sekä pitkäaikaistyöttömyyttä.

Kuviossa 1 on kuvattu alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä olevien henkilöiden määrän kehitys 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2020, jolloin tämä joukko kasvoi jo lähes 30 000 henkilöön. Jyrkkä kasvu on alkanut 2000-luvun alussa, eikä se näytä pysähtyneen sen jälkeen. Kuviossa ei vielä näy kokonaan koronakriisin vaikutus. Yleisesti kuvio kuvaa sitä, että nuorissa ikäluokissa mielenterveyden huolet ovat vakavia ja johtavat monen osalta aikaiseen työelämästä poistumiseen ja todennäköisesti myös hyvinvoinnin vajeisiin.

Kuvio 1.  Alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyistä saavien määrä.

Kuviossa 2 on esitetty niiden 20-24-vuotiaiden määrä sekä osuus kyseisestä ikäluokasta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Kuvio kuvaa sitä, miten periaatteessa toisen asteen koulutuksen suorittamaan jo ehtineet ikäluokat ovat sen käytännössä tehneet. Vuoden 2012 jälkeen tällä alueella nähtiin suotuisaa kehitystä, sillä yhä harvempi ikäluokasta oli jäänyt ilman jatkotutkintoa. Kuitenkin vuoden 2018 jälkeen sekä ilman tutkintoa olevien määrä että heidän osuutensa ikäluokasta on kääntynyt kasvuun. Kun tiedetään, että korkeampi koulutus ja syvällisempi osaaminen ovat tulevaisuudessa edellytyksiä työmarkkinoille osallistumiseen Suomen kaltaisessa korkean tuottavuuden yhteiskunnassa, havaittu kehitys on erityisen huolestuttava.

Kuvio 2.  Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat 20-24-vuotiaat.

Kuviossa 3 kuvataan nuorten koettua terveyttä eli sitä, millaiseksi nuoret itse terveydentilansa arvioivat. Kouluterveyskyselyn mukaan pitkään alle viidennes nuorista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, mutta vuoden 2015 jälkeen trendi näyttää kääntyneen kasvuun. Vuonna 2021 jo selvästi yli neljännes kaikkien ryhmien vastaajista arvioi terveydentilansa muuksi kuin keskimääräistä paremmaksi. Kun tutkimukset ovat osoittaneet, että koettu terveys ennakoi hyvin myöhempiä diagnosoituja terveysongelmia, on tämä muutos todella huolestuttava. Koronakriisin vaikutusta koetun terveyden heikentymiseen voidaan pitää melko ilmeisenä.

Kuvio 3.  Perusasteen 8. ja 9. luokkalaiset, ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, jotka kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.

Kuviossa 4 tarkastellaan nuorempien ikäluokkien pitkäaikaistyöttömyyttä, jota kuvataan pitkään työmarkkinatukea yhtäjaksoisesti saaneiden määrällä. Tämä indikaattori on työnvälitystilaston pitkäaikaistyöttömien määrää vakaampi indikaattori pitkäaikaistyöttömyyden kuvaamiseen. Kuviosta nähdään, että ennen koronakriisiä kehitys tällä alueella oli suotuisaa ja jatkuvasti yhä harvempi tarvitsi työmarkkinatukea pitkään. Koronakriisin myötä suunta kuitenkin kääntyi ja kesällä 2021 oli palattu takaisin vuoden 2018 alun tilanteeseen. Huomionarvoista on se, että periaatteessa työmarkkinoilla olevista viime vuosina lähes 40 000 alle 40-vuotiasta on saanut pitkään työmarkkinatukea. Viime aikoina on tehty selvityksiä, joissa osaamiseen ja terveydentilaan liittyvät tekijät on nostettu keskeiseksi syyksi pitkäaikaistyöttömyyteen (THL ja OECD). Tätä kysymystä tulisi seurata ja tutkia vieläkin perusteellisemmin, jotta ongelman perussyy ymmärretään ja keinoja sen voittamiseen olisi helpompi löytää.

Kuvio 4.  Työmarkkinatukea yhtäjaksoisesti yli 300 päivää saaneet alle 40-vuotiaat.

Monipuolisia hyvinvointi-investointeja tarvitaan

SOSTEn seuraamat hyvinvointitalouden indikaattorit osoittavat melko huolestuttavia merkkejä nuorempien ikäluokkien hyvinvoinnin tilasta. Erityisesti nuorten koetun terveyden heikentyminen sekä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän jatkuva kasvu osoittavat, että yhteiskunnassa on edelleen syytä tehdä hyvinvointi-investointeja. Nuorten hyvinvointiin ja niiden tekijöihin pitää jatkossa kiinnittää entistä suurempaa huomiota. On myös alettava pohtia vakavammin keinoja, joilla tämä kehitys katkaistaan ja indikaattorien kuvaamien trendien suunnat muutetaan.

Niin valtion talousarviota kuin muutakin yhteiskuntapolitiikkaa koskevissa päätöksissä hyvinvointitalouden näkökulma tulisi pitää vahvasti mukana. Suomella ei ole ikääntyvänä yhteiskuntana varaa menettää ihmisiä heikkenevän hyvinvoinnin kierteeseen, vaan meidän on löydettävä tehokkaat ratkaisut ihmisten hyvinvoinnin ja hyvän elämän tukemiseksi.

SOSTE on esittänyt eduskunnalle muun muassa terapiatakuun nopeaa käyttöönottoa, lastensuojelun resurssien lisäämistä, tarvelähtöisten työvoimapalveluiden parempaa resursointia ja toteuttamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusmäärien lisäämistä. Näiden lisäksi sote-järjestöjen jokapäiväinen toiminta ja sen edellytysten tukeminen ovat keskeisiä keinoja vahvistaa kaiken ikäisten ihmisten hyvinvointia Suomessa.

Lisätietoja antaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.

Muut teeman artikkelit

Uutinen

26.11.2021 10:42

SOSTEn pääekonomistiksi Anni Marttinen

Hyvinvointitalous SOSTEn uudeksi pääekonomistiksi on valittu Anni Marttinen. Marttinen siirtyy SOSTEn pääekonomistin tehtäviin SAK:sta. Aikaisemmin hän on työskennellyt myös Valtiovarainministeriössä, Euroopan keskuspankissa ja Suomen pankissa. ”Odotan innolla uusia pääekonomistin työtehtäviä. Arvostan SOSTEa yhteiskunnallisena vaikuttajana. SOSTEn rooli on tuoda sosiaali – ja terveysasiat politiikan keskiöön ja erityisesti talouspolitiikassa ne saattavat jäädä varjoon”, toteaa Anni Marttinen. ”Pääekonomistina tulen […]

Uutinen

26.11.2021 08:25

Suomi takaisin koulutuksen supervallaksi – Koulutustason nostoon tarvitaan määrätietoisia panostuksia

Hyvinvointitalous 2000-luvun alun huipputuloksista Suomi on tippunut kahdessakymmenessä vuodessa OECD-maiden koulutusvertailuiden keskikastiin. Suomalaiset nuoret ovat nyt heikommin koulutettuja kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin. ”Suomen tärkein luonnonvara on sen asukkaiden korvien välissä. Nousumme maatalousvaltaisesta reunavaltiosta maailman onnellisimmaksi ja kilpailukykyiseksi nyky-Suomeksi on perustunut ennen kaikkea väestön koulutuksen ja osaamistason nousuun”, muistuttaa SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius. ”Myös nyt koulutus on […]

Uutinen

26.11.2021 08:19

Finland tillbaka som en supermakt inom utbildning – målmedvetna satsningar behövs för att höja utbildningsnivån

På svenska På 20 år har Finland fallit från sina toppresultat under början av 2000-talet till medelnivån på OECD-ländernas utbildningsjämförelser. Finländska unga är nu svagare utbildade än unga i OECD-länderna i medeltal. ”Finlands viktigaste naturresurs finns mellan dess invånares öron. Vår uppgång från en agrar randstat till världens lyckligaste och mest konkurrenskraftiga nutida-Finland har grundats framförallt på […]