SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Demos Helsinki sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttavat parasta aikaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS) liittyvää hanketta, jossa tarkastellaan hyvinvointitaloudellisia ohjausmalleja eri näkökulmista. Kansainvälisten esimerkkien kartoittamisen ja analysoinnin lisäksi hankkeessa luodaan ehdotus siitä, millainen suomalainen hyvinvointitalouden ohjausmalli voisi olla ja miten sellaista voitaisiin hyödyntää erityisesti sosiaaliturvan kehittämisessä.
Kansainväliset ohjausmallit tarkastelussa
Kansainvälisten esimerkkien kartoitustyöhön liittyen SOSTE on julkaissut tänään erillisen raportin Hyvinvointitaloudelliset ohjausmallit hallinnan välineinä, jonka on laatinut Aarni Hirvelä. Hirvelä toimi SOSTEssa korkeakouluharjoittelijana kesällä 2021. Raportissa tarkastellaan sitä, millaiselta eri maissa olemassa olevat hyvinvointitaloudelliset ohjausmallit näyttävät viimeisimmän hallinto- ja hallintateoreettisen kirjallisuuden valossa.
Hirvelä tarkastelee raportissaan Uuden-Seelannin, Skotlannin ja Walesin hyvinvointitaloudellisia ohjausmalleja. Kaikissa malleissa on omat erityispiirteensä, mutta myös yhtäläisyyksiä löytyy.
– Kullakin ohjausmallilla on erilainen kasvutarinansa. Niiden kehitystä määrittäneistä prosesseista löytyy kuitenkin selkeitä yhtäläisyyksiä. Näitä ovat muun muassa osallistamisen periaate, halu muuttaa poliittisia prosesseja ja hallinnan dynamiikkoja sekä tavoitelähtöisyyden korostaminen, Aarni Hirvelä summaa.
Hyvän ja yhteistoiminnallisen hallinnan lähtökohdat keskiössä
Modernissa hallintotieteellisessä kirjallisuudessa on viime vuosina käsitelty paljon hyvän hallinnan ja yhteistoiminnallisen hallinnan käytäntöjä. Yhä useammin lähtökohtana on myös kompleksisuusajattelu, jolloin yhteiskunnan, politiikan ja hallinnan kokonaisuus ymmärretään moniulotteisena jatkuvasti muuttuvana prosessina.
– Nähdäkseni hallinto ja hallinta ymmärretään nykyään aikaisempaa monimutkaisempana kokonaisuutena. Siksi esimerkiksi yhtä oikeaa tapaa järjestää politiikan ohjaus ei ole, vaan kysymystä pitää tarkastella tapauskohtaisesti. Ristiriidoiltakaan ei voida välttyä, Hirvelä pohtii.
Hirvelän toteuttama kirjallisuuskatsaus antaa välineitä tarkastella hyvinvointitalouden ohjausmalleja syvällisemmin. Myös niissä hyvä ja yhteistoiminnallinen hallinta on keskiössä.
– Ohjausmallien kehityksessä ovat vahvasti olleet läsnä hyvän hallinnan ja yhteistoiminnallisen hallinnan teorioissa kuvatut periaatteet, esimerkiksi juuri vuorovaikutuksellisuus. Kuitenkin myös näitä periaatteita vastustavia käytäntöjä yhä ilmenee, Hirvelä toteaa.
Kun eri intressiryhmät puolustavat omia etujaan, ne usein toimivat hyvän hallinnan ja yhteistoiminnallisen hallinnan periaatteiden vastaisesti. Näin on tapahtunut myös hyvinvointitaloudellisia ohjausmalleja rakentaneissa maissa.
Kohti Suomen ohjausmallia
Hirvelän havaintoja on mahdollista hyödyntää monin tavoin Suomen hyvinvointitaloudellista ohjausmallia kehitettäessä.
– On tärkeä tiedostaa, millä tavalla tällaiset ohjausmallit käytännössä rakentuvat ja minkälaisia ideologisia tekijöitä niiden takana on. Siten on mahdollista välttää monta sudenkuoppaa ja luoda selkeä, hyvin artikuloitu ohjausmalli hyvinvointilähtöisen politiikan edistämiseksi Suomessa, SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas arvioi.
Selvityshanke jatkuu kesään 2022 asti, mutta Hirvelän raportin ohella osatuloksia julkistetaan jo syksyllä 2021.
– Hienoa, että Aarni Hirvelä halusi tulla korkeakouluharjoitteluun meille SOSTEen Tampereen yliopistosta ja että löysimme yhdessä näin kiinnostavan aiheen hänelle selvitettäväksi. Toivotan Aarnille menestystä opinnoissa ja tulevissa tutkimushankkeissa, Ahokas päättää.
Lisätiedot
- Raportti: Hyvinvointitaloudelliset ohjausmallit hallinnan välineinä
- Aarni Hirvelä, aarni.hirvela@tuni.fi, +358 45 323 5343
- Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE